Ruotsi Kristillisdemokraatit: Ruotsalainen kristillisdemokraattinen puolue

Kristillisdemokraattien puheenjohtajana on vuodesta 2015 lähtien toiminut Ebba Busch.

Kristillisdemokraateilla on valtiopäivillä 22 kansanedustajaa. Ensimmäiset kansanedustajansa puolue sai vuonna 1985 ja on ollut ensimmäisen kerran hallituksessa vuonna 1991 alkaneella kaudella. Kristillisdemokraateilla on kunnanvaltuutettuja kaikkiaan 251 kunnassa ja valtuutettuja puolueella on yhteensä 676. KD:lla on kuusi kunnanhallituksen puheenjohtajan paikkaa. Puolueella on kaikkiaan noin 25 600 jäsentä.

KD kuvaa itsensä kristillisdemokraattisena puolueena joka uskoo vapauteen, markkinaystävällisyyteen ja lähimmäisvastuuseen. Politiikassaan puolue on korostanut hoitoa, turvallisuutta ja sydänmaan puolustamista.

Kristillisdemokraateilla on Euroopan parlamentissa kaksi edustajaa: Sara Skyttedal ja David Lega. Puolue on Suomen sisarpuolueen tavoin parlamentin suurimman puolueryhmän, Euroopan kansanpuolueen, jäsen. Puolueeseen kuuluu kansainvälinen järjestö KIC, naisjärjestö, nuorisojärjestö sekä opiskelijajärjestö.

Kristillisdemokraatit on korostanut itseään aatepuolueena, joka uskoo vapauteen ja markkinaystävällisyyteen sekä lähimmäisvastuuseen. Puolue on korostanut itseään porvarillisena puolueena joka korostaa hoitoa, turvallisuutta ja sydänmaan asioita. Puolue korostaa itseään osana eurooppalaista kristillisdemokratiaa, joka on ollut vastavoima voimakkaan totalitaarisille liikkeille kuten natsismille ja kommunismille. Samoin puolue yhdistyy ruotsalaiseen kansanliiketaustaan, joka korostaa ruotsalaisia arvoja. Puolueen mukaan kristillisdemokratia tunnistaa liberalismia ja sosialismia paremmin yksilön ja yhteisön vuorovaikutuksen ja tunnistaa arvojen merkityksen yhteisölle. Puolue pitää liberalismia ja sosialismia utopioina, jotka sivuuttavat ihmisen epätäydellisyyden.

Ruotsalainen kristillisdemokratia on 2010-luvulla vahvistanut profiiliaan selkeän asiapitoisella linjalla. Ebba Buschin puheenjohtajakaudella puolue on ottanut tiukan maahanmuuttolinjan ja vähentänyt profiloitumista kehitysapukysymyksissä. Buschin kaudella puolueen on kuvattu siirtyneen sosiaalisista kysymyksistä selvimmin oikealle. Viittaukset arvo- ja etiikkakysymyksiin ovat olleet selvästi aikaisempaa vähäisempiä. Muutos politiikassa on aiheuttanut myös arvostelua puolueen sisällä.

• Ihmiskäsitys: Kristillisdemokraattien ihmiskäsitys korostaa ihmisyyttä päämääränä, jokaista yksilöä ainutlaatuisena ja yhteisöä kehittyvän elämän kannalta välttämättömänä. Kristillisdemokraatit tunnistaa ihmisen sosiaaliset tarpeet ja korostaa yhteisön roolia. Tärkeimpänä yhteisönä puolue pitää perhettä, jossa perheenjäsenet saavat sekä rakkautta ja hoivaa mutta myös vaatimuksia ja kasvua vastuunkantoon.
• Ihmisen epätäydellisyys: Kristillsdemokraatien mukaan epätäydellisyyden tunnistaminen antaa nöyryyttä poliittisia pyrkimyksiä kohtaan ja edistää vallanjakoa joka ehkäisee väärinkäytöksiä ja liiallista keskittymistä. Epätäydellisyyden tunnistaminen asettaa myös rajat politiikalle, jonka keinoilla ei ole mahdollista vastata kaikkiin kysymyksiin. Epätäydellisyyden ajatus auttaa tunnistamaan myös jokaisen mahdollisuuden virheisiin sekä toiseen mahdollisuuteen.
• Vastuu tulevaisuudelle: Kristillisdemokraatit korostaa vastuuta tulevaisuutta kohtaan, luonnosta huolehtimista ja vastuullista kuluttamista. Erityisesti puolue korostaa vastuuta suhteessa talouteen ja ympäristöön ja asettuu materialismia vastaan. Puolue vastustaa myös vastuutonta taloudenhoitoa, joka ei huomioi ympäristöä.
• Lähipäätösperiaate: Kristillisdemokraatit korostaa päätöksenteko mahdollisimman lähellä ihmistä aina perheestä lähtien. Puolue kannattaa läheisyysperiaatetta mutta näkee tietyt kysymykset, kuten ympäristöongelmat, tarkoituksenmukaisimpana ratkaistavana ylikansallisena ongelmana.
• Kultainen sääntö: Kristillisdemokraatit korostaa solidaarisuutta kultaisen säännön mukaan. Puolue suojelee ihmisten elämää, vapautta ja ihmisarvoa maantieteellisestä etäisyydestä riippumatta ja puolustaa solidaarisuutta heikoimpia ja sorrettuja kohtaan. Puolue pyrkii oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan.

