Mahmud Ahmadinežad: Iranilainen poliitikko

Mahmud Sabbaghian, pers. ‏محمود صباغیان‎, Mahmud Sabbāġyān; s. 28. lokakuuta 1956) toimi kuudentena Iranin presidenttinä vuosina 2005−2013. Hän astui virkaansa ensimmäiselle nelivuotiskaudelleen elokuussa 2005. Kesäkuussa 2009 hänet valittiin jatkokaudelle murskaenemmistöllä kiistellyissä vaaleissa, jotka johtivat mellakoihin.

Mahmud Ahmadinežad
محمود احمدینژاد
Iranin 6. presidentti
3. elokuuta 2005 − 3. elokuuta 2013
Varapresidentti	Parviz Davoodi Esfandiar Rahim Mashaei Mohammad-Reza Rahimi
Edeltäjä	Mohammad Khatami
Seuraaja	Hasan Ruhani
Teheranin pormestari
20. kesäkuuta 2003 − 3. elokuuta 2005
Edeltäjä	Hassan Malekmadani
Seuraaja	Mohammad Bagher Ghalibaf
Ardabīlin kuvernööri
Edeltäjä	Hossein Taheri (Itä-Azerbaidžanin kuvernööri)
Seuraaja	Javad Negarandeh
Henkilötiedot
Syntynyt	28. lokakuuta 1956 (ikä 67) Aradan, Iran
Ammatti	maa-ja vesirakennusinsinööri
Puoliso	Azam Farahi (aviol. 1977)
Tiedot
Puolue	Abadgaran (ennen 2003) Insinöörien islamilainen yhdistys (ennen 1990)
Uskonto	šiialaisuus
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ahmadinežad on herättänyt ärtymystä länsimaissa revisionistisilla lausunnoillaan holokaustista ja on profiloitunut Lähi-idässä Israelin vastustajana. Iran jatkoi hänen kaudellaan ydinohjelmaansa, jonka Israel näkee uhaksi turvallisuudelleen.

 

Ahmadinežad on kotoisin Aradanista läheltä Teherania. Ahmadinežad on neljäs poika seitsemästä lapsesta. Perhe muutti Teheraniin hänen ollessaan vauvaikäinen, ja isä Ahmad otti nimen Ahmadinežad (Ahmadin suku) vanhan nimen Sabbaghian (langanvärjääjä) tilalle. Isä piti kauppaa ja parturia Aradanissa ja ryhtyi Teheranissa sepäksi.

Ahmadinežad opiskeli Iranin tiede- ja teknologiayliopistossa insinööriksi ja suoritti maisterin tutkintonsa 1984. Hän työskenteli yliopistossa vuodesta 1989 ja väitteli tohtoriksi 1997 liikenne- ja kuljetusalalta.

Ahmadinežad oli jo opiskelijana poliittisesti aktiivinen ja painoi šaahia vastustavia lentolehtisiä kotiinsa piilotetulla painokoneella. Myöhemmin hän liittyi radikaaliin Yhtenäisyyden vahvistus -ryhmään, joka kasvoi vuoden 1979 vallankumouksen myötä. Ryhmä osallistui myös Yhdysvaltain lähetystön valtaukseen. Ahmadinežadin osuutta tapahtuneessa ei ole vahvistettu.

Ahmadinežad taisteli Irakin-vastaisessa sodassa. Hän liittyi myöhemmin Vallankumouskaartin erikoisprikaatiin ja palveli salaisissa tehtävissä luultavasti Kirkukissa ja osallistui mahdollisesti myös ajatollah Khomeinin vihollisten eliminointiin. Hän matkusti mahdollisesti 1989 Itävaltaan avustamaan kurdi Abdorrahman Qassemloun eliminoinnissa. Hän oli perustamassa Opiskelijoiden islamilaista yhdistystä ja toimi Basijin kouluttajana. Sodan jälkeen hän palasi yliopistoon luennoitsijaksi.

 

Ahmadinežad oli Ardabīlin maakunnan kuvernöörinä 1993–1997 ja Teheranin pormestarina 3. toukokuuta 2003 – 28. kesäkuuta 2005. Hänet tunnetaan vanhoillisena konservatiivina, jonka näkemykset ovat islamistisia ja populistisia. Teheranin johdossa hän sai mainetta vaatimattomuudestaan ja hartaudestaan. Ahmadinežadin aikana suljettiin pikaruokaketjuja ja Internet-kahviloita ja kulttuurikeskukset muutettiin rukoushalleiksi. Hän kieltäytyi käyttämästä kaupungin limusiinia ja ajoi omalla vuosimallin 1977 Peugeotillaan.

Vuoden 2005 presidenttivaaleissa Ahmadinežad sai vaalien toisella kierroksella 61,6 prosenttia äänistä voittaen näin vastaehdokkaansa Akbar Hashemi Rafsanjanin.

Ahmadinežad on puolustanut voimakkaasti maansa rauhanomaista ydinohjelmaa, johon kuuluu ydinpolttoaineen rikastus. Yhdysvaltain presidentti Bushin hallinto kuitenkin uskoi Iranin tavoittelevan ydinasetta ja ajoi maalle pakotteita YK:ssa sekä painosti sitä voimakkaasti poliittisesti. Ahmadinežad lähetti toukokuussa kiistasta 2006 avoimen kirjeen presidentti Bushille sekä toisen marraskuussa 2006 yhdysvaltalaisille.

