Pyhäjoki: Kunta Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa
Pyhäjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Raahen ja Kalajoen kaupunkien välissä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa.
Kunnassa asuu 2 980 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 365,16 km2, josta 6,00 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 5,49 asukasta/km2. Pyhäjoen kunta on perustettu vuonna 1865, ja sen naapurikunnat ovat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Raahe.
| Pyhäjoki | |
|---|---|
 |  |
| sijainti | |
 Pyhäjoen kunnantalo vuonna 2017. | |
| Sijainti | , 024°15′30″E |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Raahen seutukunta |
| Kuntanumero | 625 |
| Hallinnollinen keskus | Pyhäjoen kirkonkylä |
| Perustettu | 1865 |
| Pinta-ala ilman merialueita | 549,21 km² 175:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala | 1 365,16 km² 82:nneksi suurin 2022 |
| – maa | 543,21 km² |
| – sisävesi | 6,00 km² |
| – meri | 815,95 km² |
| Väkiluku | 2 980 214:nneksi suurin 31.12.2023 |
| – väestötiheys | 5,49 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 |
| – 0–14-v. | 17,4 % |
| – 15–64-v. | 53,4 % |
| – yli 64-v. | 29,3 % |
| Äidinkieli | 2022 |
| – suomenkielisiä | 95,6 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 4,2 % |
| Kunnallisvero | 7,90 % 257:nneksi suurin 2024 |
| Kunnanjohtaja | Matti Soronen |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2021–2025 • Kesk. • PS • Vas. • Kok. | 13 3 3 2 |
| www.pyhajoki.fi | |
Kunnassa toimii yrittäjyyslukio. Kunnassa ilmestyy joka viikko jaettava ilmaisjakelulehti Pyhäjoen Kuulumiset.
Pyhäjoelle oli rakenteilla Suomen kolmas ydinvoimalaitos ja kuudes ydinreaktori, mutta Fennovoima purki venäläisen Rosatomin kanssa tehdyn toimistussopimuksen keväällä 2022.
Historia
Pyhäjoen seudulta on löydetty joitakin kivikautisia esineitä, kuten kivikirveitä ja –talttoja. Seutua hallitsivat pitkään lappalaiset, jotka saivat vasta keskiajalla väistyä suomalaisen uudisasutuksen tieltä. Pyhäjoen seutu kuului Ruotsin ja Novgorodin välisiin raja-alueisiin. Hanhikiveä Pyhäjokisuun pohjoispuolella Parhalahdella on pidetty mahdollisena vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajakivenä.
Pyhäjoki erotettiin Saloisista itsenäiseksi seurakunnaksi 1573. Siihen kuuluivat aluksi myös Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapavesi, Oulainen ja Merijärvi, jotka itsenäistyivät 1800-luvun jälkipuoliskolla. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1586. Sen korvasi C.L. Engelin suunnittelema, vuonna 1844 valmistunut ristikirkko, joka paloi salaman sytyttämänä 1974. Uusi kirkko rakennettiin 1976–1977.
Pyhäjoen kylässä oli 1600-luvun puolivälissä 67 taloa. Väestö kuitenkin väheni vuosien 1695–1697 suurten katovuosien ja 1700-luvun alun isovihan aikana. Suomen sodassa 16. huhtikuuta 1808 Pyhäjoen Yppärissä ja Viirteessä käytiin verisiä kahakoita. Väestö sai toimeentulonsa maanviljelyksestä, karjataloudesta sekä joki- ja merikalastuksesta. Aluksi harjoitettiin myös hylkeenpyyntiä ja metsästystä. Pyhäjoki oli aikoinaan tärkeä kulkuväylä, jota pitkin kuljetettiin mm. tervaa. Jokisuun satamapaikan läheisyydessä sijaitsi myös tervahovi. 1900-luvun alkupuoliskolla Hourunkosken partaalla Pyhäjoen pohjoisessa suuhaarassa toimi A. Santaholma Oy:n puuhiomo.
