1924: Vuosi

• 1. tammikuuta – Kerava erotettiin Tuusulasta itsenäiseksi kauppalaksi.
• 1. tammikuuta – Punkaharjun kunta erotettiin Kerimäestä ja Aitolahti Messukylästä.
• 11. tammikuuta – SDP:n kansanedustajat jättäytyivät puoluetoimikunnan päätöksellä pois eduskunnan työstä.
• 16. tammikuuta – Pääministeri Kyösti Kallio esitti hallituksensa eronpyynnön.
• 18. tammikuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg hajotti eduskunnan, koska se ei ollut Sosialistisen Työväenpuolueen kansanedustajien pidättämisen jälkeen enää täysilukuinen, myönsi eron Kallion hallitukselle ja nimitti pääjohtaja A. K. Cajanderin muodostaman hallituksen.
• 22. tammikuuta – Ramsay MacDonaldista tuli ensimmäinen työväenpuolueen Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
• 22. tammikuuta – Kolmen miehen neuvosto, jonka muodostivat Josif Stalin, Lev Kamenev ja Grigori Zinovjev, asettui Neuvostoliiton johtoon Leninin kuoltua.
• 25. tammikuuta – Ensimmäiset talviolympialaiset avattiin Chamonix'ssa, Ranskan alpeilla.
• 26. tammikuuta – Pietari (ven. Petrograd) nimettiin Leningradiksi.
• 1. helmikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta tunnusti Neuvostoliiton. Sen tunnustivat helmikuun aikana myös Italia, Itävalta ja Norja.
• 8. helmikuuta – Ensimmäinen kaasukammiossa suoritettu teloitus toimeenpantiin Yhdysvalloissa Nevadan osavaltion vankilassa Carson Cityssä.
• 11. helmikuuta – Helsingin ja Tallinnan välillä avattiin säännöllinen lentoreitti.
• 26. helmikuuta – Oikeudenkäynti Adolf Hitleriä ja muita Oluttupavallankaappaukseen osallistuneita vastaan alkoi.
• 28. helmikuuta – Itävaltalaisen säveltäjän Emmerich Kálmánin operetti Kreivitär Mariza sai ensiesityksensä Wienissä.
• 28. helmikuuta – Vientirauha-järjestö perustettiin.
• 2. maaliskuuta – Turkin viimeinen kalifi Abdul Mejid II menetti asemansa.
• 9. maaliskuuta – Italia liitti itseensä Rijekan.
• 16. maaliskuuta – Työtehoseura perustettiin.
• 20. maaliskuuta – Aero Oy avasi ensimmäisen lentoreittinsä Helsingistä Tallinnaan Junkers F 13 -koneella.
• 22. maaliskuuta – Suomessa tuli voimaan työehtosopimuslaki.
• 25. maaliskuuta – Kreikka julistautui tasavallaksi.
• 25. maaliskuuta – Säveltäjä Jean Sibelius johti seitsemännen sinfoniansa ensiesityksen Tukholmassa. Sinfonia esitettiin Suomessa ensi kerran vasta vuonna 1927.
• 1. huhtikuuta – Adolf Hitler tuomittiin vallankaappausyrityksestä viiden vuoden vankeuteen. Hän vietti vankilassa kuitenkin vain yhdeksän kuukautta.
• 1. huhtikuuta – Eduskuntavaalien ensimmäinen päivä.
• 6. huhtikuuta – Fasistit saivat Italiassa vaaleissa 2/3 äänistä.
• 6. huhtikuuta – Padasjoen 1600-luvulta peräisin ollut puukirkko tuhoutui tulipalossa.
• 7. huhtikuuta – Kirjailija Ilmari Kianto julkaisi 50-vuotispäivänään romaanin Ryysyrannan Jooseppi.
• 16. huhtikuuta – Amerikkalainen elokuvayhtiö Metro-Goldwyn-Mayer perustettiin.
• 22. huhtikuuta – Suomessa asetettiin puolustusneuvosto tasavallan presidentin avuksi maanpuolustuskysymyksissä.
• 4. toukokuuta – 27. heinäkuuta – Pariisin olympialaiset pidettiin. Suomi sai toiseksi eniten mitaleita 14 kultaa, 13 hopeaa ja 10 pronssimitalia.
• 4. toukokuuta – Saksassa pidettiin valtiopäivävaalit. Sosiaalidemokraatit säilyttivät paikkansa suurimpana puolueena ja Wilhelm Marx asemansa valtakunnankanslerina.
• 8. toukokuuta – Liettua sai Memelin sopimuksella hallintaansa Itä-Preussista Versailles'n rauhansopimuksella erotetun Klapeidan eli Memelin alueen josta muodostettiin autonominen alue. Saksa pakotti Liettuan palauttamaan alueen 22. maaliskuuta 1939.
• 19. toukokuuta – Hannoverin provinssissa Saksassa järjestettiin alustava kansanäänestys provinssin erottamisesta Preussin vapaavaltiosta. Ehdotus sai vain 25,5 prosentin kannatuksen, mikä jäi asian etenemiseen vaaditun kolmanneksen kannatuksen alapuolelle.
• 23. toukokuuta – Moskovassa alkoi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 13. edustajakokous, jossa Josif Stalin selvitti välinsä Lev Trotskiin sekä Trotskin ja Karl Radekin johtamaan puolueen vasemmisto-oppositioon.
• 26. toukokuuta – Yhdysvalloissa tuli voimaan uusi Immigration Act of 1924 -maahanmuuttolaki, joka rajoitti siirtolaisten vuotuisen määrän kahteen prosenttiin vuoden 1890 määrästä.
