Hyvinkää: Kaupunki Uudenmaan maakunnassa

Sen väkiluku on noin 46 900 (2023), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää kuuluu Keski-Uuteenmaahan ja Helsingin seudun kuntiin, ja se sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.

Hyvinkää Hyvinge
vaakuna	sijainti
Sijainti	, 024°51′35″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Kuntanumero	106
Hallinnollinen keskus	Hyvinkään keskustaajama
Perustettu	1917
– kauppalaksi	1926
– kaupungiksi	1960
Kuntaliitokset	Osa Nurmijärvestä (1925), Hyvinkään mlk (1969)
Kokonaispinta-ala	336,77 km² 253:nneksi suurin 2022
– maa	322,69 km²
– sisävesi	14,08 km²
Väkiluku	46 901 23:nneksi suurin 31.12.2023
– väestötiheys	145,3 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	15,1 %
– 15–64-v.	62,2 %
– yli 64-v.	22,7 %
Äidinkieli	2022
– suomenkielisiä	91,9 %
– ruotsinkielisiä	0,9 %
– muut	7,2 %
Kunnallisvero	7,60 % 274:nneksi suurin 2024
Kaupunginjohtaja	Johanna Luukkonen
Kaupunginvaltuusto	51 paikkaa
2021–2025  • Kok.  • SDP  • PS  • Vihr.  • Vas.  • Kesk.  • KD	13 12 11 6 4 3 2
www.hyvinkaa.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Hyvinkään kunta itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917, ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla 1926 se yhdeksän vuotta aiemmin perustetusta Hyvinkään kunnasta, jonka nimeksi tuli tuolloin Hyvinkään maalaiskunta. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä niin sanotusta uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalais­kunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.

1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriopaikkakuntana ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana. Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta. Kaupunki kuuluu pääradan ”kasvukäytävään” ja on tunnettu rautatiekaupunkina.

 

Hyvinkää sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Sen naapurikunnat ovat Riihimäki ja Hausjärvi pohjoisessa, Mäntsälä idässä, Tuusula ja Nurmijärvi etelässä sekä Vihti ja Loppi lännessä.

Hyvinkään kallioperä on vanhaa, tasaiseksi kulunutta peruskalliota. Lounas-koillis-suuntaisesti kunnan läpi kulkee leveä vyöhyke punertavaa graniittia. Molemmilla puolilla vyöhykettä on laajalti tuliperäisiä kivilajeja. Kytäjän ja Usmin alueella Erkylän itäpuolelle asti kallioperä on gabroa. Tällä alueella on jyrkkiä kallioita, joiden väleissä on soistuneita järviä ja juotteja.

Kaupungin asutus on keskittynyt lounais-koillis-suuntaiselle Salpausselän harjulle. Sveitsinrinteessä ja Jätinlukossa on pohjois-etelä-suuntaisia harjuja. Meri on loiventanut harjanteen kaakkoisreunaa, mutta luoteispuoli, nykyinen Sveitsin suppien alue, jäi jyrkäksi. Baltian jääjärven myrskyt kuluttivat korkeimmilta kallioilta maan pois ja tämän vuoksi Usmin kalliot ovat nykyäänkin paljaita. Noin 9 500 vuotta sitten nykyisen Hyvinkään etelä- ja kaakkoisosiin muodostui hiesu- ja savitasankoja, joille paikkakunnan ensimmäiset pellot myöhemmin raivattiin.

Vesistöt

 

Hyvinkäällä on kuusi yli sadan hehtaarin kokoista järveä: Hirvijärvi, Suolijärvi, Kytäjärvi, Sykäri, Ridasjärvi ja Sääksjärvi. Yli 0,10 hehtaarin mutta alle 50 hehtaarin kokoisia järviä ja lampia on 49. Erityisesti Usmin ja Kytäjän seudulla suurin osa niistä on suoalueiden ympäröimiä ja niiden vesi on ruskeaa. Alueen lampien rannat ovat enimmäkseen rakentamattomia eikä niille kulje tietä. Suurimpien lampien, Jauholammin, Urolammin ja Usminjärven, rannat ovat asuttuja. Usminjärvellä on kaupungin uimaranta. Hirvijärven, Kytäjärven ja Suolijärven valuma-alueilla on useita luonnontilaisia lampia. Vaikka niiden vedenlaatu on enimmäkseen hyvä, vesi on usein hyvin ruskeaa. Poikkeus on Valkealammi, jonka näkösyvyys on kolme metriä. Sääksjärven alueen Märkiön ja Vihtilammin rannoilla on kurssi- ja leirikeskuksia ja paljon vapaa-ajan asutusta.

Vantaanjoki virtaa pohjois-etelä-suuntaisesti Hyvinkään läpi noin 20 kilometrin matkan. Hyvinkäänkylässä se kulkee Salpausselän harjun läpi. Vantaanjoen pisin sivuhaara, Keravanjoki, alkaa Ridasjärvestä. Se kulkee Itä-Hyvinkäällä pohjoisesta etelään kymmenen kilometrin matkan. Kytäjärvestä Vantaanjokeen laskeva kaksitoista kilometriä pitkä Kytäjoki kaksinkertaistaa Vantaan virtaaman. Keihäsjoki alkaa Lopen Keihäsjärvestä, sen keskivaiheilla on Kurkisuo ja se laskee Kytäjoen puoliväliin. Keihäs- ja Kytäjoki tulvivat lähes vuosittain. Hyvinkäällä ei ole yhtään laajaa luonnontilaista puroa. Alueen purot ovat enimmäkseen järvien tulo- ja laskuojia, jotka yleensä kulkevat pellon reunaa ja ovat perattuja. Etenkin Kytäjän seudulla moni puro on metsäoja. Hyvinkään puroja ovat muun muassa Hyyppärässä Vantaanjokeen laskeva Paalijoki, Kurkisuon Kurkioja ja Lepänoja, Ridasjärveen laskevat Aulinjoki, Panninjoki ja Parikkaanoja, Suolijärveen laskeva Välioja sekä Taka-Martin ja Tehtaansuon metsäpuroista alkava Tuusulaan jatkuva Palojoki.

Suurin osa Hyvinkään lähteistä ei ole enää luonnontilassa. Pääasiassa ne on otettu kaivoiksi tai kuivuneet metsäojituksen vuoksi. Pohjaveden muodostumisaluetta on Hyvinkäällä 19 neliökilometriä. Vuorokaudessa muodostuu 13 000–19 000 kuutiometriä uutta pohjavettä. Vedenhankintaan soveltuvia tai vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita on yhteensä 24, joista kahdeksan on naapurikuntien kanssa yhteisiä.

Luonto

Hyvinkää on osa eteläboreaalista vyöhykettä, jolle on Pohjois-Uudellamaalla ominaista havupuuvaltaiset mustikkatyypin metsät. Kytäjän alueella kasvaa myös vaativia kasvilajeja, sillä kallioperässä on paljon emäksisiä kivilajeja, jotka ovat ravinteikkaita ja runsaskalkkisia. Laidunnuksen vähentymisen vuoksi monet ketokasvit ovat taantuneet perinteisillä kasvupaikoillaan, mutta muun muassa hirvenkello, ketomaruna ja ketoneilikka ovat levinneet tie- ja ratapenkereille.