Vuonna 2015 Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Raahen kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta. Pyhäjoen kunnanvaltuusto hylkäsi yhdistymisehdotuksen.
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Luonto
Pyhäjoki on Pohjanlahden rannikkopitäjä, joka on vähitellen noussut merestä. Kunnan maisemakuva on tasainen.
Kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihteleva. Yleisimmät kivilajit ovat kvartsi- granodioriitti. Kunnan keski- eteläosissa on graniittia ja kiilleliusketta ja pohjoisosassa myös amfiboliittia. Yleisin maalaji on moreeni, joka peittää kunnan korkeampia maastokohtia vaihtelevan paksuisena kerroksena. Savea ja hiesua on vain vesistöjen varsilla. Rannikolla ja kunnan pohjoisosassa on laajoja hiekkakankaita. Kivennäismaalajit ovat laajoilla alueilla turpeen peitossa. Voimakas maankohoaminen muuttaa jatkuvasti rannikon maisemia. Rannikon edustalla on joitakin pieniä saaria ja luotoja. Maasto kohoaa rannikolta sisämaahan niin, että itäosissa saavutetaan jo sadan metrin taso. Korkein kohouma yltää 113 metrin korkeuteen.
Kunnan päävesistö on kahtena koskisena suuhaarana mereen laskeva Pyhäjoki. Muita suurempia jokia ovat Limingoja ja Yppärinjoki. Järviä on muutama mm. Polusjärvi, ja nekin ovat alaltaan pieniä. Suot peittävät kaksi kolmasosaa kunnan pinta-alasta. Suurimpia soita ovat Liminkaneva, Sydänneva ja Karhunneva.
Kulttuuri
Nähtävyydet
- Annalan kotiseutumuseo (Kirkonkylä)
- Etelänkylän isosilta (Etelänkylä)
- Hanhikivi (Parhalahti)
- Pyhäjoen kirkko
- Tekevän mylly (Yppäri)
- Patsaat:
- Liekki-patsas (Yppäri)
- Pauhalla-patsas (Kirkonkylä)
Tapahtumat
Vuosittain kunnassa järjestetään 134 kilometrin mittainen Pyhäjoki-melonta. Joulukuussa 2005 kunnassa järjestettiin ensimmäiset joulukuusenhaun SM-kilpailut. Joulukuussa 2006 ja 2007 järjestettiin joulukuusenhaun MM-kilpailut.
Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Pyhäjoella Yppärin kylässä kesäkuussa 2014.
Ruokakulttuuri
Pyhäjoen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla nahkiaiset, laksloota eli lohilaatikko ja makiajuusto.
Kyliä
Etelänkylä, Kirkonkylä, Keskikylä, Limingoja, Parhalahti, Pirttikoski, Pohjankylä, Viirre, Yppäri.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Pyhäjoella oli 3 189 asukasta, joista 2 212 asui taajamissa, 964 haja-asutusalueilla ja 13:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pyhäjoen taajama-aste on 69,6 %. Pyhäjoen taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Pyhäjoen kirkonkylä | 1 576 |
| 2 | Yppäri | 351 |
| 3 | Parhalahti | 285 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pyhäjoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pyhäjoen alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.
Urheiluseuroja
Pyhäjoen Pauhu, Pyhäjoen Wirta, Yppärin Urheilijat, Pyhäjoen Joki-Kiekko
Tunnettuja pyhäjokisia
- Jasmin Hulanmäki (s. 1995), jääkiekkoilija
- Kari Juva (1939–2014), kuvanveistäjä
- Aku Kestilä (s. 1994), jääkiekkoilija
- Karoliina Kudjoi (s. 1962), näyttelijä
- Seppo Marjomäki (1931–2007), yritysjohtaja, kauppaneuvos
- Petteri Puhakka (s. 2001), jääkiekkoilija
- Jorma Puranen (s. 1951), valokuvataiteilija
- Anneli Sauli (1932–2022), näyttelijä.
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhäjoki Wiki Commonsissa
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Pyhäjoki, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.