• 31. toukokuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg myönsi eron Cajanderin hallitukselle ja nimitti Kokoomuksen puheenjohtajan Lauri Ingmanin muodostaman hallituksen.
• 2. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Calvin Coolidge allekirjoitti Indian Citizenship Act -lain, joka myönsi kaikille Yhdysvalloissa syntyneille intiaaneille kansalaisuuden.
• 5. kesäkuuta – Säännöllinen lentoliikenne Helsingin ja Tukholman välillä alkoi.
• 10. kesäkuuta – Fasistit kaappasivat ja tappoivat Italian sosialistien johtajan Giacomo Matteottin Roomassa.
• 19. kesäkuuta – Paavo Nurmi juoksi Helsingissä Eläintarhan urheilukentällä tunnin kuluessa sekä 1500 metrin (3 min 52,6 s) että 5000 metrin (14 min 28,2 s) maailmanennätykset. Viimeksi mainitun juoksun aikana 3 mailin kohdalla hänen ajakseen merkitään 14 min 28,2 s, mikä on samalla tämän matkan maailmanennätys.
• 1. heinäkuuta – Rif-kabyylit nousivat Länsi-Marokossa kapinaan espanjalaisia vastaan.
• 12. heinäkuuta – Siilinjärven junaonnettomuus: K-2-sarjan veturi 418 törmäsi vastaantulevaan hiekkajunaan.
• 1. elokuuta – Berliinin filharmonikot antoi ensimmäisen radiokonserttinsa.
• 16. elokuuta – Lontoossa pidettiin sotakorvauksia koskenut konferenssi. Saksa hyväksyi Dawesin suunnitelman.
• 28. elokuuta – Elokuun kansannousu alkoi Georgiassa.
• 9. syyskuuta – Belgia siirtyi kahdeksantuntiseen työpäivään.
• 13. syyskuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg kieltäytyi asettumasta ehdokkaaksi vuoden 1925 presidentinvaaliin.
• 2. lokakuuta – Kansainliitto hyväksyi kansainvälisten kiistojen rauhanomaista sovittelua koskeva pöytäkirjan, jossa suositeltiin maailmanlaajuisen konferenssin järjestämistä maailmanrauhan varjelemiseksi ja hyökkäyssodan tuomitsemiseksi. Iso-Britannia ei kuitenkaan allekirjoittanut pöytäkirjaa.
• 3. lokakuuta – Suomessa annettiin asetukset sotakorkeakoulusta, kadettikoulusta ja reserviupseerikoulusta.
• 12. lokakuuta – Hugo Eckener lähti Friedrichshafenisa Bodenjärven rannalta ensimmäiselle suoralle lennolle zeppeliinillä Atlantin yli. Hän laskeutui New Yorkiin 15. lokakuuta.
• 25. lokakuuta – Sanomalehti Daily Mail julkaisi Britanniassa Zinovjev-kirjeenä tunnetun dokumentin.
• 25. lokakuuta – Leevi Madetojan ooppera Pohjalaisia sai ensiesityksensä Helsingissä. Libretto perustui Artturi Järviluoman samannimiseen näytelmään.
• 28. lokakuuta – Ranska tunnusti Neuvostoliiton.
• 29. lokakuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttivaalit 1924: pääministeri Ramsay MacDonaldin työväenpuolue kärsi tappion konservatiiveille, joiden johtajasta Stanley Baldwinista tuli pääministeri.
• 4. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaalit 1924: istuva presidentti Calvin Coolidge voitti demokraattiehdokas John W. Davisin ja edistyspuolueen ehdokkaan Robert M. La Folletten.
• 14. marraskuuta – Tiutisen saaren ja Kotkan välillä liikennöineen Tiutinen II -laivan höyrykattilan räjähdyksessä kuoli 24 ihmistä.
• 19. marraskuuta – Pääministeri Lauri Ingman esitti hallituksensa eronpyynnön. Maalaisliiton ministerit saivat pyytämänsä eron hallituksesta 22. marraskuuta.
• 23. marraskuuta – The New York Timesissa julkaistiin Edwin Hubblen artikkeli, jossa osoitettiin, että kierteissumut ovat Linnunradan ulkopuolella sijaitsevia vieraita galakseja.
• 29. marraskuuta – Suomessa lakkautettiin monet vanhat maaverot sekä henkiraha
• 1. joulukuuta – Viron kommunistit tekivät vallankaappausyrityksen, joka kukistettiin muutamassa tunnissa. Se kuitenkin vaati paljon kuolonuhreja ja muutti maan sisäpolitiikkaa. Esimerkiksi maahan julistettiin sotatila, joka oli voimassa monta vuotta.
• 2. joulukuuta – Suomalainen purjelaiva Port Caledonia upposi myrskyssä Biskajanlahdella ja koko 26-henkinen miehistö, johon kuului kahdeksan suomalaista, hukkui.
• 5. joulukuuta – Suomessa annettiin laki tulo- ja omaisuusverosta.
• 7. joulukuuta – Saksassa pidettiin valtiopäivävaalit. Sosiaalidemokraatit säilyttivät paikkansa suurimpana puolueena ja Wilhelm Marx asemansa valtakunnankanslerina.
• 12. joulukuuta – Kommunistien vallankaappaus Virossa epäonnistui.
• 20. joulukuuta – Adolf Hitler ja Hermann Kriebel armahdettiin heidän oltuaan oluttupavallankaappauksen vuoksi vankeudessa.
• 30. joulukuuta – Yhdysvaltalainen tähtitieteilijä Edwin Hubble ilmoitti havainneensa muita galakseja.