Ridasjärven, Järvisuon ja Ritassaarensuon kokonaisuus on kansallisesti merkittävä FINIBA-linnustoalue. Ridasjärvellä pesii erityisen runsaasti naurulokkeja, mutta siellä pesii myös muun muassa ruokokerttusia, nokikanoja, telkkiä, pajulintuja, haapanoita ja härkälintuja. Ridasjärvi on pikkulokin ainoa pesäpaikka Hyvinkäällä. Keväisin muuttavia lintuja levähtää järvellä sadoittain. Yleisimpiä ovat joutsenet, joiden lisäksi metsähanhia havaitaan usein kymmeniä ja kanadan-, meri- ja tundrahanhia joitakin yksilöitä. Ritassaarensuolla elää lähinnä yleisiä eteläsuomalaisia lintulajeja. Myös Kytäjärvi ympäristöineen on maakunnallisesti merkittävä lintukohde. Siellä levähtää kahlaajia, lokkeja, sorsia, hanhia, joutsenia ja nokikanoja. Sveitsin puistossa on vuoden 2010 tietojen mukaan havaittu 59 eri lintulajia, joista yleisimpiä ovat pajulintu, peippo, punarinta ja sirittäjä.

Liito-orava esiintyy Hyvinkäällä kymmenillä eri alueilla, myös keskustaajamassa. Valkohäntäpeuroja on noin 250 yksilöä, metsäkauriita 150–200, hirviä noin 150 ja kuusipeuroja noin 100. Paikkakunnalla elää pysyvästi noin 15 ilvestä ja 5–10 saukkoa.

Hyvinkäällä on viisitoista luonnonsuojelualuetta (2010). Niiden pinta-ala on yhteensä 1 012 hehtaaria (2009) eli kolme prosenttia kunnan pinta-alasta. Suurimmat rauhoitetut alueet ovat Kytäjän luonnonsuojelualue (295 ha), Järvisuo-Ritassaarensuo (250 ha), Ridasjärvi (175 ha), Matkunsuo (103 ha), Sveitsinpuisto (96 ha) ja Antinlempi (15,5 ha). Natura 2000 -verkostoon kuuluvat Kytäjä-Usmin metsäalue (2 266 ha), Kalkkilammi-Sääksjärvi (976 ha, osa Nurmijärvellä), Järvisuo-Ridasjärvi (686 ha), Petkelsuo (284 ha), Kivilamminsuo–Pitkästenjärvet (220 ha, suurin osa Mäntsälässä) ja Mustasuo (214 ha, suurin osa Hausjärvellä).

 

Hyvinkää on pääkaupunkiseudun vetovoiman vaikutuksesta voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen kasvanut ja rakennettu kaupunki. Hyvinkäänkylä, joka sijaitsee nykyisin taajamaan liittyneenä kaupungin keskustasta nelisen kilometriä lounaaseen, on kaupungin vanhin asuttu kylä ja mainittu asiakirjalähteissä ensi kerran 1495. Tulevan kaupungin kasvaessa on työläisväestön asuttama taajama kasvanut ensin rautatieasemien ja villatehtaan ympärille Tehtaan ja Mustamännistön kaupunginosiin sekä Vieremään, Viertolaan ja Puolimatkaan, joissa on säilynyt verrattain vähän vanhaa rakennuskantaa. Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä on rakennettu muun muassa Sahanmäen, Kruununpuiston, Rääkänpään ja suureksi osaksi Parantolan kaupunginosat, 1960-luvulla Kirjavantolpan yhtenäinen kerrostaloalue, 1970-luvulla Paavola, Talvisilta ja Vehkoja, 1980-luvulla Hakala, 1990-luvulla Martti, 2000-luvulla Tapainlinna, Tanssikallio ja Kruunumaa sekä 2010-luvulla Metsäkalteva, johon kuuluvalla Kravunharjulla järjestettiin asuntomessut vuonna 2013. Uusin ydinkeskustan tuntumaan rakennettava kaupunginosa on Hangonsilta, joka sijaitsee rautatieaseman lähellä Hyvinkää–Hanko-radan ja Läntisen yhdystien välissä. Hangonsiltaan on valmistunut muun muassa Hyvinkään lukion uusi rakennus, Kipinä-talo.

Hyvinkään kenties huomattavin rakennus on maan merkittävimpiin modernistisiin kirkkoihin kuuluva, vuonna 1961 valmistunut ”uudeksi kirkoksi” kutsuttu Hyvinkään kirkko, jolla on kaupunkikuvassa tunnusomainen pyramidimainen hahmo. Kunnan vanhin rakennus on Ali-Anttilan tilan päärakennus Hyvinkäänkylässä vuodelta 1801 ja keskusta-alueen vanhin rakennus rautatieasema vuodelta 1862. Merkittäviä vanhoja puurakennuksia ovat myös vanha kirkko (1896, Yrjö Sadeniemi), Suomen Rautatiemuseon piha-alueen rautatieläistalot sekä Hyvinkää-Hanko-radan rautatieasema vuodelta 1873 ja elokuvateatteri Arenan rakennus vuodelta 1914 Siltakadulla. Alueen vanhaa rakennus- ja asuinkulttuuria esittelee kunnan pohjoisosassa sijaitseva, museoitu Vaiveron myllytila, jonka päärakennus on vuodelta 1820.

Suomen pääradan ylittävän Hämeensillan itäpuolella Hämeenkadulla Ykköskortteliksi kutsutulla tontilla sijaitsee Georg Jägerroosin suunnittelema Ahjon tavaratalolle 1935 rakennettu funktionalistinen Ahjon liikerakennus, joka on nykyään pääasiallisesti ravintolakäytössä ja tunnettu Hopealyhty-ravintolan mainoksesta. Rakennuksen torni on vuodelta 1957. Rakennuksen vieressä sijaitsi klassistiseen tyyliin vuonna 1924 rakennettu, Heikki Siikosen suunnittelema Ahjon ensimmäinen liikerakennus, joka purettiin 1991 tavaratalon pysäköintialueen alta. Pysäköintialueen tilalle rakennettiin 2012 funktionalistista tyyliä mukaileva hotellin laajennusosa.

Radan länsipuolella Uudenmaankadulla sijaitsee Hyvinkään Keskusaukio, joka nimestään huolimatta on varsinaisen aukion sijaan kuudesta eri suunnasta risteävien katujen autokaistojen käytössä. Säästöpankille ja KOP:lle pankeiksi rakennetut Uudenmaankatu 1 ja Hyvinkään musiikkiopisto sekä Shellille huoltoasemaksi rakennettu McDonald's-ravintola muodostavat Keskusaukion funkkis-kokonaisuuden, ja aukion toisella puolella sijaitsee kaupungin korkein, 10-kerroksinen asuinrakennus Kymppitalo vuodelta 1964. 1950-luvulla rakennetun Uudenmaankadun keskustan puoleisessa päässä on useita 1950- ja 1960-luvulla rakennettuja liiketaloja.

