Hesperian Puisto: Helsingissä Töölönlahden länsirannalla sijaitseva puisto

Se rajoittuu lännessä Mannerheimintiehen, etelässä Finlandia-taloon ja pohjoisessa Suomen Kansallisoopperan ja -baletin tonttiin. Rannassa puisto kuitenkin ulottuu kapeana kaistaleena Helsinginkadulle saakka, jonka toisella puolella on Eläintarhan puistoalue. Töölönlahden eteläpuolella taas sijaitsee vuonna 2016 avattu Töölönlahden puisto. Koko Töölönlahden puistovyöhyke voidaan laskea osaksi Helsingin keskuspuistoa.

Hesperian puisto
Hesperian puisto Finlandia-ta­lon lä­hel­lä ole­val­ta kal­li­ol­ta ku­vat­tu­na vuon­na 1999.
Tyyppi	julkinen puisto
Sijainti	Töölö, Helsinki
Koordinaatit	, 024°55′48.9″E
Pinta-ala	noin 7,4 hehtaaria
Perustettu	1840-luvulla, 1901 alue määriteltiin ”kan­san­puis­toksi”. Aurora Karamzinin ta­pah­tu­neen kuo­leman vuon­na 1902 jäl­keen Ha­ka­sal­men tont­ti lii­tet­tiin puu­tar­ha­lau­ta­kun­nan esi­tyk­ses­tä Hes­pe­rian puis­toon.
Kotisivut
Infobox OK

 

 

Nykyisen puiston paikalla sijaitsivat aikoinaan Töölön kylän suurimmat pellot. 1800-luvulla alue oli vielä selvästi varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella, ja siellä sijaitsi Hesperia-niminen huvila-alue ja ulkoravintola. Sen vuokra-aika päättyi vuonna 1892, minkä jälkeen alue jäi puistoksi. Sen ja samalla nykyisen puiston nimi johtuu antiikin kreikkalaisten käyttämästä läntisten maiden nimestä Hesperia, jolla tarkoitettiin yleensä Espanjaa tai Italiaa. Sen mukaan ovat saaneet nimensä myös Mannerheimintieltä puiston kohdalta länteen johtavat Pohjoinen ja Eteläinen Hesperiankatu, niiden välissä oleva kapea puistovyöhyke Hesperian esplanadi, jota ei pidä sekoittaa Hesperian puistoon, ja lähellä sijaitseva Hesperian sairaala, jonka nimi on nykyisin HYKS Psykiatriakeskus. Myös Mannerheimintien varrella sijaitseva hotelli, nykyinen Crowne Plaza, oli alun perin nimeltään Hotelli Hesperia.

Välittömästi puiston pohjoispuolella sijaitsi 1960-luvulle saakka Töölön sokeritehdas. Sinne johti kapearaiteinen sokeritehtaan pistoraide, joka kulki puiston poikki, rannalla olevan jalankulkutien vieressä. Sokeritehdas muutti Kirkkonummelle vuonna 1965, ja Töölön tehdasrakennukset purettiin vuonna 1966, lukuun ottamatta Suomen sokerin pääkonttoria. Samana vuonna purettiin myös pistoraide, jonka ratapenkan paikalle jäi puistoon matala harjanne. Muita alueella sijainneita teollisuuslaitoksia olivat saippuatehdas, suopa- ja kynttilätehdas, pelikorttitehdas ja säilyketehdas.

Tehtaan purkamisen jälkeen tontille rakennettiin 1970-luvun alussa Suomen sokerin pääkonttorin viereen Sakkaroosin talo. Helsingin keskustasuunnitelman myötä tontista oli osoitettu paikka oopperatalolle vuonna 1964. Kaupunginlautakunta äänesti vuonna 1975 suunnittelukilpailun järjestämisestä, ja vuonna 1977 kilpailun voittajaksi julkistettiin arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkisen ehdotus ’Scalapuikko’. Suomen kansallisooppera rakennettiin vuosina 1986–1993. Samalla oopperatalon vihersuunnitelmassa puisto pyrittiin liittämään saumattomasti muuhun puistoon. Tonttia aikoinaan ympäröineestä sokeritehtaan tiilimuurista on rantatien varrella yhä osa jäljellä.

