Räystäspääsky: Pääskyjen heimoon kuuluva lintulaji

Sen voi erottaa haarapääskystä muun muassa pyrstöstään, jonka lovi on lyhyempi.

Räystäspääsky
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen
Suomessa:
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Varpuslinnut Passeriformes
Heimo:	Pääskyt Hirundinidae
Suku:	Räystäspääskyt Delichon
Laji:	urbicum
Kaksiosainen nimi
Delichon urbicum (Linnaeus, 1758)
Synonyymit
Delichon urbica
Alalajit
D. u. lagopodum D. u. meridionalis D. u. urbicum
Katso myös
Räystäspääsky Wikispeciesissä   Räystäspääsky Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Räystäspääsky on 13–16 cm pitkä lintu, joka on päältä sinimusta ja alapuolelta valkoinen. Valkoinen yläperä on sen paras tuntomerkki. Pyrstö on lyhyt ja matalalovinen. Jalat ovat höyhenpeitteiset. Lennossa ollessaan lintu lentää korkealla siipiään räpytellen ja välillä syöksyy liukuen alas. Räystäspääsky painaa noin 20 g.

Vanhin suomalainen rengastettu räystäspääsky on ollut 7 vuotta 11 kuukautta 26 päivää vanha. Vanhin eurooppalainen on ollut 14½-vuotias saksalainen pääsky.

Alun perin euraasialainen laji on levinnyt Euroopasta Japaniin ja Pohjois-Afrikkaan. Räystäspääskyä tavataan enimmäkseen asutuksen lähellä, joskus harvoin avoimilla mailla kalliojyrkänteillä sekä toisinaan myös vuoristoissa puurajan yllä. Pesii koko maassa. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 120 000 paria. Euroopassa pesii yli 10 miljoonaa paria eli populaation koko on 20–48 miljoonaa yksilöä.

 

Räystäspääsky nimensä mukaisesti tekee pesän yleensä räystäille. Pesä tehdään savesta ja ruohosta. Pääskyt suosivat etenkin ihmisten läheisyyttä ja aukeita paikkoja.

 

Pääskyt tekevät pesänsä syljellään liimaamalla mudasta, savesta ja ruohosta puolipallon muotoisen kupin, johon naaras munii 4–5 valkoista munaa. Pesä vuorataan höyhenillä ja heinillä. Pesä on seinää vasten, kyljessä on pieni lentoaukko. Laji on hyvin seurallinen, linnut pesivät vieri vieressä kolonioissa. Pääskyt myös nukkuvat pesissään. Munia haudotaan noin 2 viikkoa, kunnes harmaanvalkeat untuvikot kuoriutuvat. Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasiaan, jotka tulevat lentokykyisiksi neljässä viikossa. Kesästä riippuen poikueita on yhdestä kahteen. Tavallisten räystäiden vähennettyä räystäspääsky on sopeutunut pesimään myös esimerkiksi huoltoasemien, varastojen, autolauttojen, lossien katoksiin. Pääskyn suurin uhka on pesän ja poikasten tuhoutuminen joko pedon tai pesän putoamisen takia.

Räystäspääsky on hyönteissyöjä, joten se saalistaa ilmassa lentäviä hyönteisiä.

Laji muuttaa Suomeen toukokuussa, jolloin sille on jo tarpeeksi ravintoa. Elo–syyskuussa räystäspääskyjä kerääntyy suuriksi parviksi istuksimaan puhelinlangoille, ja ne lentävät sitten takaisin Etelä-Afrikkaan. Pääskyt palaavat joka vuosi tutuille pesimäpaikoilleen.

• Laji.fi: Räystäspääsky (Delichon urbicum)
• iNaturalist: Räystäspääsky (Delichon urbicum)
• Hästbacka, Hans 1989: Kestokoti räystäspääskylle. – Lintumies 3.1989 s. 134. LYL.
• Lemmetyinen, Risto 1980: Räystäspääskyt "lauttamatkustajina". – Lintumies 4.1980 s. 175–176. LYL.
• Räystäspääsky, Delichon urbicum LuontoPortti. Viitattu 23.4.2020.
• Vuoden linnut 2015: räystäs- ja haarapääsky BirdLife Suomi. Viitattu 23.4.2020.
• Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Delichon urbicum (TSN 726115) itis.gov. Viitattu 23.4.2020. (englanniksi)
• Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Delichon urbicum (englanniksi)