Armenialaiset: Kaukasuksella asuva kansa

Suuri osa armenialaisista asuu yhä alueella, varsinkin Armeniassa, mutta lähes yhtä suuri tai suurempi määrä asuu muualla ympäri maailmaa. Ensimmäinen armenialainen valtio perustettiin jo 500-luvulla eaa. ja Armenia oli maailman ensimmäinen kristinuskon valtionuskonnoksi ottanut maa (vuonna 301), ja armenialaisten omalla apostolisella kirkolla on yhä valtionkirkon asema Armeniassa.

Nykyään noin 3,0–3,5 miljoonaa armenialaista asuu Armeniassa, 2,0–2,5 miljoonaa Venäjällä, 267 000–400 000 Georgiassa, ainakin 400 000 (mutta mahdollisesti jopa miljoona) Yhdysvalloissa, 250 000 tai enemmän Ranskassa, 200 000 Iranissa (pääasiassa Teheranissa ja Jolfan alueella), 120 000 Vuoristo-Karabahissa, 100 000 Syyriassa, 75 000–150 000 Libanonissa, 99 900 Ukrainassa, 50 000 Turkissa ja 40 505 Kanadassa – yhteensä noin kahdeksan miljoonaa.

Armenialaisten sukunimissä on yleensä pääte -jan (tai -ian/-yan), joka tarkoittaa ’(jonkun) poika’.

Legendan mukaan armenialaiset ovat Vanhassa testamentissa mainitun Nooan pojan Japethin jälkeläisiä, mutta Herodotuksen mukaan he ovat lähtöisin Traakiasta. Strabonin arvio puolestaan oli, että armenialaiset saapuivat Araratin laaksoon kahdesta eri suunnasta, lännestä ja etelästä. Saapumisajankohta on välillä 1300-700 vuotta eaa. Urartun hallitsijan Argishti I:n tiedetään rakennuttaneen nykyisen Jerevanin kaupungin alueelle Erebunin linnoituskaupungin 782 eaa. Urartun valtakunta kukistui 590 eaa., minkä jälkeen armenialaisista tuli alueen valtaväestö. Vuoteen 401 eaa. mennessä urartulaiset olivat sulautuneet armenialaisiin. Armenialaiset tutkijat ovat sitä mieltä, että armenialaiset ovat Armenian alueen alkuperäisiä asukkaita.

• Armenialaisten kansanmurha
• Armenian apostolinen kirkko