Tuntematon päivämäärä

• Louis de Broglie esitti väitöskirjassaan Recherches sur la théorie des quanta kvanttimekaniikan kehitykseen oleellisesti vaikuttaneen hypoteesinsa, jonka mukaan valolla jo aikaisemmin todettu aalto-hiukkasdualismi koskee myös elektroneja ja muita alkeishiukkasia, toisin sanoen niilläkin on myös aaltoluonne.

Tammikuu–maaliskuu

• 1. tammikuuta – Vasif Ahsen-Böre, suomalainen jääkiekkoilija (k. 2008)
• 1. tammikuuta – Arthur Danto, yhdysvaltalainen filosofi (k. 2013)
• 1. tammikuuta – Jacques Le Goff, ranskalainen historioitsija, keskiajan tutkija (k. 2014)
• 1. tammikuuta – Francisco Macías Nguema, Päiväntasaajan Guinean diktaattori (k. 1979)
• 1. tammikuuta – Selar Sabu, Sabu Dastagir, amerikanintialainen näyttelijä (k. 1963)
• 3. tammikuuta – André Franquin, belgialainen sarjakuvataiteilija (Marsupilami) (k. 1997)
• 4. tammikuuta – Walter Ris, yhdysvaltalainen uimari (k. 1989)
• 6. tammikuuta – Kettil Bruun, suomalainen sosiologi ja alkoholipolitiikan tutkija (k. 1985)
• 10. tammikuuta – Aila Meriluoto, suomalainen kirjailija, suomentaja ja runoilija (Lasimaalaus) (k. 2019)
• 10. tammikuuta – Maxwell Lemuel Roach (”Max Roach”), yhdysvaltalainen jazz-muusikko, rumpali ja säveltäjä (k. 2007)
• 11. tammikuuta – Roger Guillemin, vuoden 1977 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalaissyntyinen endokrinologi (k. 2024)
• 12. tammikuuta – Matti Kassila, suomalainen elokuvaohjaaja (k. 2018)
• 13. tammikuuta – Paul Feyerabend, itävaltalainen tieteenfilosofi (k. 1994)
• 14. tammikuuta – Carole Cook, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2023)
• 14. tammikuuta – Risto Mäkelä, suomalainen näyttelijä (Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin) (k. 1992)
• 15. tammikuuta – Maurice Goldenhar, belgialaissyntyinen lääkäri (Goldenharin oireyhtymä) (k. 2001)
• 20. tammikuuta – Yvonne Loriod, ranskalainen pianisti (k. 2010)
• 21. tammikuuta – Alfred Hawthorn Hill (”Benny Hill”), brittiläinen koomikko (k. 1992)
• 21. tammikuuta – Arne Nilsen, norjalainen poliitikko (k. 2020)
• 22. tammikuuta – J. J. Johnson, yhdysvaltalainen jazzmuusikko (k. 2001)
• 23. tammikuuta – Martti Pokela, suomalainen kansanmusiikin professori ja kanteletaiteilija (k. 2007)
• 26. tammikuuta – Alice Sjöblom, o.s. Nilsson (”Alice Babs”), ruotsalainen laulaja ja näyttelijä (k. 2014)
• 26. tammikuuta – Mikko Wuoti, suomalainen metsänhoitaja ja teollisuusjohtaja (k. 1997)
• 27. tammikuuta – Rauf Denktaş, Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan perustaja ja ensimmäinen presidentti (k. 2012)
• 27. tammikuuta – Knut Hoem, norjalainen poliitikko (k. 1987)
• 27. tammikuuta – Köpi Luoma, suomalainen toimittaja ja poliitikko, Suomen Pientalonpoikien Puolueen ensimmäinen puoluesihteeri (k. 1992)
• 29. tammikuuta – Lois Marshall, kanadalainen taidemusiikin laulaja (k. 1997)
• 29. tammikuuta – Luigi Nono, italialainen säveltäjä (k. 1990)
• 30. tammikuuta – Lloyd Alexander, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2007)
• 30. tammikuuta – Dorothy Malone, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2018)
• 2. helmikuuta – Lauri Seppänen, suomalainen kielitieteilijä ja professori (k. 2009)
• 5. helmikuuta – Duraisamy Simon Lourdusamy, intialainen katolinen pappi ja kardinaali (k. 2014)
• 6. helmikuuta – Kyllikki Virolainen, suomalainen toimittaja ja poliitikko (k. 2009)
• 10. helmikuuta – Marjatta Kallio, suomalainen näyttelijä (k. 2003)
• 16. helmikuuta – Marja Korhonen, suomalainen näyttelijä (k. 2014)
• 19. helmikuuta – David Bronstein, neuvostoliittolainen shakin suurmestari ja shakkikirjailija (k. 2006)
• 21. helmikuuta – Robert Mugabe, Zimbabwen presidentti 1987–2017 (k. 2019)
• 22. helmikuuta – Furio Meniconi, italialainen elokuvanäyttelijä (k. 1981)
• 23. helmikuuta – Allan McLeod Cormack, vuoden 1978 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut eteläafrikkalainen fyysikko (k. 1998)
• 23. helmikuuta – Claude Sautet, ranskalainen elokuvaohjaaja (k. 2000)
• 24. helmikuuta – Lea Lampila, ruotsinsuomalainen muistelmakirjailija (k. 2006)
• 24. helmikuuta – Åke Wihtol, suomalainen ulkoasiainministeriön valtiosihteeri (k. 2002)
• 1. maaliskuuta – Sirkka Lindau, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (k. 1998)
• 3. maaliskuuta – Rosa Mina Schrärer (”Lys Assia”), sveitsiläinen iskelmälaulaja, ensimmäisen Eurovision laulukilpailun voittaja 1956 (k. 2018)
• 6. maaliskuuta – Enid Mumford, brittiläinen sosiologi ja tietojärjestelmätieteilijä (k. 2006)
• 7. maaliskuuta – Eduardo Paolozzi, brittiläinen kuvataiteilija (k. 2005)
• 8. maaliskuuta – Abdulrahman al-Yusufi, marokkolainen poliitikko ja pääministeri 1998–2002 (k. 2020)
• 11. maaliskuuta – Jozef Tomko, slovakialainen katolinen pappi ja kardinaali (k. 2022)
• 24. maaliskuuta – Veikko Tuomi, suomalainen iskelmälaulaja (k. 1992)
• 25. maaliskuuta – Roberts Blossom, yhdysvaltalainen näyttelijä ja runoilija (k. 2011)
• 25. maaliskuuta – Teemu Hiltunen, suomalainen kaupunginjohtaja, valtiosihteeri ja ministeri (k. 1997)
• 25. maaliskuuta – Machiko Kyō, japanilainen näyttelijä (k. 2019)

