5. helmikuuta – Britannian ja Yhdysvaltain välillä allekirjoitettiin Hay-Paunfote-sopimus Panaman kanavan puolueettomuudesta. Yhdysvaltain senaatti kieltäytyi vahvistamasta kanavan puolueettomuutta ja Britannia kieltäytyi hyväksymästä Yhdysvaltain esittämiä lisävaatimuksia viitaten vuoden 1850 Clayton-Bulver-sopimukseen. Yhdysvalloissa nousi buurisotaa käyneen Britannian vastainen mieliala.
3. maaliskuuta – Britanniassa esitettiin alahuoneelle vakinaisten joukkojen kasvattamista 18 pataljoonalla, miliisiä 100 000–150 000 miehellä ja henkivartijoiden tavoitemääräksi asetettiin 35 000. Armeijan vahvuudeksi tuli uudistuksen jälkeen 680 000 miestä.
24. kesäkuuta – 18-vuotiaan espanjalaisen taidemaalari Pablo Picasson ensimmäinen näyttely avattiin Pariisissa. Näyttely sai kriitikoilta hyvät arvostelut, mutta se ei ollut yleisömenestys.
heinäkuu–syyskuu
8. heinäkuuta – Ranskassa määrättiin automobiilien nopeusrajoitukseksi 10 km/h kaupungeissa.
12. heinäkuuta – Keisari Nikolai II vahvisti uuden Suomen suuriruhtinaskunnan asevelvollisuuslain. Suomen oma armeija lakkautettiin, ja upseereilta ja aliupseereilta vaadittiin venäjän kielen taitoa. Suomen arkkipiispa Gustaf Johansson kiertokirjeessään maan papistolle varoitti passiivisesta vastarinnasta ja leimasi vastarinnan sekä uskonnollisesti sopimattomaksi että poliittisesti ja kirkkopoliittisesti epäviisaaksi.
19. heinäkuuta – Belgian armeijassa asevelvollisten palvelusaikaa lyhennettiin 22 kuukauteen ja tykistössä 30 kuukauteen.
7. syyskuuta – Boksarikapina päättyi Kiinassarauhansopimukseen. Kiina määrättiin 1,4 miljoonan kultamarkan sotakorvauksiin ja suurvallat saivat tukikohtia sen rannikolta. Lisäksi kiinalaisten oli pystytettävä patsas surmatulle Saksan suurlähettiläs Klemens von Kettelerille.
30. syyskuuta – Uusi puolen miljoonan suomalaisen allekirjoittama vastalauseadressi luovutettiin Senaatille ja esiteltiin joulukuussa keisarille. Sillä ei kuitenkaan ollut venäläistämissuunnitelmiin vaikutusta.
lokakuu–joulukuu
13. lokakuuta – Monilla venäläisillä paikkakunnilla oli armeijan ja nälkäisten kansanjoukkojen välisiä yhteenottoja.
3. marraskuuta – Puolankielisessä lehdistössä julkaistiin vaatimuksia kansallis-poliittisesta agitaatiosta. Saksan kieli oli pakollinen puolalaisen Ylä-Sleesian kouluissa ja puolan puhumisesta rankaistiin. Puolalaiset piirittivät kouluja ja ryhtyivät koulunkäyntilakkoihin.
20. joulukuuta – Ensimmäinen sortokausi: ministerivaltiosihteeriVjatšeslav von Pleve määräsi, että virkamiehiksi oli nimitettävä vain epäpoliittisia ja luotettaviksi arvioituja henkilöitä, mieluiten venäläisiä. Taustalla oli virkamiesten runsas määrä syyskuisen suuren vastalauseadressin allekirjoittajien joukossa.
This article uses material from the Wikipedia Suomi article 1901, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses. ®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.