Ruotsin Keskuspankin Taloustieteen Palkinto Alfred Nobelin Muistoksi: Palkinto

Vaikka palkinto ei ole yksi Alfred Nobelin testamentissa määritellyistä palkinnoista, palkinnon saajat vastaanottavat palkintonsa samassa tilaisuudessa 10. joulukuuta kuin fysiikan, kemian, lääketieteen ja kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajat. Myös palkinnon rahallinen suuruus on sama kuin muiden Nobel-palkintojen.

Palkinnon arvostus perustuu osittain siihen, että palkinto yhdistetään Alfred Nobelin testamentissa luotuihin palkintoihin. Tämä suhde onkin usein ollut ristiriitojen lähde. Palkintoa on luonnehdittu esimerkiksi Ruotsin keskuspankin markkinointitoimenpiteeksi. Muiden muassa David Harvey esittää teoksessaan Uusliberalismin lyhyt historia (2008) että Ruotsin keskuspankin palkinnon liittämiselle Alfred Nobelin nimeen oli poliittinen motiivi.

Maailman vanhin keskuspankki, Sveriges Riksbank, päätti juhlistaakseen 300-vuotista historiaansa vuonna 1969 perustaa taloustieteen palkinnon. Tämän vuoksi se lahjoitti Nobelin säätiölle suuren rahasumman, jonka tuotoista palkinnot oli maksettava.

Helmikuussa 1995 palkinnon jakoperusteita muutettiin kattamaan yhteiskuntatieteet laajemmin kuin pelkästään taloustieteen osalta. Näin ollen taloustieteen Nobel-palkinnon voi nykyään saada myös erityisen ansiokkaasta tutkimuksesta esimerkiksi valtio-opin, psykologian tai sosiologian alalla. Myös palkinnon saajan päättävän komitean kokoonpanoa muutettiin siten, että siinä on nykyään oltava kaksi ei-ekonomistia, kun taas aiemmin palkinnon saajan oli päättänyt viiden ekonomistin ryhmä. Ennen jakoperusteiden muutosta vuonna 1994 palkinnon julkistus viivästyi puolitoista tuntia ilmoitetusta kiistelyyn siitä, voiko peliteorian soveltamisesta saada taloustieteen palkinnon.

Taloustieteen nobelistit, kuten myös kemian ja fysiikan nobelistit valitsee Ruotsin Kuninkaallinen Tiedeakatemia. Palkinnon saajia voi yhtenä vuonna olla enintään kolme. Kruunumääräinen palkintosumma on vaihdellut vuosien saatossa. Vuonna 1969 Nobel-palkinnon rahallinen arvo oli 375 000 Ruotsin kruunua ja vuosina 2000–2011 jakosumma oli 10 miljoonaa Ruotsin kruunua. Vuonna 2019 palkinnon arvo oli 9 miljoonaa Ruotsin kruunua.

Vuosittain palkinnon saajaksi ehdotetaan noin sataa ehdotuksen tekohetkellä elävää henkilöä. Ehdotuksia palkinnon saajaksi voivat tehdä ainoastaan siihen tarkoitukseen erityisesti hyväksytyt, tietyt kriteerit täyttävät ehdottajat. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi aiemmat taloustieteen nobelistit, palkintokomitean jäsenet, Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäsenet, pohjoismaisten yliopistojen ja korkeakoulujen palkinnon aihepiirin vakituiset professorit sekä eräät muut tahot. Palkinnonsaajat päättää 5–8-henkinen komitea. Ehdokkaiden nimet ja valintaan liittyvät seikat tulee pitää salaisena 50 vuoden ajan.

Taloustieteen Nobel-palkintoon liittyy joitain ristiriitaisuuksia. Yleisimmin keskustelua herättävät kysymykset ovat:

1. Voiko palkintoa kutsua Nobel-palkinnoksi, vaikka sitä ei ole luotu Alfred Nobelin testamentilla?
2. Onko palkinto jaettu riittävän tasaisesti eri tutkimussuunnille?
3. Voidaanko yhteiskuntatieteellistä tutkimusta arvioida yhtä objektiivisesti kuin fysiikan, kemian ja lääketieteen tutkimusta?
4. Onko mahdollista että vaikutusvaltaisimmat taloustieteilijät saivat palkintonsa 70- ja 80-luvuilla, ja myöhemmät palkinnonsaajat ovat olleet heikkotasoisempia?

Yksi taloustieteen Nobel-palkinnon kärkkäimmistä kriitikoista on Peter Nobel, joka on sukua Alfred Nobelille (Alfred Nobelin vanhimman veljen Ludwig Nobelin tyttären-tyttären-pojan-poika).

• Luettelo Nobelin taloustieteen palkinnon saaneista

• Palkinnonsaajat Nobel-säätiön sivuilla (englanniksi)
• Taloustieteen Nobel-palkinnon saajat The Nobel Prize Internet Archive (englanniksi)
• Palkinnon historiasta ja ristiriidoista (Arkistoitu – Internet Archive) The New School for Social Research (englanniksi)
• Kritiikkiä liiallisesta Chicagon yliopiston painotuksesta Liberalism FAQ -artikkeli (englanniksi)