Huhtikuu–kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Jaakko Kontio, suomalainen arkkitehti (k. 2016)
• 2. huhtikuuta – Jussi Huovinen, Suomen viimeinen vienalainen runonlaulaja (k. 2017)
• 3. huhtikuuta – Marlon Brando, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Alaston satama) (k. 2004)
• 4. huhtikuuta – Victor Feldbrill, kanadalainen viulisti ja kapellimestari (k. 2020)
• 7. huhtikuuta – Johannes Mario Simmel, itävaltalainen kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja (k. 2009)
• 10. huhtikuuta – Erik Himle, norjalainen poliitikko (k. 2008)
• 12. huhtikuuta – Raymond Barre, ranskalainen taloustieteilijä, poliitikko ja pääministeri (k. 2007)
• 13. huhtikuuta – Stanley Donen, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja koreografi (k. 2019)
• 15. huhtikuuta – John Grigg, brittiläinen journalisti ja historioitsija (k. 2001)
• 16. huhtikuuta – Henry Mancini, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 1994)
• 19. huhtikuuta – Hertha Töpper, itävaltalainen oopperalaulaja (k. 2020)
• 20. huhtikuuta – Leslie Phillips, englantilainen näyttelijä (k. 2022)
• 23. huhtikuuta – Margit Sandemo, norjalais-ruotsalainen kirjailija (k. 2018)
• 25. huhtikuuta – Pentti Hanski, Mainos-TV:n ensimmäinen toimitusjohtaja 1957–1984 (k. 1997)
• 25. huhtikuuta – Paulo Vanzolini, brasilialainen säveltäjä (k. 2013)
• 26. huhtikuuta – Finn T. Isaksen, norjalainen poliitikko (k. 1987)
• 28. huhtikuuta – Kenneth Kaunda, Sambian ensimmäinen presidentti 1964–1991 (k. 2021)
• 3. toukokuuta – Jehuda Amihai, israelilainen runoilija (k. 2000)
• 6. toukokuuta – Patricia Kennedy Lawford, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja ja -ohjaaja, Kennedyn klaanin jäsen (k. 2006)
• 8. toukokuuta – A. J. Watson, yhdysvaltalainen kilpa-autojen valmistaja (k. 2014)
• 10. toukokuuta – Goliarda Sapienza, italialainen kirjailija ja näyttelijä (k. 1996)
• 11. toukokuuta – Antony Hewish, vuoden 1974 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut englantilainen radioastronomi (k. 2021)
• 12. toukokuuta – Claribel Alegría, nicaragualainen kirjailija (k. 2018)
• 12. toukokuuta – Tony Hancock, brittiläinen näyttelijä ja koomikko (k. 1968)
• 13. toukokuuta – Giovanni Sartori, italialainen valtiotieteilijä (k. 2017)
• 14. toukokuuta – Coco Schumann, Heinz Jakob Schumann, saksalainen jazzkitaristi (k. 2018)
• 18. toukokuuta – Priscilla Pointer, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 19. toukokuuta – Olli Hämäläinen, suomalainen toimittaja ja muusikko (k. 1984)
• 22. toukokuuta – Chahnour Vaghinag Aznavourian (”Charles Aznavour”), armenialais-ranskalainen laulaja, näyttelijä ja säveltäjä (k. 2018)
• 29. toukokuuta – Kirsti Ortola, suomalainen näyttelijä (k. 1993)
• 3. kesäkuuta – Ingrid Espelid Hovig, norjalainen kotitalousopettaja, televisiokokki ja keittokirjailija (k. 2018)
• 3. kesäkuuta – Torsten Wiesel, vuoden 1981 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ruotsalainen neurobiologi
• 8. kesäkuuta – Nils August Paldani, Kola Paldani, suomalainen kanavakasööri, tenorilaulaja ja kuoronjohtaja (s. 1842)
• 8. kesäkuuta – Dagfinn Vårvik, norjalainen poliitikko (k. 2018)
• 9. kesäkuuta – Heikki Eteläpää, suomalainen elokuva- ja teatteriarvostelija (k. 2012)
• 9. kesäkuuta – Sinikka Luja-Penttilä, suomalainen kansanedustaja ja ministeri (k. 2022)
• 12. kesäkuuta – George Herbert Walker Bush, Yhdysvaltain presidentti 1989–1993 (k. 2018)
• 13. kesäkuuta – Harold Town, kanadalainen taidemaalari ja graafikko (k. 1990)
• 14. kesäkuuta – James W. Black, vuoden 1988 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut skotlantilainen farmakologi (k. 2010)
• 15. kesäkuuta – Hédi Fried, romanialaissyntyinen ruotsalainen psykologi ja holokaustista selviytyjä (k. 2022)
• 17. kesäkuuta – Liisa Tuomi, suomalainen näyttelijä (k. 1989)
• 25. kesäkuuta – Sidney Lumet, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 2011)
• 25. kesäkuuta – Yrjö Vuokila, suomalainen metsätieteilijä (k. 2000)
• 28. kesäkuuta – Kalevi Keihänen, suomalainen matkatoimistoyrittäjä (k. 1995)
• 29. kesäkuuta – Peter Larsen, tanskalainen poliitikko (k. 1970)