Yhteneväiset Hämeenkatu ja Uudenmaankatu muodostavat Hyvinkään usean kilometrin pituisen pääkadun, jonka varrella tai yhteydessä on monet kaupungin merkittävimmistä liikepalveluista. Hyvinkään ydinkeskusta muodostuu entisen VR:n keskuspuutarhan paikalle rakennetun Kirjastoaukion ympärille, jossa sijaitsevat Kauppakeskus Willa (2012), kaupungin pääkirjasto modernistisessa rakennuksessa (Raimo ja Ilmo Valjakka, 1968), Jussintorin liikerakennus sekä Hyvinkään taidemuseo (R. ja I. Valjakka 1981) ja Hyvinkään kauppatori, jonka vastakkaisella laidalla sijaitsee Sampo-talo ja Hyvinkääsali (1987), kaupungin merkittävä kulttuuritapahtumapaikka. Hyvinkään modernistisen arkkitehtuurin edustukseen liittyy myös Sveitsin kansanpuiston reunalla sijaitseva Sveitsin uimala (R. Valjakka, 1969). Hyvinkään vanhoja merkittäviä kauppakatuja, joiden paljolti entisiä liikerakennuksia on edelleen jäljellä, ovat Hyvinkäänkatu, Siltakatu-Solbonkatu ja Valtakatu. Vaiveronkadulla, joka on toiminut Promenadiksi kutsuttuna kävelyreittinä Parantolalta Sveitsiin, on säilynyt kaksi Terijoelta tuotua huvilaa, joista toinen on käytössä Hyvinkään taiteilijaseuran Promenadigalleriana. Terijoelta on tuotu myös suuri Sotalaiva-niminen talo Kautonkadulla. Siltakadun kulmassa sijaitsee entinen Renton kenkätehdas vuodelta 1929. Keskustan merkittäviä purettuja rakennuksia ovat 1978 rakennettu kaupungintalo ja 1955 valmistunut valtion virastotalo, jotka purettiin 2011 kauppakeskuksen tieltä.

 

Ydinkeskustan likellä sijaitsee myös vanha Villatehdas, jonka vanhin osa on valmistunut 1896 ja johon valmistui 2011 Hyvinkään kaupungintaloksi saneeratut tilat. Parantolanpuiston ympäröimä Hyvinkään parantolan alun perin jugend-tyylinen rakennus vuodelta 1906 oli Lars Sonckin suunnittelema, mutta vaurioiduttuaan pahoin talvisodan pommituksissa saneerattiin arkkitehtonisesti huomattavasti pelkistettyyn muotoon. Rakennuksen fasadissa on kuitenkin säilynyt myös jugend-yksityiskohtia ja sen sisätiloissa alkuperäisiä seinämaalauksia. Puistossa sijaitsee myös parantolan vanha, puinen rakennus sekä Sonckin suunnittelema alilääkärin talo. Hyvinkäänkylässä sijaitsevat Humalan ja Krapulan taiteilijaresidenssit, joiden tunnettuja asukkaita olivat muun muassa Tyko Sallinen ja Jalmari Ruokokoski. Länsi-Hyvinkään Kytäjän kylässä sijaitsee historialtaan merkittävä Kytäjän kartano, jonka päärakennus on nykyisin hyvin huonossa kunnossa, sekä kartanonomistaja, arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema, arkkitehtonisesti huomattava Kytäjän kirkko vuodelta 1939.

 

Esihistoria

Vanhimmat merkit ihmisen toiminnasta Hyvinkään alueella ovat Ridasjärveltä löydetyt alkeellinen kirves ja tasataltat, joiden on arvioitu olevan peräisin niin kutsutun Suomusjärven kulttuurin ajalta, noin 4000-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Seuraavalta, kampakeraamiselta ajalta on jo melko runsaasti löytöjä, joiden perusteella on päätelty asutuksen keskittyneen Ridasjärven, Vantaanjoen ja Kytäjärven ympäristöön. Satunnaisia esinelöytöjä on tehty pitkin kivikautta, mutta pronssikautisia esineitä ei ole lainkaan löydetty Hyvinkään alueelta. Mahdollisesti ilmaston muuttuminen epäedullisemmaksi on pakottanut ainakin maanviljelijäväestön muuttamaan muualle.

1100- ja 1200-luvut olivat hämäläisten turkiskaupan kukoistuskautta Suomenlahden rannikoilla, ja näihin aikoihin he valtasivat Vantaanjoen varren erämaita pyyntialueikseen. Paikannimistä päätellen Hyvinkään seutu kuului vanajalaisille ja janakkalalaisille, jotka saaliiden vähetessä ja turkiskaupan tyrehtyessä alkoivat raivata riistamailleen uudisviljelyksiä. Vakituista asutusta on kuitenkin tuskin syntynyt ennen 1300-lukua. Vuoden 1539 maakirjan mukaan nykyisen Hyvinkään alueella oli jo 40 taloa. Hallinnollisesti valtaosa Hyvinkäästä kuului Lopen pitäjään, kirkollisesti taas pohjoisosiltaan ensin Janakkalaan ja siitä vuonna 1611 erotettuun Hausjärveen, eteläosiltaan Nurmijärveen.

Ensimmäinen maininta Hyvinkäästä on vuodelta 1495. Tällöin sillä tarkoitettiin nykyistä Hyvinkäänkylää. Nimen alkuperästä ei ole varmuutta, mutta sen vanhin kirjoitettu muoto on ”Höffinga”. Vuosina 1559–1561 ja uudestaan vuosina 1616–1629 Hyvinkäänkylän ja Kytäjän välisessä Hyvinkäänvuoressa toimi kaivos, jota perimätiedossa kutsutaan Hopeavuoreksi. Ensimmäinen maininta Helsinki–Hämeenlinna-maantien varrella sijaitsevasta Hyvinkään kestikievarista on samalta ajalta, vuodelta 1622. Asiakirjamaininnan mukaan kuningas Kustaa II Aadolf kävi Hyvinkään kaivoksella vieraillessaan Suomessa vuonna 1614 ja uudelleen kaksi vuotta myöhemmin matkustaessaan Helsingistä Hämeenlinnaan, jolloin hän yöpyi Hyvinkäällä. Kaivostoiminnan lakattua maataloustuotteiden myynti ja metsän tuotto jäivät Hyvinkään seudun asukkaiden ainoiksi tulonhankkimiskeinoiksi pitkälle 1800-luvulle saakka.

Rautatie muuttaa paikkakunnan

 

Nykyisen Hyvinkään kaupungin alkuna oli se asutustaajama, joka syntyi, kun Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien kolmannen rakennuspiirin keskuspaikka sijoitettiin Hyvinkäänkylän takamaille asumattomalle metsäseudulle vuonna 1857. Paikalle nousi rakentajien mökki- ja hökkelikylä. Rautatien rakentajajoukko oli sekalaista: sen rungon muodostivat niin sanotut kruununrengit eli vapaat työmiehet, joita Hyvinkäällä oli jo ensimmäisenä rakennusvuonna runsaat 300, ja heidän lisäkseen oli venäläisiä sotamiehiä ja Saimaan kanavan rakennustyömaalta paikalle kuljetettuja vankeja. Rautatietä rakentaneille perustettiin nykyisessä Parantolan kaupunginosassa sijaitseva Rautatienrakentajien hautausmaa vuonna 1858.

