Stefan Wallin: Suomalainen poliitikko

1. kesäkuuta 1967 Vaasa) on entinen suomalainen poliitikko, joka toimii nykyään neuvonantajana oman Public Affairs -yrityksensä Oy SEW Advisory Ab:n kautta. Aikaisemmin Wallin toimi viestintäkonsulttiyhtiö Milttonin johtotehtävissä.

Stefan Erik Wallin
Suomen puolustusministeri
Kataisen hallitus 22.6.2011–5.7.2012
Edeltäjä	Jyri Häkämies
Seuraaja	Carl Haglund
Suomen kulttuuri- ja urheiluministeri
Vanhasen II hallitus 19.4.2007–22.6.2010 Kiviniemen hallitus 22.6.2010–22.6.2011
Edeltäjä	Tanja Saarela
Seuraaja	Paavo Arhinmäki
Suomen ympäristöministeri
Vanhasen I hallitus 1.1.2007–19.4.2007
Edeltäjä	Jan-Erik Enestam
Seuraaja	Paula Lehtomäki
Kansanedustaja
21.3.2007–16.4.2019
Ryhmä/puolue	Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri	Varsinais-Suomen vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt	1. kesäkuuta 1967 (ikä 56) Vaasa
Puoliso	Anna Elina Pirjatanniemi (1995–2016)
Tiedot
Puolue	RKP
Koulutus	Valtiotieteiden maisteri (1994)
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Wallin oli Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) puheenjohtaja 2006–2012 ja kansanedustaja vuosina 2007–2019. Wallin toimi Vanhasen I hallituksen ympäristöministerinä, pohjoismaisena yhteistyöministerinä ja Vanhasen II hallituksen kulttuuri- ja urheiluministerinä sekä tasa-arvoministerinä. Hän jatkoi tehtävässä Kiviniemen hallituksessa, ja 2011–2012 hän toimi Kataisen hallituksen puolustusministerinä.

Wallin syntyi Vaasassa vuonna 1967. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1986 Vasa övningsskolan lukiosta ja valtiotieteiden maisteriksi vuonna 1994 Åbo Akademista.

Wallin toimi erityisavustajana liikenneministeriössä 1994–1995, ulkoasiainministeriössä 1995–1998, sisäministeriössä 1998–1999 sekä puolustusministeriössä 1999–2000. Hän oli RKP:n eduskuntavaaliehdokkaana ensimmäistä kertaa vuoden 1999 eduskuntavaaleissa Vaasan vaalipiirissä, jolloi hän sai 5 799 ääntä ja pääsi ensimmäiselle varasijalle. Wallin oli Åbo Underrättelser -lehden varapäätoimittaja vuosina 2000–2005. Vuosina 2005–2007 hän oli valtiosihteeri ympäristöministeriössä.

RKP:n puheenjohtajaksi Wallin valittiin 11. kesäkuuta 2006 Vaasassa. Koska Suomi toimi heinäkuun alusta vuoden loppuun Euroopan unionin puheenjohtajana, Wallin siirtyi väistyneen puheenjohtajan Jan-Erik Enestamin tilalle ympäristöministeriksi vasta puheenjohtajuuskauden päätyttyä.

Wallin oli ehdolla vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Varsinais-Suomen vaalipiirissä ja pääsi eduskuntaan 12 097 äänellä, mikä oli suurin äänimäärä koko vaalipiiristä. Vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen Wallin jatkoi Vanhasen toisessa hallituksessa, nyt kulttuuri- ja urheiluministerinä. Wallin halusi itse liittää ministerin titteliin urheilu-sanan, koska se kuvaa näin hänen mielestään paremmin tehtävää. Wallinin kulttuuriministerikaudella kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön rahoitusta nostettiin 30–50 prosenttia. Erityisesti suomalaisen elokuvan valtiontuki nousi, kuten myöskin tuki suomalaiselle huippu-urheilulle ja paikallisseuratoiminnalle. Nuorisotyön saralla kehitettiin Wallinin kaudella etsivää nuorisotyötä, jolla estetään nuorten syrjäytymistä. Wallin oli myös aloitteellinen, kun opetusministeriön nimi muutettiin 1. toukokuuta 2010 opetus- ja kulttuuriministeriöksi. Wallin toimi 2007–2011 myös tasa-arvoministerinä.

Wallin uusi eduskuntapaikkansa vuoden 2011 vaaleissa 12 366 äänellä. Wallin uusi paikkansa kansanedustajana myös vuoden 2015 vaaleissa. Hänen äänimääränsä 9787 ääntä oli koko vaalipiirin neljänneksi suurin. Vaalien jälkeen Wallin siirtyi puolustusministeriksi. Hallitusohjelman mukaan käynnistettiin puolustusvoimauudistus samalla, kun puolustusbudjettia supistettiin yli 200 miljoonalla eurolla.

Dragsvik-kohu

Helmikuussa 2012 Wallinista tehtiin kaksi kantelua oikeuskanslerille liittyen Uudenmaan prikaatin Dragsvikin varuskunnan säilyttämispäätökseen hänen ollessaan puolustusministeri ja prikaatin killan jäsen. Wallin kiisti Dragsvikin suosimisen kielipoliittisin perustein. Oikeuskanslerin päätöksen mukaan Wallin ei ollut jäävi, mutta päätöksestä kävi ilmi, että puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen oli todistanut Wallinin ohjanneen puolustusvoimia niin, että Dragsvik oli jätetty alkuperäiseltä listalta pois. Tämän seurauksena Wallin myönsi antaneensa pääesikunnalle poliittista ohjausta. Wallinin mukaan pääesikunta oli pyytänyt ministeriltä ohjeita hallitusohjelman tulkinnasta. 22. maaliskuuta oppositio esitti yhdessä Wallinille epäluottamuslausetta, mutta Wallin sai eduskunnan luottamuksen äänin 95–59.

