Harjalintu: Lintulaji
Harjalintu (Upupa epops) on harjalintujen heimoon kuuluva lintulaji.
| Harjalintu | |
|---|---|
.jpg) | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Sarvinokkalinnut Bucerotiformes |
| Heimo: | Harjalinnut Upupidae |
| Suku: | Upupa |
| Laji: | epops |
| Kaksiosainen nimi | |
| Upupa epops | |
 | |
| Katso myös | |
Harjalintu on Israelin kansallislintu.
Ulkonäkö ja koko
Linnulla on pitkä töyhtö päässä, mustavalkean kirjava selkä ja punertavanruskea pää ja rinta. Kävellessään ruoanhaussa harjalintu heilahtelee puolelta toiselle ja hyppelee kuin kottarainen. Sen lento on epävarmaa räpyttelyä, siivet leveät ja mustavalkokirjavat.
Harjalinnun silmiinpistävin piirre eli viuhkamainen harja voi olla pitkin päälakea tai kohotettuna eteen- ja ylöspäin. Tavallisesti harja on alaspainuneena ja pystyssä vain linnun häiriintyessä. Harjan ruskehtavien sulkien kärjet ovat mustat.
Harjalintu on 25–30 senttimetriä pitkä, sen siipien kärkiväli on 44–48 senttimetriä. Sen nokka on käyrä ja ohut.
Ääni on ontto puputus ”pu-pu-pu”, mikä on antanut linnulle nimen useissa kielissä.
Levinneisyys
Harjalinnun esiintymisalue ulottuu Afrikasta Eurooppaan ja Aasiaan. Se pesii harvinaisena Virossa (5–20 paria) ja Ruotsissa (0–5 paria), muualla Manner-Euroopassa yleisempänä, Espanjassa 700 000–1 200 000 ja Portugalissa 100 000–500 000 paria. Harjalintuja vaeltaa ajoittain Suomeen etenkin syysmuuton yhteydessä. Euroopasta se muuttaa talveksi Afrikkaan Saharan eteläpuolelle.
Elinympäristö
Harjalintu on riippuvainen avoimesta maanviljelysmaisemasta. Se etsii hyönteisiä kyntömailta ja laitumilta ja viettää pääosan ajastaan maassa. Harjalinnut nukkuvat puissa.
Lisääntyminen
Koiras esittelee soitimella naaraalle höyhenpukuaan. Harjalinnun pesäpaikka on yleensä kolo kivimuurissa, puussa tai maassa. Harjalintu munii 5–7 harmaanvalkoista tai oliivinkeltaista munaa ja naaras hautoo niitä yksinään 15–18 päivän ajan koiraan ruokkiessa sitä. Harjalintu ei siivoa pesäänsä, joten se saattaa tulla ajan mittaan likaiseksi.
Ravinto
Harjalintu syö maassa eläviä hyönteisiä, toukkia ja matoja. Lisäksi sille kelpaavat kovakuoriaisten ja kärpästen toukat lehmänlannasta. Joskus harjalinnut saattavat syödä pieniä selkärankaisia, kuten pieniä liskoja.
Katso myös
- Upupa antaios, sukupuuttoon kuollut harjalinnun sukulaislaji
Lähteet
Aiheesta muualla
- Harjalintu Lintukuva-verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Harjalintu (Upupa epops)
- ITIS: Upupa epops (englanniksi)
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Harjalintu, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.