Suomen ensimmäinen rautatie, Helsinki–Hämeenlinna-rata, valmistui vuonna 1862. Hyvinkää oli asemista keskimmäinen, ja juna pysähtyi Hyvinkäällä 15 minuutiksi, kun se muilla asemilla seisahtui vain 3–5 minuuttia. Hyvinkään asema rakennettiin Nikkilän tilan ulkoniitylle Uudenmaan ja Hämeen läänien rajalle. Rata Hyvinkäältä Hankoon rakennettiin 1870-luvulla. Rautatiet tekivät asemanseudusta asuinalueen, mutta se alkoi kasvaa toden teolla vasta Ossian Donnerin 1890-luvulla perustaman villatehtaan myötä. Hyvinkään Yhdistyneet Villatehtaat oli kautta 1900-luvun merkittävä työllistäjä paikkakunnalla ja nousi 1930-luvulla Suomen 15 suurimman yrityksen joukkoon. 1862–1880 asemanseudun väkiluku oli 500–600 henkeä, mutta vuonna 1900 seudulla asui jo 1 800 henkeä. Rautatieaseman kaakkoispuolella sijaitsi vuosina 1874–1962 VR:n keskustaimisto ja keskuspuutarha, joka tuotti puiden ja pensaiden taimia kaikkien Suomeen rakennettujen uusien rautatieasemien tarpeisiin. Siellä myös kehitettiin uusia lajikkeita, kuten rautatienomenapuu, joka sai latinankielisen nimensä Malus Hyvingiensis Hyvinkään mukaan. Kyseinen omenapuu on valittu vuonna 1996 Hyvinkään symboliksi.

 

Rautatien tulo paikkakunnalle synnytti ristiriitoja uuden Hyvinkään seudun ja vanhan Nurmijärven emäpitäjän välille. Aseman seudulle asettui ruotsinkielisiä rautatievirkailijoita ja muualta Suomesta tulleita työläisiä, joiden ainoa side uuteen kotiseutuun oli heille jokapäiväisen toimeentulon antanut rautatie. Lisäksi Hyvinkäänkylä ei syrjäisen sijaintinsa vuoksi ollut koskaan sulautunut Nurmijärveen. Rautatieläiset rakensivat asemanseudulle kansakoulun vuonna 1894 (yhä toimiva Aseman koulu), ja Hyvinkäälle saatiin rukoushuone (nyk. Hyvinkään vanha kirkko) vuonna 1896. Pian nousi esille ajatus Hyvinkään muodostamisesta itsenäiseksi seurakunnaksi, ja vuonna 1909 Suomen senaatti hyväksyi Hyvinkään seurakunnan eroamisen Nurmijärvestä ja Hausjärvestä. Ero Nurmijärvestä toteutui kuitenkin vasta vuonna 1916 ja Hausjärvestä seuraavana vuonna. Itsenäinen Hyvinkään kunta perustettiin 20. heinäkuuta 1917 Aseman koulun juhlasalissa. Hyvinkään yhteiskoulu perustettiin vuonna 1918 ja paikallislehti Hyvinkään Sanomat aloitti ilmestymisensä vuonna 1924.

Hyvinkää kaupungiksi

 

Vuonna 1896 Hyvinkäälle perustettiin hermo- ja toipilasparantola. Vuoteen 1905 asti asiakkaat olivat enimmäkseen suomalaisia. Tämän jälkeen parantolalle rakennettiin Lars Sonckin suunnittelema uusi, kivinen päärakennus ja suurin osa asiakkaista alkoi olla venäläisiä. Vuonna 1916 parantolan asukkaista yli 80 prosenttia tuli Suomen ulkopuolelta ja Hyvinkää oli Krimin matkailukohteiden kilpailija. Vierailijoilla oli mahdollisuus ulkoilla terveellisessä ilmastossa Hyvinkään ”Sveitsissä”. Keisarikunnan romahtamisen jälkeen asiakasmäärät laskivat. Parantolatoiminta loppui vuonna 1939, kun rakennus vaurioitui talvisodan pommituksessa.

Sisällissodan aikana punaiset ottivat vallan Hyvinkäällä, mutta 20.–21. huhtikuuta 1918 käydyn Hyvinkään taistelun jälkeen saksalaiset ottivat paikkakunnan haltuunsa. Punaisten vallan aikana Hyvinkäällä surmattiin 16 valkoista, vallanvaihdon jälkeen saksalaiset ja valkoiset puolestaan teloittivat noin 150–160 punaista, joille on myöhemmin pystytetty Oiva Hurmeen suunnittelema muistokivi Sahanmäen Surujen puistoon. Vuonna 1925 asemanseutu erotettiin Hyvinkään kauppalaksi ja muu kunta jäi maalaiskunnaksi. Hyvinkään ensimmäisen asemakaavan laati maanmittausinsinööri Arthur Alli vuonna 1909 Hyyppärän tilan maille. 1920-luvulla Carolus Lindberg laati kauppalalle asemakaavan, joka oli mitoitettu 55 000 asukkaalle eikä toteutunut sellaisenaan. Kauppalan keskeisin väylä oli nykyinen Hyvinkäänkatu, mutta Lindbergin kaavassa pääväylä siirtyi Uudenmaankatu–Hämeenkadulle. 1930-luvulla valtuusto halusi toteuttaa asemakaavan keskeisimmän yksityiskohdan ja aloitti Uudenmaankadun ja Siltakadun rakennuttamiset. Ennen sotia muodostuneita kaupunginosia ovat Ahdenkallio, Mustamännistö ja Rääkänpää pääradan koillispuolella sekä Viertola ja Kirjavatolppa sen lounaispuolella.

Kone Oy rakensi Hyvinkäälle tehtaan vuonna 1943. Sodan jälkeen yhtiöllä oli keskeinen asema sotakorvaustuotannossa ja tehdasta laajennettiin. Koneen tehtaalla valmistettiin sotakorvauksina 265 nostinta, 202 nosturia ja 108 hissiä. Kone jatkoi toimintaansa paikkakunnalla myös sotien jälkeen: hissien kehittely jatkui Hyvinkäällä ja niiden testaamiseen rakennettiin vuonna 1976 Koneen hissitorni. Se on edelleen testauskäytössä ja on merkittävä Hyvinkään maamerkki. Sodan jälkeen Hyvinkäälle myös asutettiin 5 000–6 000 siirtokarjalaista. Suurta edistysaskelta merkitsi myös VR:n veturikonepajan siirtyminen Helsingin keskustasta Hyvinkäälle vuonna 1949. Hissiteollisuuden lisäksi konepaja- ja tekstiiliteollisuus oli vahvassa nousussa 1960-luvulla ja Hyvinkään väestöstä noin 70 % työskenteli teollisuudessa vuonna 1961. Tekstiiliteollisuuden historiaa Hyvinkäällä esittelee kesäisin avoinna oleva Valvillan tehdasmuseo.

Vuonna 1960 Hyvinkään kauppalasta tuli kaupunki ja vuonna 1969 kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät. Hyvinkään kirkkona toimi vanha rukoushuone Uudenmaankadun varrella, kunnes vuonna 1961 valmistui arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnittelema kirkko. VR:n keskustaimiston alue siirtyi Hyvinkään kaupungin omistukseen vuonna 1960 ja taimisto siirrettiin Tuusulan Nuppulinnaan vuonna 1962. Entisen taimiston alueelle rakennettiin muun muassa kaupunginkirjasto, kaupungin virastotalo ja kauppatori. Ensimmäiset kerrostalot rakennettiin 1950-luvun alussa Sahanmäkeen ja VR:n konepajan liepeille, ja seuraavien parin vuosikymmenen aikana nousi lisää kerrostaloja Uudenmaankadun varteen sekä Kirjavatolpan, Kruununpuiston ja Viertolan alueille. Vuosien 1945 ja 1963 välisenä aikana Hyvinkään kaupungin väkiluku kolminkertaistui. 1960-luvun aikana muodostuivat Talvisillan ja Paavolan kaupunginosat. Maalaiskunnan liitos kaupunkiin toi jälleen huomattavan väestönlisäyksen ja vuoden 1970 lopussa Hyvinkäällä oli 34 762 asukasta.