Heinäkuu–syyskuu

• 2. heinäkuuta – Herbert Römer, suomalainen diplomi-insinööri ja Rautatiehallituksen pääjohtaja (k. 2001)
• 3. heinäkuuta – Mette Madsen, tanskalainen poliitikko ja kirjailija (k. 2015)
• 3. heinäkuuta – Sellapan Ramanathan, Singaporen presidentti (k. 2016)
• 4. heinäkuuta – Helge Gyllenberg, suomalainen mikrobiologi ja tiedepoliitikko (k. 2016)
• 4. heinäkuuta – Eva Marie Saint, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Alaston satama)
• 5. heinäkuuta – Edward Idris Cassidy, australialainen katolinen pappi ja kardinaali (k. 2021)
• 7. heinäkuuta – Tyyne Saastamoinen, suomalainen toimittaja ja kirjailija (k. 1998)
• 9. heinäkuuta – Dan Kuykendall, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (k. 2008)
• 11. heinäkuuta – Eleonore Bjartveit, norjalainen poliitikko (k. 2002)
• 13. heinäkuuta – Carlo Bergonzi, italialainen laulaja (k. 2014)
• 17. heinäkuuta – Gerrit Blaauw, alankomaalainen tietojenkäsittelytieteilijä (k. [2018]])
• 21. heinäkuuta – Niels Matthiasen, tanskalainen poliitikko (k. 1980)
• 25. heinäkuuta – Paisios Athoslainen, Arsenios Eznepidis, kreikkalainen ortodoksinen pappismunkki (k. 1994)
• 28. heinäkuuta – Luigi Musso, italialainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1958)
• 29. heinäkuuta – Lloyd Bochner, kanadalainen näyttelijä (k. 2005)
• 29. heinäkuuta – Elizabeth Short (”Musta Dahlia”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja henkirikoksen uhri (k. 1947)
• 1. elokuuta – Abdullah, Saudi-Arabian kuningas (k. 2015)
• 1. elokuuta – Georges Charpak, vuoden 1992 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut puolalais-ranskalainen fyysikko (k. 2010)
• 2. elokuuta – James Baldwin, yhdysvaltalainen kirjailija (Mene ja kerro se vuorilla) (k. 1987)
• 2. elokuuta – Martti Silvennoinen, suomalainen radiotoimittaja ja kirjailija (k. 2002)
• 3. elokuuta – Joseph Conrad, puolalais-englantilainen kirjailija (s. 1857)
• 6. elokuuta – Ella Jenkins, yhdysvaltalainen laulaja
• 6. elokuuta – Jaakko Pöyry, suomalainen tekniikan tohtori ja metsäalan vaikuttaja (Pöyry Oyj:n perustaja) (k. 2006)
• 8. elokuuta – Volker von Bonin, saksalais-suomalainen valokuvaaja (k. 2006)
• 8. elokuuta – Gene Deitch, yhdysvaltalaissyntyinen kuvittaja, animaattori, sarjakuvataiteilija ja elokuvaohjaaja (k. 2020)
• 10. elokuuta – Kullervo Rainio, suomalainen sosiaalipsykologian professori ja kokoomuslainen poliitikko (k. 2020)
• 10. elokuuta – Lauri Teivainen, suomalainen rehtori, kirjailija, keksijä ja puoluejohtaja (k. 2018)
• 11. elokuuta – Elsa Sylvestersson, suomalainen tanssija ja koreografi (k. 1996)
• 12. elokuuta – Muhammad Zia ul-Haq, Pakistanin sotilasdiktaattori (k. 1988)
• 14. elokuuta – Georges Prêtre, ranskalainen kapellimestari (k. 2017)
• 15. elokuuta – Lale Oraloğlu, turkkilainen näyttelijä, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja (k. 2007)
• 15. elokuuta – Marko Tapio, suomalainen kirjailija (k. 1973)
• 16. elokuuta – Tankmar Horn, suomalainen yritysjohtaja, vuorineuvos ja ministeri (k. 2018)
• 16. elokuuta – Fess Parker, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
• 18. elokuuta – Kalle Kultala, suomalainen lehtivalokuvaaja (k. 1991)
• 19. elokuuta – Lars-Gunnar Nordström, suomalainen taidemaalari, taidegraafikko ja kuvanveistäjä (k. 2014)
• 19. elokuuta – Willard S. Boyle, vuoden 2009 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut kanadalainen fyysikko (k. 2011)
• 22. elokuuta – Herman Andimba Toivo ya Toivo, namibialainen poliitikko (k. 2017)
• 23. elokuuta – Robert Solow, vuoden 1987 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen ekonomisti (k. 2023)
• 25. elokuuta – Ingvald Ulveseth, norjalainen poliitikko (k. 2008)
• 2. syyskuuta – Daniel arap Moi, kenialainen poliitikko, presidentti 1978–2002 (k. 2020)
• 2. syyskuuta – Marja-Liisa Vartio, suomalainen kirjailija (k. 1966)
• 4. syyskuuta – Anita Snellman, suomalainen taidemaalari ja professori (k. 2006)
• 9. syyskuuta – Henrik Tikkanen, suomalainen taiteilija ja kirjailija (Kulosaarentie 8) (k. 1984)
• 11. syyskuuta – Marja-Liisa Vartio, suomalainen kirjailija (Hänen olivat linnut) (k. 1966)
• 15. syyskuuta – Heikki Mustakallio, suomalainen toimitusjohtaja ja vuorineuvos (k. 1998)
• 16. syyskuuta – Lauren Bacall, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2014)
• 27. syyskuuta – Leo Kalervo, suomalainen kirjailija (k. 2011)
• 27. syyskuuta – Kai Laitinen, suomalainen kirjallisuudentutkija ja kriitikko (k. 2013)
• 27. syyskuuta – Bud Powell, yhdysvaltalainen jazzpianisti (k. 1966)
• 28. syyskuuta – Marcello Mastroianni, italialainen näyttelijä (k. 1996)
• 30. syyskuuta – Truman Capote, yhdysvaltalainen kirjailija (Kylmäverisesti) (k. 1984)