 

Puolueen perustaminen ja alkuvuodet

Kristillisdemokraatit perustettiin 20. maaliskuuta 1964 nimellä Kristen demokratisk samling. Puolueen ensimmäinen puheenjohtaja oli Birger Ekstedt joka kuoli kesken puheenjohtajuutensa vuonna 1972. Monet puolueen keskeisistä vaikuttajista, kuten Lewi Pethrus, olivat helluntailaisia. Puolueen perustamista edelsi Kristet Samhällsansvar-ryhmä, joka nosti esiin kristittyjä ehdokkaita eri puolueissa. Sytyke oman puolueen perustamiseen tuli uskonnonopetuksen radikaalin vähentämisen vuoksi vuonna 1963. Vetoomus uudistusta vastaan keräsi 2,1 miljoonaa allekirjoitusta. Puolue profiloitui aluksi erityisesti ei-sosialistinena puolueena joka korosti arvopolitiikkaa ja pyrki rakentamaan politiikkaa kristillisen ihmisnäkemyksen mukaan.

Puolue osallistui vuodesta 1966 lähtien kunta- ja maakuntavaaleihin noin kahden prosentin kannatuksella mutta parlamenttiin kesti äänikynnyksestä johtuen. Ekstedtin jälkeen puolueen keulahahmoksi tuli Alf Svensson, joka toimi tehtävässä aina vuoteen 2004 saakka.

Yhteistyö Keskustan kanssa

 

Kristillisdemokraatit sai ensimmäisen kansanedustajansa vaaliliitossa Keskustapuolueen kanssa vuoden 1985 vaaleissa. Vaaliliitossa puolueet olivat omilla listoillaan, mutta yhteisellä Keskusta-nimellä. Yhteistyön tavoitteena oli neljän prosentin äänikynnyksen ylittäminen ja samalla ei-sosialistisen enemmistön muodostaminen valtiopäiville. Ensimmäiseksi puolueen kansanedustajaksi valittiin Alf Svensson Jönköpingin vaalipiiristä. Myös menestys kunta- ja maakuntavaaleissa piristyi kansanedustajapaikan myötä. Vuonna 1987 puolue uudisti ohjelmansa ja sai uuden nimen Kristdemokratiska Samhällspartiet (KdS). Vuonna 1984 puolue liittyi keskustademokraattisen internationaalin jäseneksi. Vaaliyhteistyö keskustapuolueen kanssa päättyi 1988, jolloin kristillisdemokraatit saivat 2,9 % äänistä ja jäivät ilman edustajanpaikkaa.

Nousu hallitusvastuuseen

Vuonna 1991 puolue löi läpi parlamenttivaaleissa ja nousi heti hallitusvastuuseen Carl Bildtin ensimmäiseen hallitukseen vuosiksi 1991–1994. Kristillisdemokraattien ministereinä toimivat Alf Svensson, Inger Davidsson sekä Mats Odell. Vuoden 1994 valitopäivävaaleissa puolue säilyi niukasti vaalikynnyksen yläpuolella. Vuonna 1998 Kristillisdemokraatit saavutti parhaimman vaalituloksensa 11,8 prosenttia ja 42 kansanedustajaa. Nykyisen nimensä puolue otti käyttöön vuonna 1996 ja samalla puolue liittyi Euroopan kansanpuolueen jäseneksi. Svenssonin kaudella puolue korosti erityisesti perhearvoja. Vuoden 1998 vaalien jälkeen pyrki muodostamaan keskustalaista vähemmistöhallitusta. Svenssonin eron jälkeen puolueessa syntyi keskustelu tulevasta suunnasta ja strategiasta.