Väestörakenne

Hyvinkää on asukasluvultaan Suomen 23. suurin kunta. Hyvinkään asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 46 903 asukasta, mikä on 2,6 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Hyvinkään väkiluku oli vuonna 2019 kasvanut 36 vuoden ajan ja kasvu on syntynyt lähinnä muuttovoitosta. Kaupungin väestön keski-ikä oli 42,8 vuotta vuonna 2017, mikä on maan ja Uudenmaan keskiarvoa korkeampi. Hyvinkään väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 61,9 prosenttia, mikä on noin 9,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Hyvinkään väestöstä on 14,3 prosenttia. Työikäisiä Hyvinkäällä on 68,1 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 17,6 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Hyvinkäällä oli vuonna 2021 yhteensä 3 192 eli 6,8 prosenttia kaupungin asukkaista.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hyvinkään kaupungin talousarvio ennustaa kaupungille lähitulevaisuudessa maltillista väestönkasvua (trendiennusteen mukaan noin 0,4 % vuodessa), mutta lievää laskua työikäisten määrässä. Kaupungin väkiluvun ennustetaan kasvavan lähes 48 000 henkilöön vuoteen 2022 mennessä.

Taajamat

Vuoden 2020 lopussa Hyvinkäällä oli 46 576 asukasta, joista 42 877 asui taajamissa, 2 901 haja-asutusalueilla ja 798:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hyvinkään taajama-aste on 93,7 %. Hyvinkään taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Hyvinkään keskustaajama ulottuu Hyvinkään lisäksi pieniltä osin Hausjärven kunnan alueelle. Herusen ja Rajamäen taajamat ulottuvat pääosin Nurmijärven kunnan alueelle ja Jokelan taajama Tuusulan kunnan alueelle. Yhteensä Hyvinkään keskustaajamassa on 43 303 asukasta ja sen pinta-ala on 37,18 neliökilometriä. Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Kaukas lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.

 

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hyvinkäällä toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista Hyvinkään seurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hyvinkään alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Hyvinkäällä toimii Hyvinkään helluntaiseurakunta

Suomen katolisen kirkon seurakunnista Hyvinkäällä toimii Pyhän Marian katolinen seurakunta.

 

Hyvinkää kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kaupunginvaltuustossa on 51 kaupunginvaltuutettua.

Kaupunginosat ja kylät

 

Hyvinkään historia teollisuuskaupunkina on pitkä ja teollisuudella on yhä maan keskiarvoon verrattuna suuri merkitys kaupungille. Vuonna 2011 hyvinkääläisistä 30 % oli julkisen sektorin työntekijöitä ja kaupungin palveluksessa on noin 3 000 henkilöä. Kuitenkin yli neljännes (27 %) kaupungissa työskennelleistä miehistä oli teollisuuden palveluksessa vuonna 2013. Edelleen vuonna 2017 kaupungissa asuvien miesten kaksi suurinta toimialaa olivat teollisuus ja rakentaminen. Paikkakunnalla ovat nosturivalmistaja Konecranesin ja elintarvikekonserni Myllyn Parhaan pääkonttorit sekä tehtaat. Lisäksi Hyvinkäällä toimivat Koneen jo vuonna 1942 perustetut hissitehtaat (ml. paikkakunnan maamerkkeihin kuuluva hissien testaukseen käytetty Koneen hissitorni) sekä Isoverin ja Reka Kaapelin tehtaat. Teollisuusyhtiöitä palvelevalla Transvalilla on Hyvinkäällä huomattava logistiikkakeskus entisen Hyvinkään konepajan tiloissa. Paikallisesti merkittäviä teollisuusalueita ja yrityskeskittymiä Hyvinkäällä on muun muassa Sahanmäessä, Hiiltomossa ja Hakakalliossa.

Hyvinkään työpaikkaomavaraisuusaste vuonna 2017 oli 95,4 %. Työpaikkoja Hyvinkäällä oli tuona vuonna 19 690, ja julkisen sektorin palveluksessa oli 29,2 % työssäkäyvästä väestöstä. Merkittävimmät hyvinkääläisten toimialat olivat sosiaali- ja terveysala, teollisuus ja tukku- ja vähittäiskauppa, joista jokaisella oli 3 000–4 000 työpaikkaa. Hyvinkään työttömyysaste elokuussa 2020 oli 12,9 %, mikä on Keski-Uudenmaan kunnista korkein Keravan jälkeen, joskin matalampi kuin pääkaupunkiseudulla Helsingissä tai Vantaalla.

Hyvinkään kaupungin talous on vuosina 2016 ja 2017 ollut ylijäämäinen, joskin vuonna 2018 se kääntyi alijäämäiseksi ja oli sitä myös vuonna 2019. Vuonna 2020 kaupungin alijäämä oli 19,4 miljoonaa euroa eli ennätyksellisen suuri.

Kaupungin taloudellinen huoltosuhde oli vuonna 2019 60,3, eli Hyvinkäällä oli jokaista sataa 15–64-vuotiasta kohden noin 60 ei-työikäistä henkilöä. Huoltosuhde oli hieman maan keskiarvoa (61,4) parempi, mutta huomattavasti Uudenmaan maakunnan keskiarvoa (51,6) heikompi suuren ikääntyneen väestön vuoksi.

Vuonna 2012 Hyvinkään keskustaan valmistui kauppakeskus Willa. Se työllistää noin 700 henkeä. Kauppakeskus kuuluu yli sadalla liikkeellään Suomen suurimpiin.

Hyvinkäällä on 123 maatilaa (2007). Kymmenen on lypsykarjatiloja ja 13 tallia. Enimmäkseen Hyvinkäällä viljellään kauraa, kevätvehnää ja mallas- sekä rehuohraa. Paikkakunnalla on yhteensä 58 neliökilometriä peltoa. Metsittämisen ja rakentamisen vuoksi peltoala on vähentynyt 800 hehtaarilla kahdessakymmenessä vuodessa.

Hyvinkäällä on 16 maa-ainesten ottoaluetta. Niiden ala on 280 hehtaaria. Kallioiden louhinnan ja murskauksen merkitys on kasvanut viime vuosina, mutta kaivumäärät ovat laskeneet. Käyttökelpoiset hiekka- ja soravarat on enimmäkseen jo hyödynnetty. Suurimmat maa-ainesten ottoalueet ovat Astrakanissa ja Suomiehessä.

