Svante Pääbo: Ruotsalainen, Nobel-palkittu biologi
Svante Pääbo (s.
20. huhtikuuta 1955 Tukholma) on ruotsalainen evoluutiogenetiikkaan erikoistunut biologi. Pääbo valmistui tohtoriksi Uppsalan yliopistosta 1986. Hän on toiminut vuodesta 1997 Max Planck -instituutin genetiikan osaston johtajana Leipzigissa Saksassa. Hänelle myönnettiin 1992 Gottfried Wilhelm Leibniz -palkinto, joka on Saksassa arvostetuimpia tutkimustyöstä myönnettyjä palkintoja. Pääbo tunnetaan myös paleogenetiikan alan perustajana. Paleontologian ja genetiikan yhdistävä ala tutkii muun muassa varhaisia ihmisiä ja muinaisia ihmispopulaatioita.
| Svante Pääbo | |
|---|---|
 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. huhtikuuta 1955 Tukholma, Ruotsi |
| Kansalaisuus |  ruotsalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Instituutti | Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology |
| Tutkimusalue | Perinnöllisyystiede |
| Tunnetut työt | FOXP2-kieligeenin löytäminen Neandertalinihmisen perimän selvittäminen |
| Palkinnot | Gottfried Wilhelm Leibniz -palkinto (1992) Nobelin lääketieteen palkinto (2022) |
| Aiheesta muualla | |
| www.eva.mpg.de/genetics/staff/paabo | |
Perhetausta
Pääbon äiti oli ruotsinvirolainen kemisti Karin Pääbo. Vuonna 1944 neuvostomiehitystä Ruotsiin paennut Karin Pääbo halusi poikansa integroituvan ruotsalaiseen yhteiskuntaan, joten hän ei puhunut Svantelle viroa. "Kasvoin tietäen mikä Viro on, mutta en puhu viroa. En ole koskaan käynyt virolaista koulua. Identifioidun ruotsalaisiin, mutta minulla on erityissuhde Viroon", on Pääbo kuvaillut. Pääbon isä oli biokemisti Sune Bergström, joka sai vuonna 1982 Nobelin lääketieteen palkinnon.
Pääbon tunnetuimpia löytöjä
Pääbo nousi ensimmäistä kertaa 1985 julkisuuteen, kun hän onnistui eristämään 2 400 vuotta vanhasta muumiosta DNA:ta, jota voidaan käyttää molekyyliarkeologisiin tutkimuksiin. Pääbon johtama osasto julkisti elokuussa 2002 löytäneensä puhekykyyn vaikuttavan FOXP2-kieligeenin, jonka puute tai vahingoittuneisuus aiheuttaa ihmisillä kielellisiä ongelmia.
Max Planck -instituutin tutkijat Pääbon johdolla julkistivat 2006 aikeensa sekvensoida neandertalinihmisen koko genomin. He onnistuivat eristämään muinais-DNA:ta yli 30 000 vuotta vanhoista neandertalinihmisen jäänteistä.
Charles Darwinin 200-vuotispäivänä 12. helmikuuta 2009 julkistettiin Pääbon ryhmän uusia tutkimustuloksia neandertalinihmisen perimästä. Perimä oli silloin suurin piirtein kokonaan avattu, vain tarkistusluenta oli jäljellä, ja sen sanottiin olevan todennäköisesti valmis viimeistään 2010.
Kunnianosoituksia
Pohjantähti-ritarikunta (Ruotsi, 2024)
_-_Commander_Grand_Cross_BAR.png)
Time-lehti valitsi Pääbon vuonna 2007 sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen listalle.
Pääbolle myönnettiin Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto vuonna 2022. Gottfried Wilhelm Leibniz -palkinnon hän sai vuonna 1992.
Julkaisuja
- Pääbo, Svante: Neandertalilainen – Kadonnutta perimää etsimässä. Englanninkielinen alkuteos: Neanderthal Man: In Search of Lost Genomes. Suomentanut Veli-Pekka Ketola. Helsinki: Art House, 2015. ISBN 978-951-884-544-0.
Lähteet
Aiheesta muualla
- Pääbon kotisivu (englanniksi)
- Time-lehden artikkeli (Arkistoitu – Internet Archive) Pääbosta (englanniksi)
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Svante Pääbo, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.