Aleksandria Museion: Pyhäkkö Alexandriassa

Se oli omistettu kirjallisuuden tutkimukselle ja tieteiden harjoittamiselle, ja sitä voidaan pitää maailman ensimmäisenä yliopistona. Aleksandrian kirjasto toimi Museionin yhteydessä.

Museion
Μουσεῖον
Sijainti	Antiikin Aleksandria, muinainen Egypti (nyk. Aleksandria, Al-Iskandariyya, Egypti)
Koordinaatit	, 29°54′33″E
Rakennustyyppi	pyhäkkö ja tiedelaitos
Valmistumisvuosi	300-luvun eaa. loppu tai 200-luvun eaa. alku, viimeistään noin 280 eaa.
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Yleisessä merkityksessä museion merkitsi antiikissa muusille eli runottarille omistettua pyhäkköä. Aleksandrian Museion voidaan nähdä erityisesti Aristoteleen Lykeionissa olleen museionin perillisenä. Egyptissä se seurasi Heliopoliin koulua Egyptin korkeimpana oppilaitoksena.

Museion perustettiin hellenistisen kauden alkupuolella. Sen tarkempi synty ja historia tunnetaan huonosti. Sen perustajaksi arvellaan Ptolemaios I:tä tai viimeistään hänen seuraajaansa Ptolemaios II:sta noin vuonna 280 eaa. Ptolemaios I:n puolesta puhuu se, että hänen tiedetään tukeneen oppineita ja erityisesti Aristoteleen oppilasta Theofrastosta, joka oli laajentanut Lykeionin museionia, sekä toista tämän oppilasta Demeterios Faleronlaista. Lisäksi Athenaios antaa ymmärtää laitoksen olleen olemassa jo Ptolemaios II:n kauden alkuvaiheessa, jolloin se oli todennäköisesti ollut olemassa jo jonkun aikaa.

Laitos perustettiin tutkimuksen edistämiseksi ja tutkijoiden tukemiseksi. Museion ja sen yhteydessä toiminut kirjasto houkuttelivat Aleksandriaan maailman silloisia huipputiedemiehiä. Ne rahoitettiin yhteisestä kassasta, oletettavasti julkisista varoista. Museionin tutkijayhteisö muodosti eräänlaisen kollegion, ja sen jäsenet saivat elatuksen ja olivat vapautettuja veroista. Yhteisöä johti pappi, jonka nimitti alun perin kuningas ja roomalaisella kaudella keisari. Virka oli yksi Aleksandrian neljästä tärkeimmästä. Erään kerran Museionin kerrotaan saaneen jopa 14 000 oppilasta, mutta tämän väitteen todenperäisyydestä ei ole tietoa.

Museion säilyi toiminnassa roomalaiselle kaudelle. Strabon kuvaa sitä samoin kuin muuta Aleksandriaa teoksessaan Geografika. Keisari Claudiuksen mainitaan laajentaneen Museionia.

Museionin toiminnan päättymisestä ei ole tarkkoja tietoja. Roomalaisissa teksteissä viitataan sen toimineen vielä 300-luvulla. Ainakin vielä Theon Aleksandrialaisen (n. 335–405) mainitaan toimineen siellä. Museion saattoi säilyä toiminnassa vuoden 640 arabivalloitukseen saakka.

Varsinainen Museion

Museion oli Strabonin mukaan osa Ptolemaiosten palatsialuetta. Se yhdistyi palatsien kokonaisuuteen pitkien pylväskäytävien välityksellä, ja se oli koristeltu muualta Egyptistä siirretyillä obeliskeilla ja sfinkseillä. Rakennuskokonaisuus koostui suuresta pitosalista (οἶκος μέγας, oikos megas), jossa tutkijat ruokailivat yhdessä. Sen ulkopuolella oli peristyylikäytäviä (περίπατοι, peripatoi), joita voitiin käyttää ruumiinharjoituksiin ja kävellen suoritettuihin luentoihin. Lisäksi rakennukseen kuului teatteri tai luentosali (ἐξέδρα, eksedra), jossa järjestettiin luentoja, väittelyitä ja juhlatilaisuuksia; tutkijankammioita; kasvitieteellinen puutarha, johon Ptolemaios II hankki trooppisia kasveja; sekä eläintarha. Museionin toiminta jakaantui neljään osastoon, jotka olivat runous, matematiikka, tähtitiede ja lääketiede.

Kirjasto

Museioniin liittynyt Aleksandrian kirjasto oli aikansa suurin kirjakokoelma, ja siihen sanotaan kuuluneen eri antiikin lähteissä 400 000–700 000 kirjaa (kirjakääröä).

Kokoelman laittoi alulle Ptolemaios I, ja hänen seuraajansa laajensivat sitä. Antiikin lähteissä kirjaston sanotaan tuhoutuneen Julius Caesarin sotatoimien aikaan vuonna 48 eaa., mutta nykyisin on kyseenalaistettu, että ainakaan koko kirjasto olisi tuhoutunut tuolloin. Lopullisesti kirjaston on usein katsottu tuhoutuneen viimeistään kaupungin arabivalloituksen yhteydessä vuonna 640. Nykyisin pidetään luultavana, että Aleksandrian pääkirjasto ja sen sivukirjasto tuhoutuivat kuitenkin eri aikoina jo kauan ennen arabivalloitusta.

Muutoin Museionin rakenteista ja toiminnasta tiedetään vain vähän. Vaikka nykyinen ”museo”-sana on johdettu Museionin nimestä, antiikin museioneissa ei säilytetty muita esineitä kuin kirjoja, ja niitä ei pidetty näytteillä vaan käytettiin tutkimukseen.

Museionissa toimineisiin tieteilijöihin lukeutuvat muun muassa:

• Herofilos (335–280 eaa.), lääketieteilijä
• Straton (n. 330–270 eaa.), filosofi
• Aratos (n. 315/310–240 eaa.), runoilija
• Aristarkhos (n. 310–230 eaa.), tähtitieteilijä
• Kallimakhos (n. 305–240 eaa.), grammaatikko ja runoilija
• Erasistratos (n. 304–250/240 eaa.), lääketieteilijä
• Eukleides (noin 300 eaa.), matemaatikko
• Arkhimedes (n. 287–212/211 eaa.), matemaatikko ja fyysikko
• Ktesibios (n. 285–222 eaa.), keksijä ja matemaatikko
• Zenodotos (n. 280 eaa.), filologi
• Eratosthenes (276–194 eaa.), tähtitieteilijä
• Aristofanes Byzantionlainen (n. 257–180 eaa.), grammaatikko
• Apollonios Pergeläinen (n. 240–190 eaa.), matemaatikko ja tähtitieteilijä
• Aristarkhos Samothrakelainen (n. 217/216–145/144 eaa.), grammaatikko
• Hipparkhos (n. 190–127 eaa.), tähtitieteilijä
• Heron Aleksandrialainen (n. 10–70 jaa.), keksijä ja matemaatikko
• Klaudios Ptolemaios (n. 85–165), tähtitieteilijä
• Klemens (n. 150–215), filosofi ja teologi
• Ammonios Sakkas (n. 175–242), filosofi
• Origenes (n. 185–254), filosofi ja teologi
• Athanasios, teologi (n. 298–373)
• Theon (n. 335–405), matemaatikko
• Hypatia (n. 355–415), filosofi ja matemaatikko

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Museion Wiki Commonsissa