Ratamokasvit

Ratamokasvit (Plantaginaceae) on kukkivien kasvien heimo lahkossa Lamiales.

Heimoon kuuluu yli 90 sukua ja 1900 lajia. Heimon kasvit ovat lähinnä lauhkean vyöhykkeen alueiden ruohovartisia kasveja. Heimoon kuuluu joitakin tunnettuja koristekasveja, kuten sormustinkukat ja leijonankidat.

Ratamokasvit
Heinäratamo (Plantago lanceolata)
Heinäratamo (Plantago lanceolata)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophyta
Lahko: Lamiales
Heimo: Ratamokasvit Plantaginaceae
Juss.
luokitusjärjestelmä: APG III
Synonyymit
  • Angeloniaceae V. C. Souza, P. Dias & Udulutsch
  • Antirrhinaceae Persoon
  • Aragoaceae D. Don
  • Callitrichaceae Link, nom. cons.
  • Chelonaceae Martynov
  • Digitalidaceae Martynov
  • Ellisophyllaceae Honda
  • Erinaceae Pfeiffer
  • Globulariaceae Candolle, nom. cons.
  • Gratiolaceae Martynov
  • Hippuridaceae Vest, nom. cons.
  • Linariaceae Berchtold & J. Presl
  • Littorellaceae Gray
  • Oxycladaceae Schnizlein
  • Psylliaceae Horaninow
  • Scopariaceae Trinius
  • Sibthorpiaceae D. Don
  • Trapellaceae Honda & Sakisaka
  • Veronicaceae Cassel
Katso myös

 Ratamokasvit Ratamokasvit Wikispeciesissä
 Ratamokasvit Ratamokasvit Commonsissa

Kuvaus

Ratamokasvit ovat yleensä pienehköjä ruohovartisia kasveja, osa on juurellisia vesikasveja. Heimoon kuuluu joitakin myös pieniä pensasmaisia ja varpumaisia puuvartisia kasveja. Heimon sukujen välillä on suhteellisen suurta morfologista vaihtelua. Lehtien tyyppi vaihtelee yksinkertaisesta monilehdykkäisiin, ja lehtiasento voi olla kierteinen tai vastakkainen, monilla lajeilla lehdet ovat kierteisesti tyviruusukkeena. Lehdet ovat yleensä vesiraollisia. Ilmarakoja on usein vain yhdellä lehden pinnalla, mutta joskus kummallakin.

Ratamokasvit ovat lajista riippuen kaksikotisia tai yksikotisia ja yleensä tuulipölytteisiä tai hyönteispölytteisiä. Kukat kasvavat yleensä tähkätyyppisissä kukinnoissa. Kukan kehä on jakaantunut selvästi erilliseen verhiöön ja teriöön; sekä verho- että terälehtiä on tavallisesti neljä. Heteitä on yleensä neljä yhdessä kiehkurassa. Emiössä on kaksi emilehteä. Hedelmä on tavallisimmin laitaluomainen kota.

