Tongan Kieli

Tongaa puhuu äidinkielenään 106 000 ihmistä ja se on Tongassa virallinen kieli. Tongan lisäksi kielellä on isohkoja yhteisöjä Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Sana tabu tulee tongan kielen sanasta tapu ("pyhä").

Tonga
Oma nimi	Faka Tonga
Tiedot
Alue	Tonga
Virallinen kieli	Tonga
Puhujia	100 000
Sija	ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto	latinalaiset aakkoset
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	austronesialaiset kielet
Kieliryhmä	malaijilaispolynesialaiset kielet oseanialaiset kielet polynesialaiset kielet tongalaiset kielet
ISO 639-3	ton
Ohje
Infobox OK

Kielen katsotaan olevan elinvoimainen ja sen lähin sukulaiskieli on niue. Tongalla ei ole tunnettuja murteita.

Tongan kielen viikkoa vietetään vuosittain syyskuussa. Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan tongaksi.

Konsonantit

Konsonanteista /t n/ ovat apikodentaalisia ja /l/ on apikoalveolaarinen lateraali ja mahdollisesti yksitäryinen tremulantti. Vokaalien välissä /k/ ääntyy joskus frikatiivina [x] tai [ɣ].

Vokaalit

Sananloppuiset vokaalit, erityisesti suppeat /i u/, saattavat ääntyä soinnittomina erityisesti lauseen lopussa. Sananloppuinen /i/ saattaa mys kadota kokonaan. Pitkä vokaaleja pidetään yleensä kahden saman vokaalin sarjana eikä pitkänä vokaalina; sama koskee diftongeja, joita pidetään vokaalisarjoina eikä diftongeina. Peräkkäisten vokaalien esiintymisessä ei ole rajoitteita, ja enimmillään peräkkäisiä vokaaleja on havaittu olevan seitsemän.

Prosodia

Sanapaino on lähes aina sanan toiseksi viimeisellä moralla.

Tongaa kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla. Sen aakkosissa on 17 kirjainta. Tongaa kirjoittivat alun perin lähetyssaarnaajat 1800-luvun alussa. Silloin tongalle ei kuitenkaan ollut vielä vakiintunut mitään tiettyä kirjoitusjärjestelmää. Nykyiset aakkoset otettiin käyttöön vuonna 1943.

Glottaaliklusiilia vastaava merkki on nimeltään fakauʻa ja vastaa esimerkiksi havaijin ʻokinaa. Sen Unicode-tunnus on U+02BB.

Tamai tarkoittaa isää tai setää. Isän sisko on mehekitanga. Äiti tai äidin sisko on fa'ē, eno on tu'asina tai fa'ē tangata. Paikallinen vene on popao (englanniksi outrigger canoe). Lukusanoja: taha (1), ua (2), tolu (3), hongofulu (10). Muita sanoja: aka juuri, Finilani Suomi, haka tanssiliike tai keittää, hele veitsi, hū mennä sisään, hui luut, la'ā aurinko, lao laki tai sääntö, pasikala polkupyörä, ponga saniainen, pulū sininen, pupu tiheä, pupū piippu, pūpū kurlata tai huuhtoa suu, pusi kissa, tahi meri, telinga korva, Tohi Tapu Raamattu, toto veri, 'uto aivot, vao fihifihi viidakko, vāsua simpukka.

Tongan sanajärjestys on VSO (verbi-subjekti-objekti).

»Ko e kotoa ‘o ha’a tangata ‘oku fanau’i mai ‘oku tau’ataina pea tatau ‘i he ngeia mo e ngaahi totonu. Na’e fakanaunau’i kinautolu ‘aki ‘a e ‘atamai mo e konisenisi pea ‘oku totonu ke nau feohi ‘i he laumalie ‘o e nofo fakatautehina.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla)

Edgar Tu'inukuafe: A Simplified Dictionary of Modern Tongan

• Tongan Dictionary Project