Allianssipuolue

 

Vuonna 2004 KD:n puheenjohtajaksi nousi eduskuntaryhmän puheenjohtajana pitkään toiminut Göran Hägglund. Hägglundin johdolla kristillisdemokraatit liittyivät mukaan keskustaoikeistolaiseen Alliansen-liittoumaan yhdessä Keskustan, Liberaalien ja Maltillisen kokoomuksen kanssa. Allianssi muodosti hallituksen vuoden 2006 parlamenttivaalien jälkeen. KD sai Reinfeldtin hallitukseen kolme ministeriä: Göran Hägglundin, Maria Larssonin ja Mats Odellin.

Vuoden 2010 vaalien jälkeen Hägglund ja Larsson jatkoivat ministereinä ja Odell siirtyi eduskuntaryhmän puheenjohtajan tehtäviin. Stefan Attefallista tuli KD:n kolmas ministeri. Asuntoministerinä toimineen Attefallin mukaan Ruotsissa on nimetty käsite Attefalshus, jonka mukaan alle 25 neliömetrin mökin saa rakentaa ilman lupakäsittelyä. Odell haastoi puheenjohtaja Hägglundin vuoden 2012 puoluekokouksessa, mutta Hägglund voitti. Hägglund ilmoitti kuitenkin tammikuussa 2015 luopuvansa puheenjohtajan tehtävistä.

Buschin kausi

Kristillisdemokraattien uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 25. huhtikuuta 2015 Ebba Busch. Vuoden 2018 parlamenttivaaleissa KD otti selvän vaalivoiton ja nosti kannatustaan 4,6 prosentista 6,4 prosenttiin. KD:n nousun perusteena on ollut puolueen ydinteemat perhepolitiikan parissa. Vuoden 2019 eurovaaleissa KD saavutti kaikkien aikojen parhaan tuloksensa 8,62 prosenttia ja nosti kannatustaan 2,69 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2022 vaaleissa KD on nostanut esiin terveydenhuollon, työntekijöiden ja maaseudun asioita. Puolue on korostanut itseään vaihtoehtona valtablokille. Buschin kaudella puolueen on kuvattu siirtyneen sosiaalisista teemoista selvemmin oikealle. Puolueen puheenjohtaja Busch on myös profiloitunut erityisesti asiakysymyksissä ja vähentänyt roolia eettisissä kysymyksissä.

Analyysien mukaan Buschin johtaman KD:n kannatuksen nousu on seurausta strategisesta kannattajakunnan laajentamisesta ja uusien äänestäjien houkuttelemisesta sekä suunnasta porvarillisempaan suuntaan.

•  
  Kristillisdemokraattien kannatus valtiopäivävaaleissa 2010.
•  
  Kristillisdemokraattien kannatus valtiopäivävaaleissa 2014.
•  
  Kristillisdemokraattien kannatus valtiopäivävaaleissa 2018.

Perinteisesti kristillisdemokraattien äänestäjät ovat olleet konservatismin ja perinteiden kunnioittajia. Kristillisdemokraattien kannattajakunta on historiallisesti ollut keskimääräistä vanhempaa ja korkeammin koulutettuja. Kristillisdemokraattien kannattajat ovat olleet vasemmisto-oikeisto-asteikolla selvästi oikealla. Vuonna 2014 puolueen kannattajilla oli yhteistä pintaa maltillisen kokoomuksen äänestäjien (72 %) ja ruotsidemokraattien äänestäjien (40 %) kanssa. Vuoden 2014 vaalien perusteella KD muodosti valtiopäivien oikeiston yhdessä maltillisten kanssa.

Vuoden 2021 puoluesympatiaa mittaavassa tutkimuksessa 5 prosenttia ruotsalaisista piti KD:ta ensimmäisenä vaihtoehtonaan. Vuodesta 2017 lähtien Kristillisdemokraatit ovat nostaneet kannatusta ja puoluetta kohtaan koettua mieltymystä. Kristillisdemokraattien suurin potentiaali on poliittisesti oikeistossa. Erityisesti KD:n politiikka on suuntaunut yksityisellä sektorilla työskenteleviin, maanviljelijöihin ja yrittäjiin.

Valtiopäivävaalit

 

Vaalit	Johtaja	Kannatus		Paikat	+/–	Hallitus
		Äänet	%
1964	Birger Ekstedt	75,389	1.8	0 / 233
1968		72,377	1.5	0 / 233
1970		88,770	1.8	0 / 350
1973	Alf Svensson	90,388	1.8	0 / 350
1976		73,844	1.4	0 / 349
1979		75,993	1.4	0 / 349
1982		103,820	1.9	0 / 349
1985		131,548	2.4	1 / 349	1	Oppositio
1988		158,182	2.9	0 / 349	1
1991		390,351	7.1	26 / 349	26	Hallitus
1994		225,974	4.1	15 / 349	11	Oppositio
1998		618,033	11.7	42 / 349	27	Oppositio
2002		485,235	9.2	33 / 349	9	Oppositio
2006	Göran Hägglund	365,998	6.6	24 / 349	9	Hallitus
2010		333,696	5.6	19 / 349	5	Hallitus
2014		284,806	4.6	16 / 349	3	Oppositio
2018	Ebba Busch	409,478	6.3	22 / 349	6	Oppositio
2022		345,712	5.3	19 / 349	3	Hallitus

