Petro Porošenko: Ukrainan 5. presidentti 2014–2019

26. syyskuuta 1965 Bolhrad, Odessan alue, Ukrainan SNT) on ukrainalainen poliitikko ja liikemies. Toukokuun 2014 presidentinvaaleissa hänet valittiin Ukrainan presidentiksi, ja hänen presidenttikautensa päättyi vuoden 2019 presidentinvaaleissa kärsityn tappion jälkeen toukokuussa 2019. Hän on koulutukseltaan Kiovan kansallisesta yliopistosta valmistunut ekonomi.

Petro Porošenko
Ukrainan 5. presidentti
7. kesäkuuta 2014 – 20. toukokuuta 2019
Pääministeri	Arseni Jatsenjuk Volodymyr Hroisman
Edeltäjä	Viktor Janukovytš
Seuraaja	Volodymyr Zelenskyi
Henkilötiedot
Syntynyt	26. syyskuuta 1965 (ikä 58) Bolhrad, Odessan alue, Ukrainan SNT
Kansalaisuus	ukrainalainen
Ammatti	liikemies, poliitikko
Puoliso	Maryna Porošenko
Lapset	4
Tiedot
Puolue	Euroopan solidaarisuus
Uskonto	ortodoksi
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Porošenko on ollut Ukrainan parlamentin kansanedustaja neljän kauden aikana. Porošenko valittiin radaan ensimmäisen kerran Ukrainan sosiaalidemokraattisesta puolueesta vuonna 1998 ja kaksi vuotta myöhemmin hän perusti Solidaarisuus-puolueen. Hän oli myös perustamassa Alueiden puolue -puoluetta ja liittyi 2002 Viktor Juštšenkon Meidän Ukrainamme -vaaliliittoon.

Porošenkon tärkeimpiin poliittisiin tehtäviin kuuluvat toimiminen kansallisen puolustusneuvoston sihteerinä Juštšenkon aikana helmi-syyskuussa 2005, Ukrainan kansallispankin puheenjohtajuus helmikuusta 2007 lähtien, Ukrainan ulkoministerinä toimiminen Julija Tymošenkon hallituksessa (9. lokakuuta 2009 – 11. maaliskuuta 2010) sekä talous- ja kauppaministerin tehtävät Mykola Azarovin hallituksessa (23. maaliskuuta 2012 – 24. joulukuuta 2012).

 

Porošenko oli puolueista riippumattomana ehdokkaana Ukrainan presidentinvaaleissa 25. toukokuuta 2014. Mielipidekyselyissä hän oli ollut, Ukrainan parlamentin 22. helmikuuta 2014 tekemän, aiemman presidentti Janukovitšin syrjäyttämisen ja tätä seuranneen Krimin kriisin jälkeen eli helmikuun 2014 lopusta lähtien eniten kannatusta saanut ehdokas. Esimerkiksi 23. huhtikuuta 2014 julkaistussa, aikavälillä 9.–16. huhtikuuta tehdyssä keskeisten mielipidetutkimuslaitosten yhteisessä, 6 200 vastaajaa käsittäneessä mielipidekyselyssä Porošenkon kannatukseksi ilmoitettiin 48,4 ja Julija Tymošenkon (”Isänmaa” eli Batkivštšyna-puolue) 14 prosenttia. Heidän perässään tulivat kansanedustaja, suurliikemies Serhi Tihipko (riippumaton ehdokas, aiemmin Alueiden puolue) 7,4, Myh’ailo Dopkin (Alueiden puolue) 6 ja kannatuksella Petro Symonenko (Kommunistinen puolue) 5,6 prosentin kannatuksella. Muut ehdokkaat saivat tässä vaiheessa vähäisemmän kannatuksen.

Porošenko voitti vaalit ensimmäisellä kierroksella. Ukrainan keskusvaalikomission tulosten mukaan hän sai 54,7 prosenttia presidentinvaaleissa annetuista äänistä.

Tammikuussa 2019 hän ilmoitti pyrkivänsä myös jatkokaudelle seuraavissa vaaleissa. Hän eteni Ukrainan presidentinvaalien 2019 toiselle kierrokselle. Kun toisen kierroksen äänistä yli 98 prosenttia oli laskettu, Porošenkolle oli tulossa runsaan 24 prosentin osuus äänistä. Vaalivoittajaksi ja Porošenkon seuraajaksi oli nousemassa näyttelijänä tunnettu Volodymyr Zelenskyi, jonka ääniosuus oli yli 73 prosenttia. Porošenkon presidenttikausi päättyi 20. toukokuuta 2019, jolloin hänen seuraajansa Volodymyr Zelenskyi astui virkaan.

