Puola-Liettua: Itäeurooppalainen valtio vuosina 1569–1795

Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta Królestwo Polskie i Wielkie Księstwo Litewskie
1569–1795
lippu vaakuna
Puola-Liettua (tummanvihreällä) vasalleineen (vaaleanvihreällä) vuonna 1619.
Valtiomuoto	perinnöllinen monarkia (1569–1572) vaalimonarkia (1573–1791; 1792–1795) perustuslaillinen monarkia (1791–1792)
Puolan kuningas / Liettuan suuriruhtinas	Ensimmäinen: Sigismund II (1569–1572) Viimeinen: Stanislaus II Poniatowski (1764–1795)
Pääkaupunki	Krakova (vuoteen 1596) Varsova (vuoden 1596 jälkeen)
Pinta-ala
– yhteensä	noin 1 000 000 km²
Väkiluku	noin 11 000 000
Uskonnot	katolisuus
Historia
– Lublinin unioni	1. heinäkuuta 1569
– Puolan ensimmäinen jako	5. elokuuta 1772
– perustuslaki astui voimaan	3. toukokuuta 1791
– Puolan toinen jako	23. tammikuuta 1793
– Puolan kolmas jako	24. lokakuuta 1795
Viralliset kielet	puola, latina
Valuutta	złoty ja grosz, Gdańskin kaupungilla omat kolikot
Edeltäjät	Puolan kuningaskunta (1385–1569)  Liettuan suuriruhtinaskunta
Seuraajat	Itävallan arkkiherttuakunta  Preussin kuningaskunta  Venäjän keisarikunta
Infobox OK

Valtioliitosta on historiankirjoituksessa käytetty myös nimitystä Molempain kansain tasavalta (puol. Rzeczpospolita Obojga Narodów), joka on kuitenkin syntynyt vasta 1967, kun Leon Lech Beynar kirjoitti salanimellä Paweł Jasienica kolmiosaisen kirjasarjan nimeltä Rzeczpospolita Obojga Narodów. Tasavallaksi tätä monarkistista valtiota kutsuttiin siksi, että maalaisaatelilla oli valtiopäivillä huomattava valta, jota vahvisti muodostunut liberum veto eli kenen tahansa yksittäisen valtiopäivämiehen veto-oikeus käsiteltävän esityksen hyväksymiseen.

Nimestä huolimatta Puolan ja Liettuan asema valtioliitossa ei ollut tasa-arvoinen, vaan Liettuan asema heikkeni ajan mittaan. Heikkeneminen näkyi konkreettisesti siitä, että Liettuan suuriruhtinaskunnan hallitsemia idästä valloitettuja alueita siirrettiin Puolan kuningaskunnan hallintaan. Puolaan verrattuna Liettua oli omalta väestöpohjaltaan vähäisempi.

 

 

Liittovaltion syntyä oli edeltänyt pitkä personaaliunionien aika: vuodesta 1446 alkaen Puolan kuninkaana oli ollut Liettuan suuriruhtinas. Varsinainen valtioliitto muodostettiin Puolan kuningaskunnasta ja Liettuan suuriruhtinaskunnasta Lublinin sopimuksella 1. heinäkuuta 1569. Valtioliiton synty oli Sigismund II:n, Jagellon dynastian viimeisen kuninkaan, suuri saavutus. Hänen kuoltuaan vuonna 1572 maa oli kolme vuotta ilman valtionpäämiestä.

Silloin syntyi valtiomuoto, jota kutsutaan puolalaisessa historiankirjoituksessa ensimmäiseksi tasavallaksi (Rzeczpospolita) tai tätä tarkemmin aatelistasavallaksi (Rzeczpospolita szlachecka). Tällä halutaan korostaa Puolan jakoja edeltäneen itsenäisen Puolan monarkistisen hallinnon kansanvaltaisuutta. Aatelisto sai valita kuninkaan äänestämällä. Tämä vaaleilla valittu monarkki hoiti sekä Puolan kuninkaan että Liettuan suuriruhtinaan tehtävät. Monarkistiselle valtioliitolle valittiin myös yhteinen edustajisto sekä senaatti. Puola-Liettuassa Liettua onnistui säilyttämään oman lakinsa, hallinnon, budjetin ja armeijan, tosin vähitellen vallan painopiste siirtyi yhä enemmän Puolaan.

Puolan ja Liettuan yhteistoiminnasta huolimatta Venäjän keisarikunta onnistui ottamaan haltuunsa alueita Ukrainasta. Ensimmäisen tasavallan aika päättyi Puolan kolmanteen jakoon vuonna 1795.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puola-Liettua Wiki Commonsissa