Albert Schweitzer: Saksalais-ranskalainen teologi, muusikko ja lääkäri

tammikuuta">14. tammikuuta 1875 – 4. syyskuuta 1965) oli elsassilainen teologi, muusikko, musiikkitieteilijä, filosofi ja lääkäri. Hänelle myönnettiin vuoden 1952 Nobelin rauhanpalkinto.

Albert Schweitzer
Henkilötiedot
Syntynyt	14. tammikuuta 1875 Kaisersberg, Elsass-Lothringen, Saksan keisarikunta
Kuollut	4. syyskuuta 1965 (90 vuotta) Lambaréné, Gabon
Kansalaisuus	Saksa 1875–1918 Ranska 1918–1965
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja	Theobald Ziegler
Tutkimusalue	teologia, musiikki, filosofia, lääketiede
Palkinnot	Nobelin rauhanpalkinto (1952) Frankfurtin kaupungin Goethe-palkinto (1928)
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Luterilainen Schweitzer syntyi Elsassissa, silloisessa Saksassa, nykyisessä Ranskassa. Hän opiskeli filosofiaa ja teologiaa Strasbourgin yliopistossa ja väitteli tohtoriksi filosofiasta vuonna 1899 ja teologiasta 1900. Vuonna 1905 hän ilmoitti kutsumuksensa olevan lähetystyössä, ja vuonna 1913 hän valmistui tohtoriksi lääketieteestä.

Schweitzer oli myös taitava urkuri, ja hän kirjoitti kirjoja musiikinteoriasta. Hän toimi urkurina Strasbourgissa opiskeluaikanaan vuodesta 1893 alkaen.

Schweitzer työskenteli suuren osan elämästään Ranskan valloittamassa Lambarénéssa, nykyisen Gabonin alueella. Yhdessä sairaanhoitaja-vaimonsa kanssa hän pyöritti pienen lähetysaseman sairaalaa, jota hän rahoitti ensin itse ja myöhemmin lahjoitusvaroilla. Sairaalassa hoidettiin spitaalisia ja unitaudin vaivaamia.

Schweitzer sai vuoden 1952 Nobelin rauhanpalkinnon, joka kuitenkin luovutettiin hänelle vasta vuonna 1953. Hänen palkinnonmyöntämistilaisuudessa pitämänsä puhe, Das Problem des Friedens in der heutigen Welt (Rauhan ongelma nykyisessä maailmassa) on levinnyt laajalle.

Schweitzerilla oli yksi tytär. Sen jälkeen kun Schweitzerin vaimo kuoli vuonna 1957, hän vietti suurimman osan ajastaan Lambarénéssa. Hän kuoli Lambarénén sairaalassa 90-vuotiaana. Jean-Paul Sartre oli hänelle sukua.

 

Vaikka Schweitzer oli pappi ja lääkäri, Pariisin lähetysseura hylkäsi hänen anomuksensa päästä lähetyssaarnaajaksi hänen teologisten mielipiteidensä takia. Hän esimerkiksi kannatti näkemystä, jonka mukaan Jeesus ja hänen opetuslapsensa odottivat pikaista maailmanloppua. Schweitzerin mukaan Jeesus ei pitänyt itseään Messiaana. Schweitzer kyseenalaisti Jeesuksen pyhyyden, hänen ihmetekonsa ja ylösnousemuksensa. Schweitzer edusti teologista näkemystä, jota kutsutaan nimellä liberaaliteologia. Schweitzer kuitenkin halusi henkilökohtaisessa elämässään seurata Jeesuksen korkealle asettamia eettisiä vaatimuksia. Schweitzerin teologia sijoittuu teismin ja panteismin väliin.

Hänen teologiset näkemyksensä herättivät arvostelua kirkon piirissä ja on käyty keskustelua siitä, voidaanko häntä ylipäätään pitää kristittynä. Schweitzerin teologisena päätyönä voidaan pitää vuonna 1906 julkaistua kirjaa Geschichte der Leben-Jesu-Forschung. Väitöskirjassaan Die psychiatrische Beurteilung Jesu: Darstellung und Kritik (1913) hän puolusti Jeesuksen mielenterveyttä.

Schweitzerin mielestä länsimainen yhteiskunta oli matkalla rappiotaan kohti koska se oli hukannut olemassaolonsa eettisen perustan: elämän suojelemisen. Hänen ajattelussaan on yhtymäkohtia esimerkiksi Leo Tolstoin ja Friedrich Nietzschen ajatteluun. Jotkut vertasivat hänen kirjoituksiaan myös eläintensuojelupyhimys Fransiskus Assisilaiseen.

Saatuaan rauhanpalkinnon 1952 Schweitzer, joka oli siihen asti välttänyt politiikkaa, alkoi näkyvästi vastustaa ydinkokeita ja ydinpommia yhdessä Albert Einsteinin ja Bertrand Russellin sekä monien muiden tunnettujen tiedemiesten kanssa. Schweitzer piti aiheesta puheen, joka radioitiin 140 maahan, ja vuonna 1958 hän oli mukana allekirjoittamassa tuhansien tiedemiesten kanssa Linus Paulingin keräämän ydinkokeiden vastaisen addressin, joka ojennettiin YK:n pääsihteerille.

Myöhemmin jotkut ovat syyttäneet Schweitzeria kolonialisteille tyypillisestä ylenkatsovasta suhtautumisesta afrikkalaisiin. Hän vastusti esimerkiksi Gabonin itsenäistymistä "liian varhaisena". Edgar Berman on siteerannut Schweitzerin puhetta vuodelta 1960, jossa tämä sanoo muun muassa: "Mikään yhteisö ei voi siirtyä keskiajasta suoraan teolliseksi valtioksi ilman maatalouteen perustuvan yhteiskunnan kohottavaa vaikutusta". Chinua Acheben mukaan Schweitzer on sanonut: "Afrikkalainen on totisesti minun veljeni, mutta pikkuveljeni", mistä Achebe kritisoi häntä.

Schweitzerin sairaalassa ei koulutettu afrikkalaista henkilökuntaa, vaan kaikki lääkärit ja hoitajat tulivat Euroopasta. Vuonna 1963 afrikkalainen ajattelija totesi Newsweek-lehdelle: "Schweitzer on tehnyt hienoa humanitaarista työtä, mutta 50 vuoden aikana Afrikka on muuttunut, Schweitzer ei."

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Albert Schweitzer.

 

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Albert Schweitzer.

• Forsius, Arno: Albert Schweitzer (1875-1965) – lähetyslääkäri, urkuri, teologi ja filosofi (Arkistoitu – Internet Archive)