Valtiomuoto tarkoittaa poliittisten instituutioiden muodostamaa valtiojärjestystä, jonka tarkoitus on hallita valtiota ja sen kansaa.
Valtiomuoto on yleensä valtion hallinnon päättämä ja määrittelemä. Yhteiskuntatieteellinen määritelmä voi poiketa valtiomuodon yleisestä määritelmästä, esimerkiksi monarkia voi joskus ollakin sotilaiden tukema totalitaristinen diktatuuri tai kansantasavallaksi kutsuttava muistuttaa enemmän yksipuoluejärjestelmän alaista poliisivaltiota.
Valtion hallinnon voi myös korvata siirtymäaika tai tilapäinen siirtymäajan hallinto (monarkioissa käytetään usein nimitystä interregnum), jota ei voi nimittää valtiomuodoksi. Esimerkiksi Suomessa käytiin vuosina 1917–1919 läpi siirtymävaihe, jonka aikana maan tulevasta valtiomuodosta ei ollut varmuutta. Nykyaikana siirtymäajan hallinto on voimassa esimerkiksi Egyptissä, jossa valta siirtyi vuonna 2011 sotilasjuntalle. Siirtymäaikaa tai siirtymäajan hallintoa kutsutaan joskus virheellisesti anarkiaksi, vaikka se onkin on oma epähierarkkinen hallintomuotonsa.
Demokratia – politiikasta päätetään enemmistön mielipiteen mukaan päätöksentekomenetelmässä, joka on avoin kaikille tai useimmille kansalaisille.
Liittovaltio – eli federaatio on useista itsehallinnollisista osavaltioista koostuva valtio. Osavaltioilla joilla voi teoriassa olla myös toisistaan eriävä itsehallinto, esimerkiksi tasavalta ja perustuslaillinen monarkia.
Sotilasjuntta – jolloin hallinnosta vastaavat sotilaat, jotka ovat ottaneet vallan. Juntta on tavallisisesti merkinnyt sotilasdiktatuuria. Poikkeuksenaneilikkavallankumouksella valtaan noussut kansallisen pelastuksen juntta Portugalissa 1974–1976.
Teokratia – jossa suurin valta kuuluu uskonnolliselle yhteisölle tai uskonnollisille johtajille.
Diktatuuri – jossa yksi henkilö, ryhmä tai puolue, yksipuoluejärjestelmä, joka hallitsee valtiota. Järjestelmä on äärimmillään totalitarismi.
Kalifaatti – kalifin johtama islamilainen teokraattinen valtio.
Fasismi – totalitaarinen järjestelmä Italiassa, jossa puoluejärjestelmä ja parlamentti korvattiin ammattikunnista muodostetulla korporaatiolaitoksella.
Kansallissosialismi – natsi-Saksan muodostanut äärikansallismielinen, rasistinen, populistinen ja johtajakeskeinen absolutistinen diktatuuri. Se joka lainasi joitain piirteitä ja käytäntöjä fasismilta ja sosialismilta komentotalouden jääden todellisuudessa hallintomuotona sekavaksi ja keskeneräiseksi johtajanpalvontakultiksi.
Neuvostotasavalta – Neuvostoliiton osavaltiot.
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Valtiomuoto, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.