Talouslehti Forbes arvioi maaliskuussa 2014 Porošenkon omistusten arvoksi 1,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Edellisvuonna toinen julkaisu oli arvioinut omaisuudeksi miljardi dollaria. Porošenkon yritysvarallisuutta on hoidettu ainakin osin Ukrprominvest-konsernin välityksellä. Yhtymään kuuluu kymmeniä yrityksiä, kuten Bogdan-yhtiö (muun muassa linja-autojen ja johdinautojen valmistusta), Leninska kuznja -telakkayhtiö (siviili- ja sotilasalusten sekä metallirakenteiden valmistusta), makeisvalmistaja Roshen ja muutama muu makeistehdas. Myös televisiokanava 5 kanal on liitetty konserniin. Uutistuotantoon panostavaa kanavaa on pidetty liberaalina mutta varsin neutraalina toimijana maan vahvasti politisoituneessa mediakentässä. Myös Ukrajinska Pravda -sanomalehti kuuluu Porošenkon hallitseman Ukrprominvestin mediaomistuksiin. Porošenko myi 5 kanalin Vilni media -holdingyhtiölle vuonna 2021.

Roshenin omistaja

Pääartikkeli: Roshen

 

Porošenko on erityisen tunnettu makeistehtailijana ja Roshen-suklaayhtiön pääomistajana (ukr. Рошен, Rošen, yhtiön käyttämä kirjoitusasu: Roshen). Yhtiön nimen sanotaan johdetun Porošenko-sukunimen keskiosasta. Roshen-yhtiön ilmoituksen mukaan Venäjän viranomaiset kielsivät makeisyhtiön tuotteiden maahantuonnin Venäjälle kesällä 2013 eivätkä antaneet tuontirajoituksille pätevää syytä. Tätä aiemmin Venäjä oli yhtiön päämarkkina-alueita. Yhtymällä on ollut omaa tuotantoa myös Venäjän Lipetskin alueella. Venäläisviranomaiset ovat kuitenkin – venäläisten suklaavalmistajien rikosilmoituksiin liittyviin vaatimuksiin vedoten – pysäyttäneet Roshenin 13 vuotta toimineen Lipetskin tehtaiden toiminnan maaliskuussa 2014, pidättäneet tehtaan kirjanpitäjät ja takavarikoineet yhtiön dokumentteja, poistaneet työntekijät tehtaalta ja ryhtyneet vaatimaan oikeusteitse 2,4 miljardin Venäjän ruplan korvauksia venäläistehtaiden vaatimuksen mukaan heille ”neuvostoajalta saakka kuuluneiden tuotenimien käyttämisestä”. Lipetskin tehdas ilmoitti pysäyttäneensä viipymättä tuotenimikiistan kohteena olevien tuotteiden valmistuksen, mutta viranomaiset olivat silti ryhtyneet tehtaanjohdon mielestä ”kohtuuttomiin toimiin”. Joidenkin lähteiden mukaan Venäjä perusteli tehtaan sulkemista ja myyntikieltoa muodollisesti terveyssyillä. Kiellon todelliseksi syyksi on asiantuntijamielipiteissä arveltu Venäjän poliittisen johdon huolta Ukrainan länsimyönteisen presidenttiehdokkaan poliittisesta linjasta.

Tultuaan valituksi presidentiksi Porošenko on pyrkinyt vaalilupaustensa mukaisesti myymään Roshenin, mutta Ukrainan ja Venäjän kriisiytyneet välit ovat estäneet sen. Venäjän Roshenia vastaan kohdistamia toimia on kutsuttu "suklaasodaksi". Vuoden 2015 puolivälissä Moskovassa annettu oikeuden päätös pidättää Roshenin omaisuus Venäjällä on kuitenkin estänyt myymispyrkimykset toistaiseksi.

Heinäkuun 2019 parlamenttivaaleissa Porošenko oli Euroopan solidaarisuus -puolueensa vaalilistan ensimmäisenä, ja tuli siten valituksi radaan.