Lokakuu–joulukuu

• 1. lokakuuta – Jimmy Carter, vuoden 2002 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Yhdysvaltain presidentti
• 1. lokakuuta – William Rehnquist, Yhdysvaltain korkeimman oikeuden puheenjohtaja (k. 2005)
• 3. lokakuuta – Harvey Kurtzman, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija ja toimittaja (k. 1993)
• 4. lokakuuta – Pärre Förars, suomalainen lakimies ja muusikko (k. 2011)
• 10. lokakuuta – James Clavell, yhdysvaltalainen kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja (k. 1994)
• 10. lokakuuta – Bo Klenberg, suomalainen kontra-amiraali (k. 2011)
• 10. lokakuuta – Edward Davis Wood (”Ed Wood”), yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 1978)
• 12. lokakuuta – Jacques Perrier, ranskalainen koripalloilija (k. 2015)
• 13. lokakuuta – Jussi Linnamo, suomalainen professori ja ministeri (pankkitarkastusviraston johtaja) (k. 2004)
• 13. lokakuuta – Mirja Salminen, o.s. Jämes, suomalainen yleisurheilija (k. 2020)
• 18. lokakuuta – Egil Hovland, norjalainen säveltäjä (k. 2013)
• 19. lokakuuta – Lubomír Štrougal, Tšekkoslovakian pääministeri 1970–1988 (k. 2023)
• 21. lokakuuta – Kauko Helovirta, suomalainen näyttelijä (Knalli ja sateenvarjo) (k. 1997)
• 22. lokakuuta – Lily Weiding, tanskalainen näyttelijä (k. 2021)
• 22. lokakuuta – Alfred Garson, kanadalainen säveltäjä, viulisti ja musiikkipedagogi (k. 2022)
• 22. lokakuuta – Arne Melchior, tanskalainen poliitikko ja ministeri (k. 2016)
• 23. lokakuuta – Saskia Marjatta Donofrio (”Maaria Eira”), suomalainen oopperalaulaja (k. 1999)
• 1. marraskuuta – Süleyman Demirel, Turkin presidentti 1993–2000 (k. 2015)
• 3. marraskuuta – Lauri Pakkala, suomalainen kirjailija (k. 1967)
• 4. marraskuuta – Juhani Leinonen, suomalainen everstiluutnantti ja Ilmavoimien viestikoulun johtaja (k. 2016)
• 6. marraskuuta – Atte Matilainen, suomalainen valokuvaaja (k. 2018)
• 9. marraskuuta – Robert Frank, sveitsiläissyntyinen yhdysvaltalainen valokuvaaja ja elokuvaohjaaja (k. 2019)
• 10. marraskuuta – Kai Lappalainen, suomalainen näyttelijä teatteriohjaaja ja lavastaja (k. 1978)
• 14. marraskuuta – Rolf Schimpf, saksalainen näyttelijä
• 18. marraskuuta – Lise Østergaard, tanskalainen psykologi ja poliitikko (k. 1996)
• 19. marraskuuta – Ahti Haljala, suomalainen näyttelijä (k. 2005)
• 19. marraskuuta – Björn Kurtén, suomalainen paleontologi ja kirjailija (Musta tiikeri) (k. 1988)
• 19. marraskuuta – Mutesa II, Bugandan kuningas 1939–1969, Ugandan presidentti 1963–1966 (k. 1969)
• 20. marraskuuta – Benoît Mandelbrot, puolalaissyntyinen matemaatikko (Mandelbrotin joukko) (k. 2010)
• 20. marraskuuta – Karen Harup, tanskalainen uinnin olympiavoittaja (k. 2009)
• 21. marraskuuta – Christopher Tolkien, englantilainen kirjailija ja keskiajan tutkija (k. 2020)
• 25. marraskuuta – Paul Desmond, yhdysvaltalainen jazz-saksofonisti ja säveltäjä (k. 1977)
• 25. marraskuuta – Veikko Hursti, suomalainen kodittomien, alkoholistien ja huono-osaisten auttaja (k. 2005)
• 25. marraskuuta – Ante Marković, kroatialainen poliitikko, Jugoslavian viimeinen pääministeri (k. 2011)
• 25. marraskuuta – Mauri Sariola, suomalainen rikostoimittaja ja -kirjailija (Susikoski) (k. 1985)
• 26. marraskuuta – Pekka Silvola, suomalainen poliitikko ja radiojohtaja (k. 2015)
• 30. marraskuuta – Klaus Huber, sveitsiläinen säveltäjä (k. 2017)
• 1. joulukuuta – Eino Uusitalo, suomalainen poliitikko ja ministeri (k. 2015)
• 2. joulukuuta – Alexander Haig, yhdysvaltalainen kenraali ja poliitikko (k. 2010)
• 2. joulukuuta – Cyril Ornadel, brittiläinen viihdesäveltäjä ja kapellimestari (k. 2011)
• 2. joulukuuta – Alexander Haig, yhdysvaltalainen sotilas, poliitikko ja ulkoministeri (k. 2010)
• 3. joulukuuta – John Winter, australialainen korkeushyppääjä (k. 2007)
• 10. joulukuuta – Michael Manley, Jamaikan pääministeri 1972–1980 (k. 1997)
• 11. joulukuuta – Taisto Tähkämaa, suomalainen poliitikko ja ministeri
• 14. joulukuuta – Kirsi Kunnas, suomalainen lastenkirjailija ja runoilija (Tiitiäisen satupuu) (k. 2021)
• 14. joulukuuta – Siiri Rantanen (”Äitee”), suomalainen hiihtäjä (olympiavoittaja) (k. 2023)
• 17. joulukuuta – Erkko Virkkunen, suomalainen arkkitehti (k. 1986)
• 19. joulukuuta – Michel Tournier, ranskalainen kirjailija (k. 2016)
• 20. joulukuuta – Ahti Pekkala, suomalainen poliitikko (k. 2014)
• 20. joulukuuta – Martti Takala, suomalainen kasvatustieteilijä ja professori (k. 2012)
• 25. joulukuuta – Atal Bihari Vajpayee, Intian pääministeri (k. 2018)