Suvut

  • Acanthorrhinum
  • Achetaria
  • Adenosma
  • Albraunia
  • Anarrhinum – kidakit
  • Angelonia – enkelinkukat
  • Antirrhinum – leijonankidat
  • Aragoa
  • Artanema
  • Asarina – vaulat
  • Bacopa – bakopat
  • Basistemon
  • Benjaminia
  • Besseya
  • Bougueria
  • Brookea
  • Bryodes
  • Bythophyton
  • Callitriche – vesitähdet
  • Campylanthus – kilokat
  • Chaenorhinum – kissankidat
  • Chelone – konnanyrtit
  • Chionohebe
  • Chionophila
  • Cochlidiosperma
  • Collinsia – variksenkukat
  • Conobea
  • Cymbalaria – kilkat eli kilkkaruohot
  • Detzneria
  • Digitalis – sormustinkukat
  • Dintera
  • Dizygostemon
  • Dopatrium
  • Encopella
  • Epixiphium
  • Erinus – erinukset
  • Galvezia
  • Gambelia
  • Geochorda
  • Globularia – sinipallot
  • Gratiola – kuntiot
  • Hemiphragma
  • Herpestis
  • Hippuris – vesikuuset
  • Holmgrenanthe
  • Holzneria
  • Howelliella
  • Hydrotriche
  • Isoplexis – pensasvaltikat
  • Kashmiria
  • Keckiella
  • Kickxia – nielukukat
  • Lafuentea
  • Lagotis
  • Limnophila – kidusruohot
  • Linaria – kannusruohot
  • Lophospermum – kolibrinmaljat
  • Mabrya
  • Maurandella
  • Maurandya
  • Mecardonia
  • Melosperma
  • Micranthemum
  • Microcarpaea
  • Misopates – mirrinkidat eli pikkuleijonankidat
  • Mohavea
  • Monocardia
  • Monopera
  • Monttea
  • Neogaerrhinum
  • Neopicrorhiza
  • Nothochelone
  • Odicardis
  • Otacanthus – siniperhot
  • Ourisia
  • Paederota
  • Parahebe
  • Penstemon – pipot
  • Picria
  • Picrorhiza – maksajuuret
  • Plantago – ratamot
  • Poskea
  • Psammetes
  • Pseudorontium
  • Rhodochiton – keijunmekot
  • Russelia – kipinäkukat
  • Sairocarpus
  • Schistophragma
  • Schweinfurthia
  • Scoparia
  • Scrofella
  • Sibthorpia – lantikit
  • Stemodia
  • Tetranema – tontunhatut
  • Tetraulacium
  • Tonella
  • Uroskinnera
  • Veronica – tädykkeet (sisältää pensastädykkeet Hebe)
  • Veronicastrum – tädyköt
  • Wulfenia – wulfeniat
  • Wulfeniopsis

Levinneisyys

Ratamokasveja esiintyy yleismaailmallisesti Etelämannerta lukuun ottamatta kaikilla mantereilla. Suurin lajirunsaus on lauhkeilla vyöhykkeillä.

Kuvia

Lähteet

Viitteet

Tags:

Ratamokasvit KuvausRatamokasvit SuvutRatamokasvit LevinneisyysRatamokasvit KuviaRatamokasvit LähteetRatamokasvitKoppisiemenisetLajiLamialesLeijonankidatSormustinkukatSuku (biologia)

🔥 Trending searches on Wiki Suomi:

P. E. SvinhufvudSuomen kunnanvaakunatMuumiMäyräTurkuAutoJuutalaisuusArtturi LaaksoAlicia VikanderValtatie 5Jugoslavian hajoamissodatSami GaramElvis PresleyMihail GorbatšovKaisa JuusoGolgataKalmarKinder-yllätysmunaSisu (elokuva)MignonRovaniemiAidaKiinaTšernobylin ydinvoimalaonnettomuusAnders Behring BreivikSuomen kieliSuursaariJoensuuSusanna LainePunkstooJulius CaesarNew YorkTampereKäpytikkaGigantti (tavarataloketju)KosovoLarry BirdRMS TitanicKreeta SalminenTalitiainenLuettelo vuonna 2024 kuolleista henkilöistäSeinäjokiKalervo KummolaTadžikistanSpede PasanenKonstantinopoliTampereen Kannen areenaKung Fu Panda 4Michael JacksonMetsolatSusanna PenttiläPetteri Jussila2024Alastonsuomi.comCillian MurphyHenrik VII (Englanti)ApostoliMiss SuomiMatteus-passio (Bach)Y-sukupolviLapin maakuntaSeitsemän veljestäEspooWayne GretzkyLuettelo Disneyn animaatioelokuvistaKonsta HietanenAfrikkaSuuri seikkailu (vuoden 2024 suomalainen televisiosarja)EgyptiK. J. StåhlbergGrönlantiMetsoKustaa VaasaSaksa BrothersTähtien sotaSuhoi Su-35Uudenmaan maakunta🡆 More