Kobal’tu

Kobal’tu (lat.

elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Kobal’tan atomnoumer on 27. Se on sistiemallizen järjestyksen nelländes periodas, 9. joukos. Helpo aineh kobal’tu on hobjanvalgei, vähän keldaine metallu valpahanruskien libo sinizen sävynke.

Kobal’tu
Kobal’tu
27
Kobal’tu
58,933
3d74s2

Histourii

Kobal’tan yhtistehet on tunnettu ylen ammui. Sinizet kobal’tust’oklat, mujut lövväh Muinazen Jegiptan ruuhis. Tutanhamonan ruuhes on löydy sinizen kobal’tust’oklan palat. Niken ei tiijä, mih näh jegiptalazet valmistettih st’oklua da mujuloi kobal’tas. Enzimäzeksi sinisty mujuu valmistettih vuonnu 1800.

Nimen histourii

Kobal’tan nimi tuli germuanien kobold-sanas (koinižändy, gnomu). Kobal’tuminerualoin (kudualois on arsenikum (As)) poltajes erittyy myrkylline arsenikuman oksidu. Norviegielazet ajateltih, ku gnomu luadiu pahua niilöile, ken sulattau rudua.

Vuonnu 1735 ruoččilaine tiedomies Georg Brandt sai kobal’tan. Häigi tiijusti, ku tämän elementan yhtistehet mujuttau st’oklua sinizekse.

Tags:

Latinan kieli

🔥 Trending searches on Wiki Karjalan:

1802LumihanhiYle uudizet karjalaksePitkänrannan piirin linnoin da kylien luvetteloReikjavikIndoneziiRiipuškalAnkijärviUuksunjogiMustukulkukuikkuKadaiHistouriiOhotanmeriAkkalansaamen kieliMuzeiTitanicAnna Usova16. tuhukuudu1854SorzatLouis ArmstrongČubitTundruhanhiSortavalan piirin linnoin da kylien luvetteloKalaallit Nunaat1893Korbivaroi18. ligakuuduLuonnon talovusAnaransaamen kieliUfatkuArgentiinuPakistuanu2000AragouniiTedriErnest HemingwayAiguvyöhykehVas'a VeikkiSähkötehniekkuP’otr SokolovLeskenlehtiIzrailLiviiMaldiivat1681KannambroZagrebuPohjas-KoreaNikaraguaWikipediiJames CookValentina MironovaJaakko RugojevGanaHirviMiranda de l DouroAmierikan YhtysvallatTehniekku5. talvikuuduKerkysorzuVuorioStokgol'muAmerikan Yhtysvallat26. kevätkuudu2013Avstrii🡆 More