Purjealus

Purjeet levitetään aluksen takilaan puomien, raakapuiden ja harusköysien varaan. Meriteiden säännöissä purjealus tarkoittaa jokaista purjehtivaa alusta edellyttäen, ettei kuljetuskoneistoa, jos sellainen on asennettu alukseen, käytetä.

Suuria purjealuksia voidaan kutsua purjelaivoiksi ja pieniä vastaavasti purjeveneiksi. Mitään täsmällistä kokorajaa näiden nimitysten välillä ei ole. Purjealukset luokitellaan myös eri tyyppeihin takiloinnin, käyttötarkoituksen ja rungon muodon perusteella. Purjealusten nimien edessä käytetään usein tunnusta S/v tai S/y.

Takilatyypin mukaan jaoteltuna

• Täystakiloitu eli fregatti, 3-5 mastoinen alus, jonka kaikissa mastoissa on raakapurjeet. Täystakiloidussa aluksessa voi olla lisäksi haruspurjeita ja takimmaisessa mastossa raakapurjeiden lisäksi kahvelipurje. Suomessa täystakiloituja purjealuksia ei ole liikenteessä yhtään ja museolaivoistakin ainoastaan Suomen Joutsen on täystakiloitu.

 

• Parkki, 3-5 mastoinen alus, jonka takimmaisessa (mesaanimastossa) on pitkittäispurjeet ja muissa mastoissa raakapurjeet. Museolaiva Sigyn on kolmimastoinen parkki. Ahvenanmaalainen museolaiva Pommern on nelimastoinen parkki.
• Kuunarilaiva holl. barkentiini; 3-6 mastoinen alus, jonka keulamastossa on raakapurjeet ja muissa mastoissa pitkittäispurjeet. Useampimastoisissa kuunarilaivoissa saattoi olla osassa keskimastoja lisäksi raakahuippupurjeita. Kuunarilaiva on suomalainen nimitys jota on käytetty mm. 1900-luvun alun merimiestaidon oppikirjassa.

 

• Priki; kaksimastoinen, molemmissa mastoissa raakapurjeet.
• Prikantiini; kaksimastoinen, taemmassa mastoissa pitkittäispurjeet ja keulamastossa raakapurjeet.
• Kuunari; vähintään kaksimastoinen pitkittäistakiloitu alus, keulamasto lyhyempi tai enintään yhtä pitkä kuin taemmat mastot.

 

• Ketsi; kaksimastoinen, isomasto keulimmaisena, matalampi mesaanimasto peräsimen etupuolella
• Jooli; kaksimastoinen, mesaanimasto peräsimen takapuolella.
• Kutteri; yksimastoinen, kaksi tai useampia haruspurjeita maston keulan puolella.

 

• Sluuppi; yksimastoinen, vain yksi haruspurje maston keulan puolella. Suomalaisista purjeveneistä suurin osa on sluuppeja.
• DynaRig; erikoistapaus, jossa on kääntyvät mastot ja köysitakilaa ei ole.

Runkomallin mukaan jaoteltuja

• Yksirunkoinen purjealus
• Katamaraani Kaksirunkoinen alus, rungot keskenään samanlaisia
• Proa Kaksirunkoinen alus, rungot erikokoisia. Hyvin harvinainen länsimaissa.
• Trimaraani Kolmirunkoinen alus.

Muita nimitysperusteita

• Džonkki, kiinalainen erityinen purjealus
• Lorcha, alus jossa on länsimainen runko mutta dzonkkitakila
• Fregatti, täystakiloitu
• Flöitti
• Holkki, useita merkityksiä, muun muassa 1400-luvulla käyttöön tullut koggia muistuttava kolmimastoinen kauppalaiva
• Kaljaasi
• Kaljuutti
• Klipperi
• Koggi
• Korvetti, kuin fregatti mutta kooltaan pienempi
• Kreijari
• Jaala
• Jahti, yksimastoinen purjealus
• Soima, kuin jahti mutta vähän isompi
• Tjalk tai barge, hollantilainen tasapohjainen, useimmiten yksimastoinen, purjealus, jonka laidoilla on alaslaskettavat kääntökölit

Pääartikkeli: Purjelaivojen aika, Suomen laivanrakennuksen historia

Suomessa purjelaivoilla purjehdittiin valtamerillä laajemmin 1800-luvun puolesta välistä toiseen maailmansotaan asti. Museoituja purjelaivoja Suomessa ovat mm. Sigyn, Suomen Joutsen ja Pommern.

• Hannu Konttinen: Laivatyyppien nimitysperusteita Meriarkeologinenseura. Arkistoitu 29.6.2009. Viitattu 25.9.2007.

Viitteet

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Purjealus.

• Jukka Mikkolan bibliografia suurista suomalaisista purjelaivoista (Arkistoitu – Internet Archive)
• Purjehdustermejä FE83:n wikissä
• Laivatyyppien nimitysperusteita Suomen meriarkeologisen seuran sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)