New Order: Brittiläinen synthpop-yhtye

Sen perustivat manchesterilaisen postpunk-yhtyeen Joy Divisionin jäsenet laulajansa Ian Curtisin itsemurhan jälkeen. Yhtye muunsi pian musiikkityyliään edeltäjänsä postpunkista elektronisen musiikin suuntaan. Yhtyeen tunnetuimpia kappaleita ovat vuonna 1983 ilmestynyt tanssimusiikin klassikoksi laskettava ”Blue Monday”, vuoden 1987 ”True Faith” ja vuoden 1993 ”Regret”. Albumin ulkopuolisena raitana vuonna 1983 julkaistun ”Blue Mondayn” mainitaan olleen kaikkien aikojen myydyin 12″ single. Kappale julkaistiin vain maxi-singlenä. Vuonna 1988 julkaistiin Quincy Jonesin remixaama ”Blue Monday 1988”. New Order levytti vuoteen 1992 asti Factory Recordsille, jonka kanssa yhtyeen jäsenet perustivat vuonna 1982 Manchesteriin ikoniseksi muodostuneen The Haçienda -yökerhon.

New Order
New Order esiintymässä Chilessä vuonna 2019.
Tiedot
Toiminnassa	1980–1993, 1998–2007, 2011––
Tyylilaji	synthpop, tekno, house, post-punk, uusi aalto
Kotipaikka	Manchester, Yhdistynyt kuningaskunta
Laulukieli	englanti
Jäsenet	Bernard Sumner, laulu, kitara, koskettimet Stephen Morris, rummut Gillian Gilbert, kitara, koskettimet Phil Cunningham, kitara, koskettimet
Entiset jäsenet	Peter Hook, bassokitara
Levy-yhtiö	Factory, 1981–1992 London, 1993–2007 Rhino Mute
Aiheesta muualla
Kotisivut
Infobox OKNimi-testi OK

New Orderin alkuperäisjäsenet ovat Bernard Sumner (käyttänyt myös nimiä Bernard Dicken/Albrecht) (laulu, kitara ja kosketinsoittimet), Peter Hook (bassokitara) ja Stephen Morris (rummut), jotka kaikki soittivat jo Joy Divisionissa. Loppuvuodesta 1980 yhtyettä täydennettiin Morrisin vaimolla, kitaristi-kosketinsoittaja Gillian Gilbertillä.

New Order on maininnut alkuaikojensa innoittajiksi muun muassa Kraftwerkin ja Giorgio Moroderin. New Orderin ja sen edeltäjän Joy Divisionin musiikille on ollut erityisen tunnistettavana piirteenä Hookin omaperäinen tapa soittaa kuusikielistä bassokitaraa. Useimmat kappaleet kulkevat tämän Hookin soittaman selvästi erottuvan ja välillä hypnoottisen bassokuvion päällä. Kyseinen bassosoundi on yksi tekijöistä, joilla yhtyeen musiikki tunnistetaan. Hookin lähdön vuonna 2007 jälkeen New Order on edelleen hyödyntänyt tätä Hookin tunnetuksi tekemää soittotapaa ja soundia.

New Orderin ainoa Britannian singlelistan ykkössija tuli vuoden 1990 singlellä ”World in Motion”, joka oli Englannin jalkapallomaajoukkueen virallinen kappale vuoden 1990 MM-kisoissa. Kappaleen videossa esiintyy tuon ajan kuuluisia jalkapalloilijoita, kuten Paul Gascoigne.

New Order oli tauolla vuosina 1993–1998. Basisti Peter Hook ilmoitti New Orderin hajoamisesta 4. toukokuuta 2007 brittiläisen xFM-radioaseman haastattelussa. Lopulta yhtye jäi tapahtuman jälkeen vain tauolle, sillä yhtyeen muut jäsenet jatkoivat vuodesta 2011 New Orderin toimintaa ja levyttivät vuonna 2015 julkaistun Music Complete -albumin, joka sai hyvät arvostelut. Yhtye lähti albumin siivittämälle maailmankiertueelle. Myös Gillian Gilbert palasi kokoonpanoon. Live-esiintymisissään yhtye on esittänyt aina välillä myös edeltäjänsä Joy Divisionin kappaleita.

Esiintymiset Suomessa

New Order on esiintynyt Suomessa syyskuussa 1981 Helsingin Kulttuuritalossa, kesäkuussa 1982 Seinäjoen Provinssirockissa, sekä vuoden 2016 Helsingin Flow Festivalilla.

Kaikki New Orderin jäsenet ovat levyttäneet muissakin kokoonpanoissa. Bernard Sumnerilla oli yhdessä entisen The Smiths -kitaristin Johnny Marrin kanssa yhtye nimeltä Electronic. Peter Hook on soittanut yhtyeissä Revenge ja Monaco. Gillian Gilbertillä ja Stephen Morrisilla oli duo nimeltään The Other Two. Phil Cunningham on brittipopyhtye Marionin jäsen.

Ennen brittiläistä New Orderia Yhdysvalloissa vaikutti samanniminen yhtye, jossa soitti muun muassa The Stoogesin, MC5:n ja Amboy Dukesin jäseniä.

• Bernard Sumner (s. 4. tammikuuta 1956; kitara, laulu, 1980–)
• Peter Hook (s. 13. helmikuuta 1956; basso, 1980–2007)
• Stephen Morris (s. 28. lokakuuta 1957; rummut, 1980–)
• Gillian Gilbert (s. 27 tammikuuta 1961; koskettimet, kitara, 1980–2001, 2011–)
• Phil Cunningham (s. 17. joulukuuta 1974; koskettimet, kitara, 2001–)

Albumit

• Movement  (Factory, 1981)
• Power, Corruption & Lies  (Factory, 1983)
• Low-Life  (Factory, 1985)
• Brotherhood  (Factory, 1986)
• Technique  (Factory, 1989)
• Republic  (London, 1993)
• Get Ready  (London, 2001)
• Waiting for the Sirens’ Call  (London, 2005)
• Lost Sirens  (Rhino, 2013)
• Music Complete  (Mute, 2015)

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta New Order Wiki Commonsissa

• New Orderin viralliset kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)