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1924 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

• 4. tammikuuta – Alfred Grünfeld, itävaltalainen pianisti, pedagogi ja säveltäjä (s. 1852)
• 4. tammikuuta – Henrik Waldemar Kyander, suomalainen senaattori (s. 1850)
• 5. tammikuuta – Karl Eklund, suomalainen jääkärimajuri ja koneinsinööri (s. 1888)
• 14. tammikuuta – Arne Garborg, norjalainen kirjailija (s. 1851)
• 21. tammikuuta – Vladimir Iljitš Uljanov (”Lenin”), venäläinen vallankumouksellinen (ensimmäinen Neuvostoliiton johtaja) (s. 1870)
• 24. tammikuuta – Marie-Adélaïde, Luxemburgin suurherttuatar (s. 1894)
• 27. tammikuuta – Lisa Kristoffersen, norjalainen eläinsuojelija (s. 1833)
• 28. tammikuuta – Teófilo Braga, Portugalin ensimmäinen presidentti (s. 1843)
• 31. tammikuuta – Curt von Bardeleben, saksalainen kreivi ja shakkimestari (s. 1861)
• 3. helmikuuta – Woodrow Wilson, vuoden 1919 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Yhdysvaltain presidentti (s. 1856)
• 9. helmikuuta – Nils Kjær, norjalainen näytelmäkirjailija, novellisti ja kriitikko (s. 1870)
• 17. helmikuuta – Oskar Mattsson (”Oskar Merikanto”), suomalainen säveltäjä (”Kesäillan valssi”) (s. 1868)
• 27. helmikuuta – Ole Dehli, norjalainen juristi ja osuustoimintaliikkeen vaikuttaja (s. 1851)
• 27. helmikuuta – Aarni Kouta, suomalainen kirjailija, suomentaja ja sanoittaja (s. 1884)
• 1. maaliskuuta – Louise-Marie Amélie, belgialaisten kuninkaan Leopold II:n tytär (s. 1858)
• 5. maaliskuuta – Magnus Dahlström, suomalainen liikemies ja lahjoittaja (s. 1859)
• 10. maaliskuuta – Rafael López Gutiérrez, Hondurasin presidentti (s. 1855)
• 11. maaliskuuta – Helge von Koch, ruotsalainen matemaatikko (s. 1870)
• 12. maaliskuuta – Mikael Soininen, suomalainen kasvatustieteilijä ja poliitikko (s. 1860)
• 15. maaliskuuta – Wollert Konow, Norjan pääministeri 1910–1912 (s. 1845)

