Res Publica

Res Publica yhdistyi konservatiivipuolue Isänmaaliiton kanssa 4. kesäkuuta 2006 muodostaen Isänmaan ja Res Publican liitto -nimisen puolueen. Res Publica perustettiin puolueena joulukuussa 2001, mutta poliittisena organisaationa sen juuret juontavat vuoteen 1989.

Puolueohjelman loivat Toomas Liiva, Mart Nutt, Mait Raun ja Ott Sandrak 9. elokuuta 1989 neuvostovallan hajotessa. Puolueohjelma oli ensimmäinen laatuaan Virossa ja se oli ensimmäinen ohjelma, jossa oli esillä länsimaalaisia tavoitteita. Res Publican perustamiskokous pidettiin 17. elokuuta Tallinnassa Kirjallisuusseuran talossa 25 perustajajäsenen voimin. Puolue esitti vaatimukseksensa Viron itsenäisyydestä, tasavaltalaisuudesta, demokratiasta, humanismista ja liberaaleista uudistuksista. Yksi näistä liberaaleista ajatuksista oli muun muassa tasavero. Puolueen nimen keksi Ott Sandrak.

Koko 1990-luvun alun Res Publica vaati talousliberaaleja toimia ja yhteiskunnan- sekä yksilönvapautta. Kunnallisvaaleissa 20. lokakuuta 1996 Res Publica sai 38 paikkaa kunnanvaltuustoihin eri puolille Viroa. Res Publica osallistui 7. maaliskuuta yhdeksänsiin Riigikogun vaaleihin Reformipuolueen ja Isänmaaliiton ehdokaslistoilta. Riigikogun ensimmäisiksi Res Publica-kansanedustajiksi valittiin Jaan J. Leppik ja Maret Maripuu. Res Publican nuoret perustivat nuorisojärjestön RP Juventusin 13. toukokuuta 2000. 1990-luvun lopulla puolue kärsi hampaattomuudesta ja sen poliittiset linjaukset olivat epäselviä.

Uuden puolueen perustaminen

 

8. joulukuuta 2001 päätettiin perustaa uuden puolueohjelman pohjalle uusi poliittinen puolue Ühendus Vabariigi Eest – Res Publica (suom. Liitto tasavallan puolesta – Res Publica). Res Publica lähti ensimmäisen kerran vaalityöhön poliittisen puolueen voimavaroilla 20. lokakuuta 2002. Puolue lähti kunnallisvaaleihin omilta listoiltaan ja sen tavoitteena oli vähintään yksi edustuspaikka, jokaisessa kunnanvaltuustossa. Res Publica keräsi ääniä yhteensä 80 649 eli 18,7 % äänistä. Puolue sai enemmistön paikoista 21 paikkakunnalla ja tuli toiseksi 39 paikkakunnalla. Haapsalussa ja Tallinnassa Res Publica tuli toiseksi, Tartossa kolmanneksi.

Vuoden 2003 Riigikogun vaaleissa Res Publica sai 121 856 ääntä eli 24,6 prosenttia äänistä. Vaalitulos toi 24 paikkaa Riigikoguun. Naisakateemikko Ene Ergmasta tuli Riigikogun puhemies ja Res Publica muodosti 10. huhtikuuta hallituksen Reformipuolueen ja Kansanliiton kanssa Juhan Partsin johdolla. Puolue sai pääministeriyden lisäksi opetusministerin, valtiovarainministerin, oikeusministerin ja sosiaaliministerin salkut.

Puheenjohtajat

• Rein Taagepera - 8. joulukuuta 2001 - 24. elokuuta 2002
• Juhan Parts - 24. elokuuta 2002 - 4. kesäkuuta 2005
• Taavi Veskimägi - 4. kesäkuuta 2005 - 4. kesäkuuta 2006

Puolueliitos

Res Publica ja Isänmaaliitto ilmoittivat 4. huhtikuuta 2006 yhdistyvänsä puolueeksi nimeltä Erakond Eesti Eest (suom. Puolue Viron Puolesta). Yhdistyminen vahvistettiin 4. kesäkuuta, ja uuden puolueen nimeksi tuli Isänmaan ja Res Publican liitto. Res Publican viimeisenä puheenjohtajana ennen yhdistymistä toimi Taavi Veskimägi.

Res Publica ajoi liberaalia politiikkaa, vaikka se luokittelikin itsensä konservatiiviseksi. Puolue korosti vapautta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Puolueen teemoina olivat: vapaus, hyvinvointi ja arvokkuus. Res Publica myös piti esillä myös sen alkuperäistä perustamisajatusta: Viron ja virolaisten itsenäisyyttä.

• Juhan Parts, pääministeri 2003–2005.
• Elle Kull, Riigikogun jäsen.
• Carmen Kass, puolueen jäsen, malli ja näyttelijä.