Samassa kuussa Ukrainan tutkintavirasto (SBI) kutsui Porošenkon kuultavaksi. Entisen presidentti Janukovytšin henkilöstöpäällikkö Andri Portnov oli avannut rikosjutun Porošenkoa vastaan mahdollisesta maanpetoksesta ja vallankaappausyrityksestä, joka olisi tapahtunut marraskuussa 2018. SBI:n mukaan tapahtuma liittyy Kertšinsalmen välikohtaukseen 25.11.2018. Lisäksi SBI sanoi tutkivansa Porošenkon mahdollisia talousrikoksia.

Joulukuussa 2019 SBI ratsasi Porošenkon puolueen päämajan ja hänen ja puolueen kakkosmiehen Ihor Kononenkon omistaman kuntosalin. SBI:n mukaan kuntosalin asiakkaita kuvattiin salaa. Kaiken kaikkiaan SBI:lla oli Porošenkoa vastaan auki muun muassa veronkierrosta ja rahanpesusta 13 rikostutkintaa, jotka liittyivät vuoden 2018 Kuznja na Rybalskomu -telakan ja asetehtaan myyntiin oligarkki Serhi Tihipkolle ja salaista tietoa sisältäneiden palvelinten varastamiseen sekä valtion omaisuuden varastamiseen.

Alkuvuodesta 2022 Kiovassa järjestettiin maanpetoksesta vangitsemisoikeudenkäynti, jossa Porošenko vapautettiin, mutta hänen passinsa takavarikoitiin ja hänelle määrättiin miljoonan hryvnian takuusumma. Syytteet koskivat kivihiilen kauppaa Itä-Ukrainan separatistialueilta vuosina 2014–2015. Porošenko oli aiemmin paennut maasta ja oleskellut ilmeisesti Puolassa mutta palasi oikeudenkäyntiin. Koska Porošenko oli istuva kansanedustaja, syytteiden ajaminen oli valtakunnansyyttäjän tehtävä. Porošenko piti syytteitä poliittisena ajojahtina. Porošenkon kannattajat osoittivat Kiovassa mieltä ex-presidentin puolesta.

Petro Porošenko meni vuonna 1984 naimisiin Maryna Perevedentsevan kanssa. Vaimo on ammatiltaan kardiologi ja on vältellyt julkisuutta lukuun ottamatta miehensä niemä kantavaa hyväntekeväisyysjärjestöä. Parilla on neljä lasta (2 poikaa ja 2 tytärtä), joista kahden kummisetä on Viktor Juštšenko. Myös vanhin poika Oleksi Porošenko on mukana politiikassa, ja hänet valittiin Ukrainan parlamenttiin vuonna 2014 Vinnytsjan alueen edustajana.

Uskonnolliselta vakaumukseltaan Porošenko on ortodoksi. Hän on useaan otteeseen käyttänyt varallisuuttaan luostarien ja muiden kirkon omistamien rakennuksien kunnostamiseen. Lisäksi hänellä on jopa arvovieraita tavatessaan yleensä mukanaan krusifiksi.

Porošenko puhuu ukrainaa, venäjää, englantia ja romaniaa.

Porošenko on diabeetikko.

•   Ansioritarikunta (Ukraina, 1999)
•   Tasavallan ritarikunta (Moldova, 2014)
•   Valkoisen Kotkan ritarikunta (Puola, 2014)
•   Stara planinan ritarikunta (Bulgaria)
•   Siviilimeriitin ritarikunta (Espanja, 2010)
•   Kuningas Abdulazizin ritarikunta (Saudi-Arabia, 2017)
•   Vytautas Suuren ritarikunta (Liettua, 2018)

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Petro Porošenko Wiki Commonsissa

• Kuvaus Korrespondent-lehden vauraimpien ukrainalaisten listalla (2013) (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi) (korrespondent.net)
• Porošenko Petr Aleksejevitš (venäjäksi) (liga.net)
• Dokumentation: Neuer Wirtschaftsminister – Petro Poroschenko (5/2012) (saksaksi) (bpb.de)
• Makeisyhtiö Roshen (englanniksi) (roshen.com)
• Ukrajinska pravda -sanomalehti (ukrainaksi), (venäjäksi) (pravda.com.ua)

Edeltäjä: Viktor Janukovytš

Ukrainan presidentti 2014–2019

Seuraaja: Volodymyr Zelenskyi

 

Ukrainan presidentit

Leonid Kravtšuk | Leonid Kutšma | Viktor Juštšenko | Viktor Janukovytš | Petro Porošenko | Volodymyr Zelenskyi