Åbo Akademi: Suomalainen yliopisto

Se perustettiin lahjoitusvarojen turvin 1918 ja oli toinen Suomeen perustettu yliopisto, Suomen neljäs korkeakoulu Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun jälkeen ja myös ensimmäinen kokonaan ruotsinkielinen yliopisto. Åbo Akademissa on neljä tiedekuntaa, joilla on osittain toimintaa Vaasassa. Kasvatustiedettä opetetaan pääosin Vaasan yksikössä kuten myös osittain valtio- ja sosiaalitieteitä.

Åbo Akademi
lat. Academia Aboensis
Perustettu	1918
Tyyppi	Julkinen
Rehtori	Mikael Lindfelt
Kansleri	Carl G. Gahmberg
Henkilökunta	1100
Opiskelijoita	5500
Jatko-opiskelijoita	897
Sijainti	Turku ja Vaasa, Suomi
Osoite	Tuomiokirkkotori 3, 20500 Turku
Yhteistyö	Coimbra-ryhmä
Sivusto	www.abo.fi
Infobox OK

Åbo Akademiin kuuluu myös useita erillislaitoksia sekä tutkimusyksikköjä. Yliopiston strategiset tutkimusprofiilit ovat vähemmistötutkimus, molekulaarinen prosessi- ja materiaalitekniikka, lääkekehitys ja diagnostiikka sekä meri ja merenkulku.

Opiskelijoita Åbo Akademissa on noin 5 500 ja henkilökuntaa noin 1 100. Yliopisto oli yksityinen vuoteen 1981 asti, jolloin se viimeisenä Suomen yliopistoista valtiollistettiin. Åbo Akademin säätiö omistaa ja ylläpitää edelleen suuren osan yliopiston käyttämistä kiinteistöistä.

Yliopistolain 79 § mukaan opiskelijaksi pääsy akatemiaan edellyttää riittävää ruotsin kielen taitoa opintojen harjoittamiseksi ruotsiksi. Kielitaidon voi todistaa monella eri tavalla.

Yliopiston kanslerina toimii vuodesta 2020 Carl Gustav Gahmberg.

 

 

Vuonna 2015 Åbo Akademi lakkautti aikaisemmat yksikkönsä ja perusti neljä uutta tiedekuntaa.

• Humanististen tieteiden, psykologian ja teologian tiedekunta
• Kasvatustieteiden ja hyvinvointialojen tiedekunta
• Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
• Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta

Åbo Akademin kirjaston pääkirjasto sijaitsee yliopiston yhteydessä. Lisäksi sillä on pääkirjaston (Kirjatorni) lisäksi kolme kampuskirjastoa Turussa ja Vaasassa. Kirjastolla on ollut vapaakappaleoikeus vuodesta 1919.

Tiedekunta-alueet 2010–2015

Vuonna 2010 yliopistossa otettiin käyttöön uusi tiedekuntarakenne, joka toi yliopistoon kolme tiedekunta-aluetta, johon erilliset laitokset (joissakin tapauksissa tiedekunnat) kuuluivat. Yksiköt lakkautettiin vuonna 2015 siirryttäessä nykyiseen tiedekuntajakoon.

Humanistinen, kasvatustieteellinen ja teologinen tiedekunta-alue

• Humanistinen tiedekunta
• Kasvatustieteellinen tiedekunta (toimii pääosin Vaasassa)
• Teologinen tiedekunta
• Psykologian ja logopedian laitos

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta-alue

• Kauppakorkeakoulu
• Sosiaalitieteiden laitos (toimii osittain Vaasassa)
• Valtiotieteiden laitos (toimii osittain Vaasassa)
• Oikeustieteiden laitos

Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta-alue

• Biotieteiden laitos
• Tietotekniikan laitos
• Kemiantekniikan laitos
• Luonnontieteiden laitos

Tiedekunnat 1918–2010

Tiedekuntia on yhdistetty ja muutettu niiden nimiä

• humanistinen tiedekunta (1918–2010)
• matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (1918–2010)
• valtiotieteellinen tiedekunta (1918–1980)
• kemiallis-teknillinen tiedekunta (1920–2006)
• teologinen tiedekunta (1924–2010)
• kauppakorkeakoulu (1927–1980)
• kasvatustieteellinen tiedekunta (1974–2010)
• taloudellis-valtiotieteellinen tiedekunta (1980–2010)
• yhteiskunta- ja hoitotieteellinen tiedekunta (1992–2010)
• teknillinen tiedekunta (2006–2010)

• Åbo Akademi kuuluu 37 eurooppalaisen yliopiston muodostamaan Coimbra-ryhmään.
• Åbo Akademi osallistuu Turun tietotekniikan tutkimus- ja koulutuskeskuksen toimintaan yhdessä Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa

• 1918–1921: Edvard Westermarck
• 1921–1929: Severin Johansson
• 1929–1936: Otto Andersson
• 1936–1942: Rolf Pipping
• 1942–1950: Georg Olof Rosenqvist
• 1950–1957: Lars Erik Taxell
• 1957–1962: Sven Lindman
• 1962–1966: Oscar Nikula
• 1966–1969: Nils Erik Enkvist
• 1969–1975: Karl-Gustav Fogel
• 1975–1978: Kurt Nyholm
• 1978–1982: Bill Widén
• 1982–1988: Caj-Gunnar Lindström
• 1988–1997: Bengt Stenlund
• 1997–2005: Gustav Björkstrand
• 2006–2014: Jorma Mattinen
• 2015–2019: Mikko Hupa
• 2019–2021: Moira von Wright
• 2022–: Mikael Lindfelt

• Åbo Akademis Studentkår, Åbo Akademin ylioppilaskunta
• Åbo Akademin säätiö
• Turun akatemia

• Villstrand, Nils Erik: Åbo Akademi i sin början 1918–1945. Åbo: Åbo Akademis förlag, 2019. ISBN 978-951-765-925-3.

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Åbo Akademi.

• Turku kutsuu isänmaan toivoja. Ylen Elävä arkisto.
• Åbo Akademi. Suomenkielinen kotisivu.
• Åbo Akademi Vaasassa. (Arkistoitu – Internet Archive) Sivut vain ruotsiksi, infoa englanniksi.
• Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa: Erityistarkastelussa Åbo Akademin päärakennuksen tontin arkeologinen aineisto. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Åbo Akademi hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)