Keuhkoputkentulehdus: Sairaus
Keuhkoputkentulehdus eli bronkiitti on henkitorven ja keuhkoputkien (lat.
bronchii) tulehdus. Useimmiten nimityksellä tarkoitetaan äkillistä (akuuttia) keuhkoputkentulehdusta, joka on infektiosairaus. Keuhkoputkentulehdus voi olla myös pitkäaikainen (krooninen), mikä liittyy yleensä tupakointiin ja katsotaan osaksi keuhkoahtaumatautia.
| Keuhkoputkentulehdus | |
|---|---|
 Bronkiitissa keuhkoputkiston limakalvo tulehtuu ja limaneritys lisääntyy. | |
| Luokitus | |
| ICD-10 | J20 |
| ICD-9 | 466 |
| Tautitietokanta | 29135 |
| MedlinePlus | 001087 |
| MeSH | D001991 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wiki ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Aikuisen akuutti keuhkoputkentulehdus
Akuutista keuhkoputkentulehduksesta puhutaan yleensä silloin, kun oireet ovat kestäneet alle 3 viikkoa (joidenkin määritelmien mukaan jopa 6 viikkoa); yskän lisäksi ilmenee ysköksiä, hengenahdistusta, hengityksen vinkumista tai rintakipua; eivätkä oireet johdu keuhkokuumeesta, ylähengitysteiden tulehduksesta tai pitkäaikaisesta keuhkosairaudesta kuten astmasta. Se on yleinen sairaus ja vuodessa sen sairastanee noin joka kymmenes ihminen.
Äkillisen keuhkoputkentulehduksen keskeinen aiheuttaja lienee yli 90 %:ssa taudeista jokin ”flunssaviruksista” (esim. rinovirus, koronavirus, adenovirus tai RSV) tai influenssavirus; viitteitä bakteeri-infektiosta kuten mykoplasmasta, keuhkoklamydiasta tai hinkuyskästä löytyy 1–10 %:lta potilaista. Bakteerien merkitys sairauden synnyssä on kuitenkin jäänyt epäselväksi, sillä koepaloissa niiden ei ole todettu tunkeutuvan limakalvoon eivätkä antibiootitkaan yleensä auta. Suuren osan tapauksista ajatellaan olevan useamman mikrobin aiheuttamia sekainfektioita.
Akuutin keuhkoputkentulehduksen hoito
Kuten flunssaan, myöskään äkilliseen keuhkoputkentulehdukseen ei ole keksitty tehokasta hoitoa. Antibioottia ja lumelääkettä vertaavissa tutkimuksissa antibiootit eivät ole osoittautuneet yleensä terveiden aikuisten keuhkoputkentulehduksissa hyödyllisiksi, eikä niiden käyttöä puolleta suomalaisissa tai kansainvälisissä hoitosuosituksissa. Käytännössä lääkäri määrää silti antibioottia Euroopassa alueesta riippuen noin 20–90 %:lle potilaista. Yskänlääkkeiden lumelääkettä paremmasta tehosta ei juuri ole näyttöä. Astmalääkkeet saattavat auttaa osaa niistä, joilla ilmenee hengityksen vinkumista, mutta yleisesti ottaen niiden ei ole näytetty keuhkoputkentulehduksessa auttavan; toisaalta toistuvien keuhkoputkioireiden syy on usein nimenomaan toteamatta jäänyt astma tai muu krooninen keuhkosairaus.
Äkillinen keuhkoputkentulehdus paranee lähes aina omia aikojaan, ellei vastustuskyky ole sairauden tai lääkehoidon heikentämä. Harvoin tauti etenee keuhkokuumeeksi, joka vaatii antibioottihoitoa. Tyypillinen yskän kesto aikuisen akuutissa hengitystieinfektiossa on noin 2–3 viikkoa, mutta neljänneksellä yskä voi kestää yli kuukauden.
Lähteet
Aiheesta muualla
- Lumio, Jukka: Keuhkoputkentulehdus aikuisella (bronkiitti). Lääkärikirja Duodecim. 30.9.2016.
- Jalanko, Hannu: Keuhkoputkentulehdus lapsella. Lääkärikirja Duodecim. 16.1.2017.
- Jalanko, Hannu: Ahtauttava keuhkoputkentulehdus (infektioastma) lapsella. Lääkärikirja Duodecim. 3.12.2016.
- Jalanko, Hannu: Hinkuyskä. Lääkärikirja Duodecim 4.12.2016.
- Haahtela, Tari: Astma. Lääkärikirja Duodecim 9.10.2013.
- Salomaa, Eija-Riitta: Keuhkoahtaumatauti (COPD). Lääkärikirja Duodecim 1.9.2016.
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Keuhkoputkentulehdus, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.