Alvar Aallon vuonna 1961 laatiman Helsingin keskustasuunnitelman mukaan Hesperian puistoon olisi aivan Töölönlahden rantaan rakennettu rivi julkisia rakennuksia. Niiden ja Mannerheimintien väliin olisi jäänyt kapeahko puistovyöhyke. Aallon mukaan alue ei sopinut ”karjalaisen metsälammen kopioksi”. Kaupunginvaltuusto hyväksyikin suunnitelman, mutta koska se sai osakseen myös runsaasti vastustusta, se myöhemmin hylättiin. Uusi asemakaava, jossa rantaan sijoitetut tontit poistettiin, vahvistettiin vuonna 1985. Suunnitelman mukaisesti oli rakennettu vain eteläisin ehdotetuista rakennuksista, Finlandia-talo. Sen tontiksi lohkaistiin alue puiston eteläpäästä. Siellä oli aikaisemmin sijainnut vuonna 1921 rakennettu laululava ja ilmeisesti samassa yhteydessä rakennettu urheilukenttä, jota käytettiin etenkin pesäpallokenttänä.

Hesperian puisto oli sodan jälkeisessä Helsingissä keskeinen homomiesten kohtaamispaikka. Helsingin poliisin huoltopoliisi partioi Hesperian puistossa 1950-luvun alussa, tarkoituksenaan saada kiinni miehiä "samasukupuolisesta haureudesta". Alueella suosituin kohtaamispaikka oli pisuaari, jota kutsuttiin Jennyn teehuoneeksi. Hakasalmen huvilaan johtava käytävä oli merkittävä cruisailupaikka, jota kutsuttiin Kissalankujaksi ja myöhemmin Kissalanpoikien kujaksi.

Puisto on syntynyt vähitellen 200 vuoden aikana ja siellä on säilynyt aiheita eri aikakausilta. Hesperian puiston eteläosalla on myös nimi Hakasalmen puisto, mutta sillä ja varsinaisella Hesperian puistolla ei ole selvää rajaa. Hakasalmen ja Hesperian puistojen alueen pinta-ala on noin 7,4 hehtaaria, pituus pohjois-eteläsuunnassa noin 900 metriä ja leveys puiston keskiosasta 100–150 metriä. Puiston korkein kohta on puiston eteläosassa oleva kallio joka on 10 metriä korkea jonka päällä on näköalatasanne. Kallion juurelta maa laskee muutaman metrin alemmaksi puiston matalimpaan kohtaan. Puiston alueella olevat rannat ovat täyttömaata. Rannassa kulkee Töölönlahden rantakäytävä, jonka jalankulku- ja pyöräteitä on 1990-luvulta alkaen erottaneet graniittipaadet.

Hesperian puistossa sijaitsevat Urho Kekkosen muistomerkki ja Larin Parasken patsas.

Kasvillisuus

Puut ovat suurimmaksi osaksi istutettuja, mutta siellä kasvavat tervalepät ovat melko varmasti luonnonvaraisia. Puut ovat suurimmaksi osaksi eri ikäisiä ja jaloja lehtipuita. Puistossa on myös muita puita muun muassa: koristeomenoita, kirsikoita, leppiä, tammia, poppeleita, jalavia, vaahteroita, koivuja, hevoskastanjoita, saarnia ja lehmuksia. Havupuista on Ruusuniemelle 1950-luvulla istutetut jalokuuset ja Finlandia-talon luokse 1800-luvulla istutetut lehtikuuset. Osa puista on suuria 100-vuotiaita. Töölönlahden rantaa pitkin kulkevan jalankulku- ja pyörätien, varrelle on istutettu pitkä rivi hopeapajuja.

•  
  Puisto vuonna 1912. Oikeassa alakulmassa näkyy Töölön sokeritehtaalle johtava kapearaiteinen pistoraide.
•  
  Hesperian puiston rantakäytävä.
•  
  Puiston lehtikuusia keväällä toukokuun alussa.
•  
  Puisto syksyllä 2005.
•  
  Puisto illalla lokakuussa 2015.

• Hesperian kanava

• Liski, Matti & Ruoff, Eeva & Saarikko, Jere: Hakasalmen ja Hesperian puistot – puistohistoriallien selvitys.. Helsinki: Helsingin kaupungin rakennusvirasto, 2010. ISBN 978-952-223-686-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.2.2021).
• Laukkoski, Helena: Oopperatalohanke Helsingin Sanomissa 1964–1987 – Julkisen keskustelun kehitys ja suhde Suomen kulttuuripolitiikkaan. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto, Historian maisteriohjelma, Marraskuu 2020. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.2.2021).

Viitteet

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hesperian puisto Wiki Commonsissa

• Hesperian ja Hakasalmen puistojen suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet. Helsingin kaupunki, 8.5.2020. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.2.2021).
• Lindfors, Jukka: Alvar Aallon keskustasuunnitelma Yle Elävä arkisto. 8.9.2006 / päiv. 21.11.2011. Viitattu 20.2.2021.