Propeeni eli propyleeni (C3H6) on orgaaninen yhdiste, jossa on kolme hiiliatomia, kuusi vetyatomia ja yksi kaksoissidos.
Se on toiseksi yksinkertaisin alkeeni hiilivetyjen ryhmästä. Yksinkertaisin hiilivetyjen alkeeni on eteeni, jolla on kaksi hiiliatomia, joiden välissä on kaksoissidos. Propeenia voidaan sanoa myös metyylieteeniksi tai metyylietyleeniksi.
Propeeni | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C3H6 / C=CC |
Moolimassa | 42,08 g/mol g/mol |
Sulamispiste | 88,0 K (−185,2 °C) |
Kiehumispiste | 225,5 K (−47,6 °C) |
Tiheys | 0,52 g/cm3, 20 °C |
Liukoisuus veteen | 0,61 g/m3 (? °C) |
Huoneenlämmössä ja paineessa kaasumainen propeeni on väritön, hajuton (paitsi jos siihen on lisätty haju tunnistamista varten) ja helposti syttyvä. Propeeni on ilmaa raskaampaa, ja se voi kulkeutua maata pitkin ja syttyä etäällä päästölähteestään. Yhdisteen hajukynnys on 39,6–116,3 mg/m3 (69,3–203,5 ppm) ja itsesyttymislämpötila 455 °C. Propeenillä on suuri merkitys öljyntuotannossa. Propeenia muodostuu sivutuotteena eteenin valmistuksen yhteydessä.
Propeeni polymeroituu joutuessaan kosketuksiin muun muassa kloorin, fluorin, vetyhalidin ja metallikatalyyttien kanssa sekä lämpötilan tai paineen nousun seurauksena. Polymeroituminen voi tapahtua kiivaasti, jopa räjähdysmäisesti. Propeeni reagoi kiivaasti hapettimien kanssa, jolloin voi syntyä palo- ja räjähdysvaara. Yhdiste voi reagoida vaarallisen voimakkaasti myös asetyleenin, bromin, dityppioksidin ja typpitetraoksidin kanssa. Kylmän, nestemäisen propeenin reaktio veden kanssa voi johtaa propeenin voimakkaaseen kiehumiseen ja höyrystymiseen. Propeeniä käytetään eniten monomeerien valmistuksessä, useimmiten polypropeenin valmistuksessa. Propeenia käytetään myös muun muassa propyleenioksidin, asetonitriilin, kumeenin, isopropyylialkoholin, allyylikloridin, heptaanien, akryylinitriilin ja akroleiinin valmistuksessa. Propeeniä käytetään polttoaineena teollisuudessa, sillä sen lämpöarvo on korkea pienemmällä massalla kuin propaanin, joten sitä polttaessa saadaan korkealämpöinen liekki.
Alkaanit |
| ||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Alkeenit |
| ||||||||||||||||||||||||
Alkyynit |
|
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Propeeni, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.