Rautatie

 

Hyvinkää on tunnettu rautatiekaupunkina, ja sen keskustan sijainti määräytyi Helsinki–Hämeenlinna-radan rakentamisen perusteella. Asema­rakennus on yksi harvoista alkuperäisistä asemarakennuksista, joka vielä on alkuperäisessä käytössään. Kaupungissa on myös Rautatiemuseo ja VR:n kone­paja, jonka toiminta loppui vuonna 2018. Hyvinkään ja Karkkilan välillä (noin 45 km) toimi kapearaiteinen Hyvinkään–Karkkilan rautatie, joka lakkautettiin 8. elokuuta 1967. Hyvinkäältä haarautuu myös Hyvinkää–Karjaa-rata Hangon suuntaan (avattu liikenteelle 8. lokakuuta 1873), ja 1900-luvun alussa silloinen asemakylä oli välietappi monelle amerikansiirtolaisille, jotka lähtivät Hangosta Atlantin toiselle puolelle. Matkustaja­liikenne Hyvinkään ja Karjaan välillä lopetettiin syyskuussa 1983, mutta rata on yhä tavara­liikenteen käytössä. Myös lähes 150-vuotias Hyvinkään Hangon radan rautatieasema on yhä olemassa ja se on nykyään osa Suomen rautatiemuseota. Rautatieasemalta Hyyppärään kulki ennen Hyyppärän rata. Museovirasto on luokitellut Hyvinkään rautatieaseman valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Lähellä rautatieasemaa on vuonna 1957 paljastettu Wäinö Aaltosen veistämä rautateiden rakentajien muistomerkki. Patsasta paljastettaessa oli kulunut sata vuotta Hyvinkään ratatyömaan perustamisesta. Aseman puistoon on haudattu Suomen sisällissodassa 1918 kaatuneita saksalaisia sotilaita.

Maantieliikenne

Hyvinkään kautta kulki jo satoja vuosia sitten tärkeä maantie Helsingistä Hämeenlinnaan. 1930-luvulla tiestä tuli osa Helsingin ja Jyväskylän välistä valtatie 4:ä. Kun Suomen päätieverkko rakennettiin sotien jälkeen uudelleen, valtatie 3:n uusi linjaus valmistui Hyvinkään keskustan länsipuolelle. Valtatie rakennettiin moottoritieksi 1990-luvulla ja vanha valtatie muutettiin seututie 130:ksi. Vanhan valtatie 4:n reittiä noudattelee myös nykyiseen moottoritiehen Hyvinkään etelärajalla yhtyvä, Tuusulan Hyrylästä tuleva kantatie 45 Hyvinkään eteläosan halki kulkee 1970-luvulla valmistunut valtatie 25. Paikallisliikennettä palvelevat maantiet Hausjärvelle, Jokelaan, Mäntsälään, Nurmijärven Rajamäelle ja Lopen Läyliäisiin.

Hyvinkäällä toimivia linja-autoyrityksiä ovat Ventoniemi Oy ja Hyvinkään Liikenne Oy.

Lentokenttä

Hyvinkään lentokenttä perustettiin välirauhan aikana 1940 Helsingin ilmapuolustusta varten. Se toimi jatkosodan jälkeen vuodet 1944–1947 valtakunnan päälentokenttänä, kun Helsinki-Malmin lentoasema oli liittoutuneiden valvontakomission käytössä. Sen kautta lennettiin myös kansainvälinen liikenne Tukholman Brommaan. Finnairin DC-3-lentäjät koulutettiin konetyyppiin Hyvinkään kentällä vuonna 1948.

Nykyisin kentällä on vilkasta harrastuslentotoimintaa, kuten purjelentoa ja moottorilentoa, jota muun muassa tarjoavat vuonna 1948 perustettu Hyvinkään ilmailukerho sekä vuonna 1989 alulle pantu Mäntsälän ilmailukerho.

Etäisyyksiä Hyvinkäältä

• Hanko 150 km
• Helsinki 55 km
• Hämeenlinna 50 km
• Lahti 70 km
• Porvoo 65 km
• Riihimäki 15 km
• Tampere 125 km
• Turku 170 km

Koulutus

 

 

Hyvinkäällä toimii noin 20 peruskoulua: Aamutuulen opetusyksikkö (luokat 1-2), Anttilan koulu, Aseman koulu, Hakalan koulu, Hakalanpolun koulu, Hyvinkäänkylän koulu, Hämeenkadun koulu, Härkävehmaan koulu (1-9), Kaukasten koulu, Kytäjän koulu, Martin koulu, Martinkulman koulu (1-9), Nopon koulu, Paavolan koulu, Pohjoispuiston koulu (7-9), Puolimatkan koulu (1-9), Ridasjärven koulu, Svenska skolan i Hyvinge, Talvisillan koulu (1-2), Tapainlinnan koulu (1-9), Uudenkylän koulu, Vehkojan koulu (luokat 1–9).

Kaupungissa toimii yksi päivälukio, vuonna 2020 perustettu Hyvinkään lukio. Hyvinkään lukio toimii helmikuusta 2021 lähtien uudessa Kipinä-talossa.

Hyvinkään yhteiskoulu toimi vuosina 1918–2020 ensin oppikouluna ja sittemmin lukiona. Hyvinkään yhteiskoulu ehti hieman ennen lakkauttamistaan viettää satavuotisjuhlaansa vuonna 2018.

Hyvinkään Sveitsin lukio toimi eri nimillä vuosina 1959–2020. Pohjoispuiston lukio toimi vuosina 1952–1995 ja Vehkojan lukio 1966–1995.

Ammatillista opetusta antavat Hyria (nuoriso-opetus: Hyria ammattiopisto ja aikuiskoulutus: Hyrian aikuisopisto; Hyria sisältää entiset Hyvinkään ammattioppilaitos, Hyvinkään kauppaoppilaitos, Hyvinkään taidekoulu, Hyvinkään terveydenhuolto-oppilaitos, Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Riihimäen ammattioppilaitos, Uudenmaan maaseutuopisto ja Oppisopimuskeskus) ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Lisäksi Hyvinkäällä toimivat Hyvinkään opisto (ent. Hyvinkään kansalaisopisto, myös avoimen yliopiston kursseja), Hyvinkään musiikkiopisto, Rocktehdas, sekä Lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Hyvinkäällä muiden kaupunkien ohella toiminut Suomen Rockopisto asetettiin konkurssiin vuonna 2014.

Media

Hyvinkään uutisia julkaistaan Aamupostissa, joka on Hyvinkään, Riihimäen, Nurmijärven, Lopen ja Hausjärven yhteinen paikallislehti. Se perustettiin vuonna 2003 Hyvinkään Sanomien ja Riihimäen Sanomien jatkajaksi. Hyvinkäällä julkaistaan myös Viikkouutiset Hyvinkää -ilmaisjakelulehteä.

Sairaanhoito

 

Hyvinkään Vehkojan kaupunginosassa sijaitsee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluva sairaala, joka palvelee myös neljää muuta pohjoisuusmaalaista kuntaa. Sairaala on rakennettu vuonna 1975, ja vuosina 2018–2019 sille valmistui mittava lisärakennus, joka on kaupungin historian kallein investointi. Uusi sairaalarakennus pyrkii yhdistämään perusterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut samaan toimipisteeseen.

Hyvinkään pääterveysasema sijaitsee vanhan parantolan rakennuksessa lisärakennuksineen keskustassa. Lisäksi kaupungissa on Paavolan terveysasema.

