Ihmisoikeudet Yhdysvalloissa

Vapausoikeudet turvaavat yksilön vapautta julkisen vallan puuttumisilta. Tällaisia oikeuksia ovat muun muassa oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen samoin kuin liikkumisvapaus, yksityiselämän suoja ja yhdistysvapaus sekä omaisuuden suoja.

Ulkoministeriö voi kieltää passin saamisen henkilöiltä, jotka ovat ehdonalaisessa vankeudessa tietyistä rikoksista, kuten huumeiden salakuljetuksesta tai seksiturismista, tai osallisina lasten huoltajuuskiistoissa.

Matkustaminen Kuubaan on ollut vuosikymmenten ajan laitonta osana kauppasaartoa. Vuondesta 2014 matkustusrajoituksia on lievennetty asteittain, ja vuonna 2016 matkustusluvan saattoi saada 12 erikoistapauksessa, ei kuitenkaan pelkkää turismimatkaa varten.

Kuolemanrangaistus

Pääartikkeli: Kuolemanrangaistus Yhdysvalloissa

Kuolemanrangaistus on vuonna 2016 käytössä 31 Yhdysvaltojen osavaltiossa.

Vankilaolot

Vankien määrä ja osuus Yhdysvalloissa kuuluu maailman suurimpiin, yli 700 vankia sataatuhatta asukasta kohti (Valko-Venäjällä 314, Suomessa 55). Erityisesti on arvosteltu eristyksiin tuomittujen vankien suurta määrää. Sitä on vaikea arvioida, koska eri osavaltioissa käytännöt ja nimitykset poikkeavat toisistaan, mutta karkean arvion mukaan eristettyinä on joka hetki 80 00–100 000 vankia. Amnestyn mukaan näin laajamittaista ja pitkäaikaista vankien eristämistä ei juuri tapahdu muualla maailmassa.

Poliittisia oikeuksia ovat muun muassa äänioikeus, sananvapaus, kokoontumisvapaus sekä yhdistysvapaus.

Yhdysvaltain perustuslain ensimmäinen lisäys määrittelee sananvapauden olevan valtiovallan suojeluksessa. Se määrittelee sananvapauden oikeudeksi esittää informaatiota, ideoita ja mielipiteitä vapaasti ilman virkavallan sisällöllisiä rajoitteita.

Yhdysvaltalaisen Freedom House-järjestön mukaan lehdistö ei kohtaa viranomaisten sensuuria, ja itsesensuuri on harvinaista. Vuoden 2001 terroristi-iskuista alkaen lehdistön on kuitenkin ollut vaikeaa saada tietoa terrorismin vastaisesta toiminnasta. Pariisissa päämajaansa pitävän Toimittajat ilman rajoja -järjestön julkaiseman lehdistön vapautta mittaavan indeksin mukaan Yhdysvallat oli vuonna 2016 sijalla 41. maailman 180 valtion joukossa.

Tasa-arvo-oikeuksiin kuuluvat muun muassa rodullinen, sukupuolellinen ja uskonnollinen yhdenvertaisuus.

Rodullinen yhdenvertaisuus on ollut tärkeä kysymys Yhdysvalloissa valtion perustamisen ajoista alkaen. YK:n vuonna 1965 hyväksymää Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevaa kansainvälistä yleissopimusta valvova YK:n rotusyrjintäkomitea (CERD) arvioi vuonna 2014, ettei Yhdysvallat toteuta sopimuksen velvoitteita. Tämä on yksi vain kolmesta yleissopimuksesta, jotka Yhdysvallat on ratifioinut.

Perusoikeuksiin kuuluvat myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja opetukseen. Julkisella vallalla on velvoite turvata ja edistää näiden oikeuksien toteutumista.

Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen mukaan kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi. Ihmisten tasa-arvo ulottui alun perin kuitenkin vain miespuolisiin valkoisiin maanomistajiin ja kaupunkien liikemiehiin. Orjuus oli laillista osassa Yhdysvaltojen osavalloista vuoteen 1865 asti.

Pääartikkeli: Terrorismin vastainen sota

George W. Bushin määräyksestä Yhdysvallat sallii terrorismista epäillyn pidätysoikeuden rajoittamattomaksi ajaksi ilman oikeudenkäyntiä.

Guantanamo Bay

Guantanamo Bayn vankileiri Kuubassa perustettiin Afganistanin sodan alussa vaarallisille sotilaille. Siitä vastaa merijalkaväki. Leiri on eristetty ja myös Punaisen Ristin toimintaa on rajoitettu. Vankien määrä on vaihdellut 400–700. Osa vangeista on ollut pidätettynä kuusi vuotta ilman syytettä ja oikeudenkäyntiä. Oikeustuomioistuimen mukaan vankien kohtelu rikkoo Geneven sopimusta. Geneven sopimus on Yhdysvaltojen perustuslain mukaan kansainvälinen sopimuksena korkein laki maassa. Abu Ghraibin vankilan ja Guantanamo Bayn vangeista suurin osa on pidätetty sattumanvaraisesti. Vain viisi prosenttia on Yhdysvaltain asevoimien pidättämiä. Suurin osa vangeista on Pakistanin armeijan ja pohjoisafganistanilaisten liittolaisten luovuttamia. Miehittäjät maksoivat vangeista hyvin. Vankien luovutus oli tuottavaa liiketoimintaa.

Senaatin puolustusvaliokunta laati raportin Guantanamo Bayn vankilasta joulukuussa 2008. Myös sen mukaan Yhdysvaltojen vankien kohtelu rikkoo Geneven sopimusta. Bushin kaudella luotiin Abu Ghraibin, Guantanamo Bayn ja CIA:n vankilat. Apulaisoikeusministerin vuoden 2002 ”kidutusmuistion” mukaan kidutuksen tunnusmerkit täyttyvät vasta, jos se johtaa kuolemaan tai sisäelinten vaurioitumiseen. Esimerkiksi saudiarabialaisen miehen raju kohtelu johti kaksi kertaa sydämen hidastumiseen, mikä vaati sairaalahoitoa. Häntä kuulusteltiin 18–20 tuntia päivässä puolentoista kuukauden ajan. Vangin piti esittää koiraa, pukeutua rintaliiveihin, seistä alastomana naiskuulustelijan edessä ja kuunnella väitteitä, että hänen äitinsä ja sisarensa ovat huoria.

The New York Times paljasti vuonna 2006, että Yhdysvaltojen hallitus salakuunteli luvattomasti yhdysvaltalaisia laajasti ainakin 3 vuoden ajan ilman tuomioistuimen lupaa. Useat isot teleyhtiöt osallistuivat viranomaisten kanssa puhelimien, faxien ja sähköpostiyhteyksien vakoiluun. Hallituksen lakimiehen mukaan salakuuntelu kuuluu presidentin sodanaikaisiin valtuuksiin. Perustuslain mukaan vain kongressi voi julistaa sotatilan, mitä se ei ole tehnyt 2000-luvulla. Kongressi kumosi Bushin aloitteet salakuunteluun vuosina 2006 ja 2007.

• Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
• Ihmisoikeudet alueittain ja maittain

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ihmisoikeudet Yhdysvalloissa Wiki Commonsissa