Primorjen Aluepiiri

Se rajoittuu pohjoisessa Habarovskin aluepiiriin, idässä ja etelässä Japaninmereen, lounaassa Pohjois-Koreaan ja lännessä Kiinaan.

Primorjen aluepiiri Приморский край
Lippu	Vaakuna
Primorjen aluepiirin sijainti Venäjän federaation kartalla
Koordinaatit: , 131.884°E (Vladivostok)
Valtio	Venäjä
Federaatiosubjekti	Primorjen aluepiiri
Perustettu	1938
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Vladivostok (592 034 as.)
– suurin kaupunki	Vladivostok
– kuvernööri	Vladimir Mikluševski
Pinta-ala	165 900 km²
Väkiluku (2010)  ()	1 956 497
– väestötiheys	11,8 as./km²
Kielet	venäjä
BKT (2010)	464 325,2 milj. RUB (eli 1,24 % Venäjän BKT:stä)
– asukasta kohti	237 325 RUB, noin 5 814 EUR (eli 91 % Venäjän keskiarvotasosta)
Aikavyöhyke	UTC+10 (MSK+7)
Symbolit
– lippu	Primorjen aluepiirin lippu
– vaakuna	Primorjen aluepiirin vaakuna
Lyhenteet
– rekisterikilven tunnus	25, 125
– ISO 3166	RU-PRI
www.primorsky.ru
Infobox OK

 

 

 

Primorjen aluepiiri

 

Vladi-vostok

 

Nahodka

 

Ussurijsk

 

Artjom

 

Arsenjev

 

Spassk-Dalni

 

Bolšoi Kamen

 

Partizansk

 

Dalnegorsk

 

Lesozavodsk

 

Dalneretšensk

 

Kirovski

 

Japaninmeri

 

Hankajärvi

 

Ussuri

 

Ussuri

 

Ussuri

 

Habarovskin aluepiiri

 

Pohjois-
Korea

 

Kiina

 

Suurimmat taajamat

 

 >300 000 as.

 

 100 000-300 000 as.

 

  30 000-100 000 as.

 

  10 000-30 000 as.

 

  < 10 000 as.

Primorjen aluepiirin kartta

Suurin osa aluepiiristä kuuluu Sihote-Alinin vuoristoon, jonka korkeimmat kohdat ovat alueen itäosassa. Länsi- ja eteläosassa on alankoa. Alueen vesistöistä mainittakoon Ussuri- ja Sungatšajoet sekä Kiinan rajalla oleva Hankajärvi.

Aluepiirissä on useita merkittäviä luonnonsuojelualueita.

 

(Kesken, täydennystä aloitettu 2013-03-10)

Venäjän sisällissodan aikana alue oli Japanin ja Yhdysvaltain miehittämä. Näiden mentyä neuvostovalta vakiintui. Vuosina 1922-1926 Primorjen provinssi oli osa aiemmista Kaukaisen idän tasavaltojen maista muodostettua Kaukaisen idän aluetta. Vuonna 1926 tästä muokattiin Kaukaisen idän maakunta. Siinä Primorjen provinssi oli ensin osa Vladivostokin piiriä ja myöhemmin osa Primorjen ja Ussurin alueita. Näistä alueista tuli aluepiirejä. Vasta 1938 seutu liittyi suoraan Moskovan lainsäädännön piiriin Primorjen aluepiirinä.

Neuvostovallan otteen kiristyessä 1920-luvulla vallinnut yksityinen ja enemmistöltään kiinalaisomisteinen liiketoiminta vaihtui rajoiltaan suljetumpaan ja valtiolliseen toimintatapaan. 1930-luvulla seurasi pakkoteollistamisen aika, mutta alueella ei ollut tähän riittävästi työvoimaa. Valtiovalta toimitti paikalle vankityövoimaa stalinististen ojennusleirien muodossa. Vuonna 1937 alueella oli jo 70 000 henkeä pakkotöissä. Pakkotyöläisten määrä nousi myöhemmin merkittävästi, sillä vuoden 1940 alussa jo kahdella suurleirillä oli 114 000 vankia (1.1.1940 vankeja: Primorlag 58 028, Vladlag 56 033). Työleirejä oli erityisesti Vladivostokin lähistöllä.

Primorjen aluepiirin väliluku oli vuoden 2010 väestönlaskennassa 1 956 497. Kaupunkilaisia oli 76,1 prosenttia alueen väestöstä.

Suurimmat kaupungit olivat 2010: pääkaupunki Vladivostok (592 034 as.), Nahodka (159 719 as.), Ussurijsk (158 004 as.), Artjom (102 603 as.), Arsenjev (Арсеньев, 56 750 as.), Spassk-Dalni (44 173 as.), Bolšoi Kamen (Большой Камень, 39 257 as.), Partizansk (38 659 as.), Dalnegorsk (37 519 as.), Lesozavodsk (37 034 as.), Dalneretšensk (27 604 as.) ja Fokino (23 696 as.).

Etnisen jakaumansa puolesta väestön pääosa on venäläisiä, mutta alueella asuu myös kiinalaisia, korealaisia, evenkejä, orotšeja ja mantsuja.

Asukasluvun kehitys

Oheinen taulukko kuvaa Primorjen aluepiirin ja sen suurimpien kaupunkien väkiluvun kehitystä vuosina 1959–2010.

Aluepiirin hallinnosta vastaavat kuvernööri ja aluepiirin duuma. Kuvernöörinä oli vuodesta 2001 Sergei Darkin. Vuonna 2012 hänet korvasi Vladimir Mikluševski.

Paikallishallinnon ylemmällä tasolla Primorjen aluepiiri jakaantuu 22 piiriin ja 12 kaupunkialueeseen.

 

 

Primorjen aluepiirin osuus Venäjän bruttokansantuotteesta oli tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 oli 464,3 miljardia Venäjän ruplaa, eli 1,24 prosenttia koko maan bruttokansantuotteesta (37 398,5 mrd. RUB). Aluepiirin laskennallinen BKT henkeä kohti jäi hieman alle Venäjän keskitason. Vuonna 2010 se oli jokaista aluepiirin asukasta kohti noin 5 814 EUR/vuosi (91 % maan keskiarvotasosta 6 413 EUR).

Alueella on kaivos-, kalanjalostus-, metsä-, puunjalostus-, koneenrakennus-, metalli- ja kemianteollisuutta. Kaivosteollisuus tuottaa kivihiiltä, sinkkiä ja lyijyä. Kalastus on tärkeä elinkeino rannikolla. Maataloudessa on keskitytty viljan ja soijan viljelyyn sekä nautakarjan hoitoon. Lisäksi harjoitetaan metsätaloutta, poronhoitoa, turkistarhausta ja mehiläistentarhausta.^selvennä

Aluepiirin rautatieverkon keskus on Ussurijsk, josta johtaa radat pohjoiseen Habarovskiin, länteen Kiinan Mantšuriaan ja lounaaseen Vladivostokiin ja Nahodkaan. Merkittävin maantie johtaa Vladivostokista Habarovskiin. Tärkeimmät satamat ovat Vladivostok, Nahodka ja Vostotšnyi. Nahodkanlahden itärannalla sijaitseva Vostotšnyin satama kuuluu rahtimäärältään Venäjän viiden suurimman sataman joukkoon. Vladivostokissa on suuri lentokenttä.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Primorjen aluepiiri Wiki Commonsissa