Bab El Mandeb

Bab el Mandeb johtaa Punaiseltamereltä Adeninlahdelle Intian valtamerellä. Salmen leveys on yhteensä 32 kilometriä. Sen keskellä sijaitsee Perimin saari, joka jakaa salmen kahteen osaan. Saaren länsipuolella salmen leveys on 26 kilometriä ja itäpuolella 3 kilometriä. Suuremmat alukset kulkevat yleensä leveämmän salmen kautta. Kesäkuun ja syyskuun välisen monsuunikauden aikana salmen kautta virtaa vettä Intian valtamerelle ja vastaavasti Punaisellemerelle marraskuun ja huhtikuun välisenä aikana. Liike johtaa voimakkaisiin virtauksiin.

Nykyihmisen (Homo sapiens) on esitetty levittäytyneen Afrikasta paitsi pohjoisesta Siinain niemimaan kautta, mutta myös etelästä Bab el Mandebin paikalla aikanaan sijainneen maasillan kautta. Tutkijat eivät ole yksimielisiä muuttoliikkeen ajankohdasta, mutta yleensä sen on esitetty tapahtuneen alle 80 000 vuotta sitten.

Nimi Bab el Mandeb esiintyy sabalaisissa teksteissä 500-luvulta muodossa sślt mdbn eli silsilat al-Mandab Dhu Nuwasin ja etiopialaisten sodista kertovissa yhteyksissä. Arabien perimätiedossa Aasia ja Afrikka olivat maayhteyksissä toisiinsa, kunnes Dhu al-Qarnayn erotti ne toisistaan Bab el Mandebissa. Perinteessä esiintyy myös ilmeisen mielikuvituksellinen tarina salmen poikki viritetystä ketjusta. Maatieteilijä Yaqut mainitsi tarinan etiopialaisten hyökkäyksestä salmen yli selittäessään sen nimen liittyvän kuolleiden suremiseen. Aikanaan alue tunnettiin meripihkan keräilystä.

Bab el Mandebista tuli strategisesti hyvin merkittävä Suezin kanavan avaamisen myötä. Huomattavan tärkeää on salmen kautta Välimereltä Aasiaan kulkeva kauppaliikenne. Vuonna 2018 salmen läpi kulki esimerkiksi arviolta 6,2 miljoonaa barrelia raakaöljyä tai jalostettuja öljytuotteita. Määrä vastasi noin 9 % koko maailman vastaavasta meriliikenteestä.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bab el Mandeb Wiki Commonsissa