Huhtikuu–kesäkuu

• 2. huhtikuuta – Henrik Lennart Appelberg, suomenruotsalainen kansakouluntarkastaja ja runoilija (s. 1865)
• 5. huhtikuuta – Mohammad Ali Shah, Persian šaahi 1907–1909 (s. 1872)
• 10. huhtikuuta – Juho Reijonen, suomalainen kirjailija ja pappi (s. 1855)
• 14. huhtikuuta – Louis Sullivan, yhdysvaltalainen arkkitehti (s. 1856)
• 21. huhtikuuta – Eleonora Duse, italialainen näyttelijä (s. 1858)
• 23. huhtikuuta – Karl Helfferich, saksalainen poliitikko ja taloustieteilijä (s. 1872)
• 30. huhtikuuta – Carl Henrik Wrede, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1890)
• 2. toukokuuta – Edith Maryon, englantilainen kuvanveistäjä (s. 1872)
• 2. toukokuuta – Dean Conant Worcester, yhdysvaltalainen lintutieteilijä ja liikemies (s. 1866)
• 9. toukokuuta – Julius Dieckhoff, suomalainen vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja (s. 1853)
• 14. toukokuuta – Lauri Ylönen, suomalainen taidemaalari (s. 1895)
• 15. toukokuuta – Paul Balluet d’Estournelles de Constant, ranskalainen diplomaatti ja poliitikko (s. 1852)
• 22. toukokuuta – Elna Wichmann, suomalainen musiikkikirjailija (s. 1877)
• 27. toukokuuta – Thure Sundell, suomalainen taidemaalari (s. 1864)
• 3. kesäkuuta – Franz Kafka, tšekkiläissyntyinen kirjailija (Oikeusjuttu) (s. 1883) (tuberkuloosi)
• 6. kesäkuuta – William Pirrie, irlantilainen laivanrakentaja ja liikemies (s. 1847)
• 10. kesäkuuta – Giacomo Matteotti, italialainen poliitikko (s. 1885) (murhattiin)
• 11. kesäkuuta – Severi Nuormaa, suomalainen runoilija, sanoittaja, toimittaja ja kansansivistäjä (s. 1865)
• 19. kesäkuuta – Konni Zilliacus, suomalainen lakimies, kirjailija ja poliitikko (s. 1855)
• 21. kesäkuuta – Ólafía Jóhannsdóttir, islantilainen opettaja ja naisasianainen (s. 1863)

Heinäkuu–syyskuu

• 1. heinäkuuta – Torsten Wasastjerna, suomalainen taidemaalari (s. 1863)
• 13. heinäkuuta – Alfred Marshall, brittiläinen kansantaloustieteilijä (s. 1842)
• 27. heinäkuuta – Ferruccio Busoni, italialainen pianisti, säveltäjä, kapellimestari ja musiikinopettaja (s. 1866)
• 3. elokuuta – Joseph Conrad, puolalais-englantilainen kirjailija (s. 1857)
• 3. elokuuta – Iida Vemmelpuu, suomalainen kansakoulunopettaja ja kansanedustaja (s. 1868)
• 8. elokuuta – Fredrik Julius Lindström, suomalainen taidehistorioitsija (s. 1873)
• 14. elokuuta – Lina Snellman, suomalainen diakonissa ja Helsingin Diakonissalaitoksen johtaja (s. 1846)
• 17. elokuuta – Paul Natorp, saksalainen uuskantilainen filosofi (s. 1854)
• 17. elokuuta – Pavel Urusohn, venäläissyntyinen matemaatikko (Urusohnin lause) (s. 1898)
• 20. elokuuta – Sofus Arctander, norjalainen poliitikko (s. 1845)
• 1. syyskuuta – Joseph Henry Blackburne, brittiläinen shakkimestari (s. 1841)
• 3. syyskuuta – Daniel Mortenson, norjalainen saamelaisaktivisti (s. 1860)
• 6. syyskuuta – Axel Olai Heikel, suomalainen kansatieteilijä, Seurasaaren ulkomuseon perustaja (s. 1851)
• 13. syyskuuta – P. J. Hannikainen, suomalainen säveltäjä, kuoronjohtaja ja runoilija (s. 1854)
• 18. syyskuuta – Francis Herbert Bradley, brittiläinen idealistinen filosofi (s. 1846)

Lokakuu–joulukuu

• 3. lokakuuta – J. A. Bergman, suomalainen kirjailija (s. 1844)
• 10. lokakuuta – Edvard Liljedahl, norjalainen poliitikko (s. 1845)
• 10. lokakuuta – Iivana Onoila, karjalainen runonlaulaja (s. 1842)
• 12. lokakuuta – Edmund Dene Morel, brittiläinen ihmisoikeusaktivisti ja pasifisti (s. 1873)
• 12. lokakuuta – Jacques Anatole François Thibault (”Anatole France”), vuoden 1921 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija (Enkelten kapina) (s. 1844)
• 24. lokakuuta – Harald Bothner, norjalainen poliitikko (s. 1850)
• 29. lokakuuta – Frances Hodgson Burnett, brittiläinen kirjailija (s. 1849)
• 4. marraskuuta – Gabriel Fauré, ranskalainen säveltäjä (s. 1845)
• 9. marraskuuta – Marja Salmela, suomalainen kirjailija (s. 1875)
• 14. marraskuuta – Robert Kiljander, suomalainen kirjailija (s. 1848)
• 19. marraskuuta – Thomas H. Ince, yhdysvaltalainen mykkäelokuvan tuottaja, ohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä (s. 1882)
• 29. marraskuuta – Giacomo Puccini, italialainen säveltäjä (La bohème) (s. 1858)
• 2. joulukuuta – Emmy Achté, suomalainen oopperalaulaja ja laulunopettaja (s. 1850)
• 8. joulukuuta – Xaver Scharwenka, saksalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1850)
• 17. joulukuuta – Otto Immanuel Colliander, suomalainen piispa ja teologian professori (s. 1848)
• 24. joulukuuta – Julius Sergius von Klever, virolainen taidemaalari (s. 1850)
• 25. joulukuuta – Feodor Sergejeff, venäläis-suomalainen liikemies ja kauppaneuvos (s. 1840)
• 27. joulukuuta – Léon Bakst, valkovenäläis-ranskalainen taidemaalari (s. 1866)
• 29. joulukuuta – Carl Spitteler, vuoden 1919 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut sveitsiläinen runoilija (s. 1845)

• Nobelin fysiikanpalkinto: Manne Siegbahn
• Nobelin lääketieteen palkinto: Willem Einthoven
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Władysław Reymont

• Elokuvavuosi 1924
• Kirjallisuusvuosi 1924