Euroopan parlamentti

Vaalit	Kannatus		Paikat	+/–
	Äänet	%
1995	105,173	3.9	0 / 22
1999	193,354	7.6	2 / 22	2
2004	142,704	5.7	1 / 19	1
2009	148,141	4.7	1 / 20
2014	220,574	5.9	1 / 20
2019	357,856	8.6	2 / 20	1

Aluevaalit

Vaalit	Kannatus		Paikat	+/–
	Äänet	%
1966	68,890	1.9	1 / 1 513	1
1970	86,513	1.9	2 / 1 524	1
1973	96,42	2.1	8 / 1 519	6
1976	97,62	1.9	8 / 1 683
1979	102,801	2.0	12 / 1 705	4
1982	123,588	2.4	21 / 1 717	9
1985	102,661	2.0	18 / 1 733	3
1988	151,323	3.1	40 / 1 743	22
1991	348,763	7.0	132 / 1 763	92
1994	191,004	3.7	58 / 1 777	74
1998	516,813	10.0	168 / 1 646	110
2002	428,804	8.2	141 / 1 656	27
2006	360,183	6.6	116 / 1 656	25
2010	268,126	5.0	82 / 1 662	34
2014	317,270	5.2	85 / 1 678	3
2018	457,679	7.1	119 / 1 696	34

Kuntavaalit

Vaalit	Kannatus		Paikat	+/–
	Äänet	%
1966	66,551	1.5	353 / 29 546	353
1970	91,201	1.8	286 / 18 327	67
1973	106,355	2.1	250 / 13 236	36
1976	108,557	2.0	237 / 13 247	13
1979	115,478	2.1	276 / 13 369	39
1982	136,494	2.4	326 / 13 500	50
1985	113,292	2.0	278 / 13 520	48
1988	152,427	2.8	360 / 13 564	82
1991	318,762	5.8	815 / 13 526	455
1994	180,264	3.2	425 / 13 550	390
1998	421,783	8.0	1 069 / 13 388	644
2002	376,657	7.0	1 013 / 13 274	56
2006	320,027	5.8	813 / 13 092	200
2010	257,919	4.3	591 / 12 978	222
2014	248,070	4.0	515 / 12 780	76
2018	339,375	5.2	676 / 12 700	161

Puheenjohtajat

Kristillisdemokraateilla on ollut historiansa aikana neljä puheenjohtajaa:

• 1964–1972†: Birger Ekstedt
• 1973–2004: Alf Svensson
• 2004–2015: Göran Hägglund
• 2014→ Ebba Busch

Varapuheenjohtajat

Puoluesihteerit

Kristillidemokraateilla on ollut historiansa aikana 12 puoluesihteeriä:

• 1964–1972: Bertil Carlsson
• 1972–1978: Stig Nyman
• 1978–1985: Per Egon Johansson
• 1985–1989: Dan Ericsson
• 1989–1991: Inger Davidson
• 1991–1993: Lars Lindén
• 1993–1994: Dan Ericsson
• 1994–2002: Sven Gunnar Persson
• 2002–2006: Urban Svensson
• 2006–2010: Lennart Sjögren
• 2010–2018: Acko Ankarberg Johansson
• 2018–2022: Peter Kullgren
• 2022→ Johan Ingerö

Ryhmäjohtajat valtiopäivillä

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Kristillisdemokraattien valtiopäiväryhmän puheenjohtajina:

• 1991–2002: Göran Hägglund
• 2002–2010: Stefan Attefall
• 2010–2012: Mats Odell
• 2012–2015: Emma Henriksson
• 2015–2022: Andreas Carlson
• 2022→ Camilla Brodin

• Arter, David: Democracy in Scandinavia. Consensual, Majoritarian Or Mixed?. Manchester: Manchester University Press, 2006. ISBN 978-0-7190-7046-4.
• Erävalo, Esa: Yhteinen hyvä - Johdatus kristillisdemokratiaan. Helsinki: Ajatuspaja Kompassi ry, 2018. ISBN 978-952-7289-03-7.

Viitteet

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kristillisdemokraatit (Ruotsi).

• Kristillisdemokraatit (ruotsiksi)