Jätehuolto

Hyvinkään jätehuollon järjestää Kiertokapula-yhtiö, joka käsittelee jätteet Kapulan jätteidenkäsittelyalueella. Järjestetty jätteenkuljetus kattaa koko kunnan alueen, 7 300 kiinteistöä. Jätteet poltetaan Ekokemin jätteenpolttolaitoksessa Riihimäellä. Vuoden 2007 alkuun saakka jäte loppusijoitettiin Kapulaan.

Kapulan jätteidenkäsittelyalue on 29 hehtaarin suuruinen. Alueella on kompostointilaitos, siirtokuormaus- ja lajitteluasema, öljyllä pilaantuneiden maiden kompostointikenttä sekä hyötyjätteen, ongelmajätteen, sähkö- ja elektroniikkajätteen ja romuajoneuvojen vastaanottopisteet. Vuonna 2009 Kapulaan tuotiin 67 563 tonnia jätettä. Kompostointilaitokselle vastaanotettiin 3 073 tonnia biojätettä, joka kompostoidaan pääasiassa puutarhamullaksi, mutta myös maatalouden lannoitteeksi. Biojätteestä tehdään myös bioetanolia. Kaatopaikan biokaasuja kerätään talteen ja niillä lämmitetään kaukolämpöverkon paluuvettä.

Kaupungin maan- ja lumenkaatopaikka on Kulomäki. Sinne viedään rakennustoiminnasta ylijäänyttä puhdasta maa- ja kiviainesta. Kulomäellä myös murskataan ja välivarastoidaan louhetta ja asfalttia.

Kaukolämpö

85 prosenttia keskustaajaman asukkaista eli 35 000 hyvinkääläistä on kaukolämpöverkossa. Vuoden aikana kaukolämpöä kuluu 340 gigawattituntia. Sen toimittaa kaupungin omistama Hyvinkään Lämpövoima. Yli 60 prosenttia kaukolämmöstä on tuotettu Riihimäen jätteenpolttolaitoksessa, enimmäkseen jätteestä. Maakaasulla tuotetaan kolmasosa kaukolämmöstä. Kapulan jätteidenkäsittelyalueen biokaasu ja biopohjaisten aineiden polttaminen tuottavat alle viisi prosenttia lämmöstä. Lähinnä kovilla pakkasilla käytetään varavoimaloita, jotka tuottavat lämpöä polttoöljyllä.

 

Kuvataide ja historia

Hyvinkään kuuluisin ja vierailluin museo on valtakunnallinen Suomen rautatiemuseo. Se sijaitsee Hyvinkäänkadun varrella Hangon ratapihan alueella ja käsittää museon lisäksi historiallisen rautatiemiljöön.

Hyvinkään taidemuseo ja Hyvinkään kaupunginmuseo yhdistyivät alkuvuonna 2022 Museokeskus Taikaksi. Museokeskus toimii Jussintorin liike- ja taidekeskuksen toisessa kerroksessa ja siellä esitellään sekä Hyvinkään historiaa että 1900-luvun taidetta. Nimekkäistä suomalaisista kuvataiteilijoista Hyvinkäällä ovat asuneet ja työskennelleet muiden muassa taidemaalarit Helene Schjerfbeck, Tyko Sallinen, Jalmari Ruokokoski, Kaapo Wirtanen ja Yrjö Saarinen sekä kuvanveistäjä Terho Sakki ja taidemaalari Armas Hursti. Vaihtuvia taidenäyttelyitä järjestetään Hyvinkään taiteilijaseuran omistamassa Promenadigalleriassa Vaiveronkadulla.

Villateollisuuden historiaa Hyvinkäällä esittelee Valvillan tehdasmuseo, joka on auki varauksesta ja sijaitsee Villatehtaan entisen palotornin tiloissa.

Musiikki

Hyvinkäällä toimii 1957 perustettu musiikkiopisto. Hyvinkääsali on kaupungin omistama konsertti- ja kulttuuritalo, jossa on noin 400-paikkainen, Hyvinkään orkesterin kotisalina toimiva konserttisali. Lisäksi kaupungissa toimii vuonna 1953 perustettu Hyvinkään Mieslaulajat -mieskuoro.

Valtakunnallisesti menestyneitä Hyvinkäältä peräisin olevia artisteja ja yhtyeitä ovat muun muassa Raptori, Diandra Flores ja XL5.

Teatteri

Hyvinkäällä toimi vuosina 1901–1998 Hyvinkään teatteri, joka oli toiminut ammattijohtoisena harrastajateatterina vuodesta 1936. Hyvinkään kaupunginvaltuusto päätti kaupunginjohtaja Tauno Kirveen aloitteesta loppuvuodesta 1997 puolittaa teatterin määrärahat, mikä johti lähes satavuotiaan teatterin toiminnan loppumiseen.

Hyvinkäällä on toiminut 1900-luvun alkuvuosina Hyvinkään työväen näyttämö.

Nykyään toimivia teatteriyhdistyksiä ovat 1990 perustettu Teatteri Päivölä, 1999 perustettu Willan nuorisoteatteri, KulkuriTeatteri, Teatteri Buffonata ja Teatteri Lokki sekä Hyvinkään seurakunnan kirkkoteatteri Teatteri Beta.

Elokuvat

 

Hyvinkäälle avattiin 1908 yksi Suomen ensimmäisistä maaseutuelokuvateattereista. Vuonna 1914 keskustaan Siltakadulle valmistui puinen, rakennustekniikaltaan erikoinen elokuvateatteri Arena, jossa oli Jalmari Ruokokosken seinämaalaukset, kunnes ne myöhemmin siirrettiin nykyisen Hyvinkään kaupungintalon tiloihin. Arenan rakennuksessa esitettiin elokuvia vuoteen 1985 saakka. Nykyään se on yksityisomistuksessa. Nykyään Hyvinkäällä toimii kolme elokuvateatteria: Kinoma, Julia sekä Bio Rex Sveitsi.

Hyvinkäällä on järjestetty vuodesta 2017 lähtien vuosittain Red Carpet -elokuvafestivaalit. Hyvinkäälle perustettiin 2018 Tähtiraitti, Suomen Walk of Fame, johon näyttelijät saavat käden- ja jalanjälkensä Hollywoodin tapaan. Kadulla on nyt jo Outi Mäenpään ja Vesa-Matti Loirin (2018), Krista Kososen ja Laura Birnin (2019), Peter Franzenin ja Kati Outisen (2020), Seela Sellan ja Elina Salon (2021) ja Anneli Saulin ja Esko Salmisen (2022) jäljet. Tähtiraitti sijaitsee Hyvinkään keskustassa Kauppakeskus Willan ja Kirjastoaukion välisellä kävelykadulla.

Kirjallisuus

 

Hyvinkään varhaisimmat kirjailijat olivat 1860-luvulla teoksiaan julkaisseet Kytäjän kartanon emäntä Marie Linder ja samalla kartanolla opettajana toiminut Aleksanteri Rahkonen. Hyvinkää oli merkittävä paikkakunta Tulenkantajista nousseille kirjailijoille Mika Waltarille ja Elina Vaaralle. Waltari kirjoitti Helsingin jälkeen Suomen kaupungeista eniten Hyvinkäällä ja Hyvinkäästä. Hän asui Hyvinkäällä äitinsä kosijan luona kesäisin 1920-luvulla. Vaara muutti Hyvinkäälle vuonna 1968.