30. maaliskuuta Wallin ilmoitti, ettei jatka puolueen puheenjohtajana kesän puoluekokouksen jälkeen. Wallinin mukaan kohu Dragsvikin suosimisesta ei vaikuttanut hänen päätökseensä vaan hän oli luvannut itselleen jo puheenjohtajaksi noustuaan vuonna 2006 pysyvänsä virassa korkeintaan kuuden vuoden ajan. Pääministeri Jyrki Katainen totesi Wallinin päätöksen harmittavan mutta olevan ymmärrettävä ja arvostettava ratkaisu. Hän totesi myös, että Rkp:n tulee päättää puolustusministerin mahdollisesta vaihdosta. Kesäkuussa 2012 puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin europarlamentaarikko Carl Haglund.

Asuntokauppakohu

Huhtikuussa 2012 paljastui, että Wallin oli vuonna 2001 ostanut Turun keskustassa sijainneen asunnon Stiftelsen för Åbo Akademi -säätiöltä, jonka valtuuskuntaan hän kuului. Vuonna 2009 kulttuuriministerinä toiminut Wallin myi asunnon takaisin säätiölle ansaiten kaupoista 170 000 euron voitot. Varsinais-Suomen poliisi pyysi Åbo Akademin säätiöltä selvitystä asuntokaupoista. Myös Patentti- ja rekisterihallitus ilmoitti perehtyvänsä tapaukseen ja selvittävänsä, antaako se aihetta jatkotoimiin. Toukokuussa 2012 Varsinais-Suomen poliisi ilmoitti, ettei aloita rikostutkintaa Wallinin asuntokaupoista, koska rikosta ei ollut syytä epäillä..

Wallin aloitti viestintään erikoistuneen Milttonin johtotehtävissä toukokuussa 2019. Maaliskuussa 2021 Wallin aloitti oman yrityksensä kautta poliittsena neuvonantajana ja konsulttina. Hän on myös toiminut useamman säätiön ja yhdistyksen johtotehtävissä. Vuosina 2014–20 Wallin johti Svenska Kulturfondenia.Keväällä 2021 Wallin valittiin YLE:n hallituksen jäseneksi. Tammikuussa 2023 Wallin aloitti Åbo Akademin säätiön hallituksen puheenjohtajana. Säätiö hallinnoi noin 800 miljoonan euron pääomaa.

Wallin on ilmoittanut kannattavansa vuoden 2024 presidentinvaaleissa Alexander Stubbia. Hän piti kannatuspuheenvuoron Stubbin ehdokkuuden puolesta kokoomuksen ylimääräisessä puoluekokouksessa lokakuussa 2023.

Wallin kannattaa ruotsin kielen ylioppilaskokeen pakollisuutta. Hän on halunnut puolueestaan suvaitsevaa vaihtoehtoa perussuomalaisille. Maaliskuussa 2011 Wallin kertoi STT:n haastattelussa olevansa tarvittaessa valmis järjestämään kouluihin oman rukoustilan esimerkiksi muslimioppilaille, jos näitä on oppilaista suuri osa. . Wallin otti poliittisen uransa aikana näkyvästi kantaa myös mm. ydinvoiman, Suomen NATO-jäsenyyden, tasa-arvoisen avioiliittolain sekä eutanasian puolesta^lähde?.

Eduskuntavaaleissa 1999 Wallin oli ehdolla Vaasan vaalipiiristä mutta jäi 5 799 äänellä ensimmäiselle varasijalle. Vaaleissa 2007 hän sai 12 097 ääntä Varsinais-Suomen vaalipiiristä, ja hänet valittiin eduskuntaan. Hän uusi paikkansa vaaleissa 2011 (12 366 ääntä) ja vaaleissa 2015 (9 787 ääntä)

Kunnallisvaaleissa 2008 hänet valittiin 1 436 äänellä Turun kaupunginvaltuustoon. Hän oli ehdolla myös vaaleissa 2012, jolloin hän uusi paikkansa valtuustossa 1 565 äänellä. Wallin ei ollut ehdolla enää kuntavaaleissa 2017 eikä asettunut myöskään enää ehdolle eduskuntavaaleissa 2019. Wallin toimi myös Varsinais-Suomen maakuntavaltuustoon jäsenenä 2009–13 sekä maakuntahallituksen jäsenenä 2013–17.

Vaalirahoitus

Eduskuntavaaleissa 2011 Wallin käytti kampanjointiin 32 595 euroa. Puolueelta hän sai tukea 16 000 euroa ja yrityksiltä 2 250 euroa. Yksityishenkilöiden tukea Wallin kertoo saaneensa yhteensä 2 700 euroa.

Stefan Wallin avioitui kansainvälisen oikeuden professorin Elina Pirjatanniemen kanssa 1995, he hakivat avioeroa toukokuussa 2016. Avioliitosta on kaksi tytärtä (s. 2000 ja 2002). Hän palveli varusmiehenä Uudenmaan prikaatissa sekä RUK:ssa ja on sotilasarvoltaan reservin majuri. Wallin asuu Helsingissä.

• Dragsvik-kohu ja Stefan Wallin Ylen Elävässä arkistossa

Edeltäjä: Jyri Häkämies

Suomen puolustusministeri 2011–2012

Seuraaja: Carl Haglund