Hyvinkäällä opiskelleita kirjailijoita ovat muun muassa Juha Vakkuri, Liisa Mäntymies, Kai Nieminen, Marko Leino, Katja Myllyviita ja Sari Vento-Makkonen. Vakkuri asui Hyvinkäällä vuosina 1955–1965, Mäntymies asui Hyvinkäällä lapsuudessaan ja nuoruudessaan, Nieminen asui lapsuudessaan Hyvinkään Kaukasissa ja Leino syntyi Hyvinkäällä vuonna 1967 ja muutti pois 1980-luvun lopulla. Myllyviita ja Vento-Makkonen ovat olleet mukana paikallisessa Nuoren Voiman Liitossa. Myllyviita on syntynyt Hyvinkäällä, Vento-Makkonen muutti paikkakunnalle 14-vuotiaana. Muita elämänsä aikana Hyvinkäällä asuneita kirjailijoita ovat muun muassa Jörn Donner, Anu Lahtinen, Ari ”Paska” Peltonen ja Katariina Souri.

Hyvinkään kaupunginkirjastolla on toimipisteet keskustassa ja Hakalassa. Paavolan toimipiste lakkautettiin syksyllä 2020.

Tapahtumia

 

Toistuvia tapahtumia Hyvinkäällä ovat toukokuussa kaupungin kulttuuripalvelujen järjestämä Yhden päivän juttu, toukokuussa pidettävä valtakunnallinen museoviikko, Willatehtaan Woodstock ja kesäkuussa Hyvinkää-Seuran järjestämät Vaiveron Myllytilan kesäpäivät, Ferguson-päivä, kaupunginmuseon järjestämä Ossianin nimipäivä Villatehtaalla ja Hyvinkää-päivä heinäkuussa sekä Suomen Rautatiemuseon elokuussa järjestämä Rautatiemuseopäivä. Vuodesta 2018 Hyvinkäällä on järjestetty rock- ja metallimusiikkiin keskittyvää Rockfest-festivaalia. Hyvinkäällä järjestetään vuosittain myös extreme metalliin keskittyvä Steelfest Open Air -festivaali sekä elokuva- ja musiikkipainotteinen Red Carpet -festari.

Ruokakulttuuri

Hyvinkään pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla uuniliha ja juustokeitto.

 

Hyvinkään pesäpallojoukkue Hyvinkään Tahko pelaa miesten ja naisten Superpesiksessä. Naisten Itä–Länsi-ottelu on pelattu Hyvinkäällä vuosina 1969, 1974, 1975, 1997, 2004, 2013 ja 2015 ja miesten Itä–Länsi-ottelu vuosina 1973, 1981, 1997, 2004, 2013 ja 2015. Hyvinkään Tahkolla oli myös koripallojoukkue, joka lakkautettiin vuonna 1997. Se voitti kaksi SM-pronssia vuosina 1980 ja 1981.

Jalkapallon edustusjoukkue on vuonna 1947 perustettu Hyvinkään Palloseura. Hyvinkään Ares-86 pelaa Uudenmaan alueen Kutosta.

Sport Club Hyvinkää on vuonna 2006 perustettu salibandyseura Hyvinkäällä. Miesten edustusjoukkue pelaa kolmanneksi korkeinta sarjatasoa Suomisarjaa ja naisten edustusjoukkue 3. divisioonaa. SCH:n miehet nousivat Suomisarjaan 2. divisioonasta kauden 2021-2022 päätteeksi.

Amerikkalaisen jalkapallon erikoisjoukkueen, Hyvinkää Falconsin, miesten joukkue pelaa 2-divisioonassa. Jääkiekossa kaupunkia edustaa II-divisioonassa pelaava Hoki Klupi Hyvinkää. Muita paikallisia jääkiekkojoukkueita ovat muun muassa vuonna 2004 perustettu Hyvinkää Storm ja Hyvinkää Bruins. Juniorijääkiekkoa pelataan vuonna 1973 perustetun Hyvinkään Jää-Ahmojen riveissä. Jääkiekkoseura Hyvinkään Ahmat ajautui konkurssiin vuonna 2004.

Hyvinkään Katukoris on Suomen suurin katukoripallotapahtuma^lähde?, jonka järjestää Hyvinkään Ponteva ry (HyPo). HyPon naisten edustusjoukkue pelaa naisten 1. divisioonaa ja miesten edustusjoukkue 1.B-divisioonaa.

Sveitsin luonnonpuistossa on talvella hiihtolatuja ja Sveitsin hiihtokeskus (entinen Kulomäki) tarjoaa laadukkaita lenkkipolkuja. Hyvinkäällä sijaitsevat myös Sveitsin Uimala ja maauimala. Sveitsin Uimalan normaalisti talvisin auki oleva sisäosa pysyi suljettuna talvella 2020-2021 koronaviruspandemian vuoksi. Marraskuussa 2012 purettiin huonokuntoiseksi päässyt hyppyrimäki. Lisäksi Kytäjä-Usmin ulkoilualueella sijaitsee vaellus- ja pyöräreittejä, hiihtolatuja sekä ratsasalue.

Hyvinkäällä sijaitsee kaksi golfkenttää: Kytäjä Golf (2 × 18 reikää) sekä Hyvinkää Golf (18 reikää).

Hyvinkäällä on Sveitsin uimalan lisäksi kolme muuta uintipaikkaa, Usmin ja Sääksin uimarannat sekä Kaupunkisillan maauimala.

Hyvinkään lentokentän läheisyydessä sijaitsee Hyvinkään Moottorikerhon ylläpitämiä moottoriratoja. Hyvinkään Moottorikerholla on erilaisia jaoksia, joita ovat Classic-jaos, Enduro-jaos, Motocross-jaos, Naisjaos, Nuorisojaos ja Speedway-jaos.

Hyvinkää tunnetaan myös curling-kaupunkina. Kun curling tuli Suomeen 1970-luvulla, laji sai ensimmäisenä jalansijaa juuri Hyvinkäältä. Suomen ensimmäinen curlinghalli avattiin 1984 Vaiveronkadulle. Torinon olympialaisista 2006 hopeaa voittaneesta Suomen maajoukkueesta moni oli hyvinkääläisiä, ja Hyvinkään torilla järjestettiin kansanjuhla joukkueen kunniaksi.

Hyvinkään ystävyyskaupunkeja ovat:

• Eigersund, Norja  
• Hersfeld-Rotenburgin piirikunta, Saksa  
• Kecskemét, Unkari  
• Kostroma, Venäjä  
• Kunshan, Kiina  
• Motala, Ruotsi  

• Luettelo Hyvinkään julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
• Luettelo tunnetuista hyvinkääläisistä

• Heikkinen, Erika (toim.): Hyvinkään ympäristön tila 2010. Hyvinkään kaupunki, 2010. ISBN 978-951-97368-9-1. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
• Hyvinkään linnustoselvitys 2018. Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus, 2017. ISBN 978-952-68657-3-7. Teoksen verkkoversio (PDF).
• Junnila, Olavi: Hyvinkään seudun historia. Hyvinkään kaupunki, 1989.
• Virallinen sivusto Hyvinkään kaupunki.

Viitteet

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hyvinkää Wiki Commonsissa

• Hyvinkään kaupunki
• Kuvia Hyvinkäältä Samppa Mustonen.
• Tilastokeskus – Hyvinkään avainluvut