Kotimaassaan Ahmadinežadia on arvosteltu etenkin taloudenhoidosta, kuten ruoan ja asumisen hintojen noususta. Huolimatta maan päävientituotteen öljyn hinnan kolminkertaistumisesta ja vakuuttavasta 6,7 % vuosittaisesta talouskasvusta työttömyys pysyi kahdessakymmenessä prosentissa ja inflaatio kohosi 22 %:iin. Myös ongelmat tuetunhintaisen polttoaineen jakelussa pakottivat määräämään kuukausittaisen 100 litran ylärajan 1000 rialin/litra (0,11 US$/l) -hintaiselle bensiinille^lähde?.

Ahmadinežadin hallinto leikkasi bensiinin ja ruoan tukiaisia loppuvuodesta 2010 ja otti niiden tilalle käyttöön perustulon. Iranin kokemuksia perustulosta on käytetty tutkittaessa sen vaikutuksia työmarkkinoihin.

Mahmud Ahmandinedžadia on kansainvälisesti arvosteltu juutalaisvastaisista lausunnoistaan. Ahmadinežad sanoi puheessaan lokakuussa 2005 edesmennyttä ajatollah Khomeinia lainaten: ”Jerusalemia miehittävä hallinto on pyyhittävä historian sivuilta”, joka länsimaissa käännettiin säännönmukaisesti ”Israel pitäisi pyyhkiä maailmankartalta”. Heinäkuussa 2006 hän antoi lausunnon, jonka mukaan Israel on painanut oman tuhonsa nappia toimillaan Libanonissa. Lisäksi hän käski israelilaisia pakkaamaan tavaransa ja muuttamaan muualle ennen kuin he palavat sytyttämässään tulessa. Ahmadinežad on kiistänyt syytökset antisemitismistä.

Holokaustia Ahmadinežad on nimittänyt myytiksi, joka on noussut uskontoja tärkeämpään asemaan. Lisäksi hän on pitänyt Syyskuun 11. päivän 2001 terrori-iskuja Yhdysvaltain hallituksen salaliittona

Yhdysvalloissa Ahmadinežadia on demonisoitu samalla tavoin kuin Yhdysvaltain edellisiä vihollisia, Muammar Gaddafia tai Saddam Husseinia. Toisaalta Lähi-idässä hän on saavuttanut suosiota Yhdysvaltain ja Israelin vastaisuudellaan.

Ahmadinežad ehdotti George W. Bushille kahdessa eri kirjeessä avointa debattia. Kirjeisiin ei vastattu. Ahmadinežad lähetti myös Barack Obamalle onnitteluviestin, joka myös jäi vaille vastausta. Ahmadinežad on nyttemmin ehdottanut Obamallekin julkista mielipiteiden vaihtoa YK:n päämajassa New Yorkissa.

Ahmadinežad vieraili maaliskuun 2008 alussa ensimmäisenä Iranin presidenttinä sitten vuoden 1979 vallankumouksen naapurimaassa Irakissa, jossa Yhdysvallat syrjäytti maan entisen baathistijohtaja Saddam Husseinin ja valtaan nousivat Iranissakin enemmistönä olevat šiiat. Hän tapasi sekä presidentti Jalal Talabanin että pääministeri Nuri al-Malikin.

Vuonna 2008 Ahmadinežad esitti kuningattaren puheelle ”vaihtoehtoisen” joulutervehdyksen Britannian Channel 4 -kanavalla.

Vuoden 2009 presidentinvaaleissa Ahmadinežadin vastaehdokkaiksi asettuivat entinen pääministeri Mir Hossein Mousavi ja entinen parlamentin puhemies Mehdi Karroubi, jotka molemmat tunnetaan uudistusmielisinä sekä konservatiivi, eliittiyksikön entinen päällikkö Mohsen Rezai. Vaaleista tuli Ahmadinežadin ja Mir Hossein Mousavin välinen taistelu, kun muut ehdokkaat jäivät alle kahden prosentin kannatukseen.

Itävaltalainen poliitikko Peter Pilz on syyttänyt Ahmadinežadia kansainvälisistä salamurhista.

Kesäkuussa 2009 Mahmud Ahmadinežad valittiin jatkokaudelle, mikä aiheutti poikkeuksellisen suuria mellakoita Teheranissa. Sadattuhannet Mir-Hossein Mousavin kannattajat protestoivat pääkaupungissa uudelleenvalintaa mielenosoituksissa, jotka yltyivät jopa aseellisiksi. Vastustajat syyttivät Ahmadinežadia vaalivilpistä. Vaalien jälkeen lukuisia uudistusmielisiä poliitikkoja pidätettiin. Venezuelan presidentti Hugo Chávez luonnehti Ahmadinežadin uudelleenvalintaa suureksi voitoksi.

Vielä kesäkuun aikana kävi ilmi, että joillakin äänestysalueilla äänestysaktiivisuus oli yli 100 prosenttia.

• Iranin ydinkriisi

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mahmud Ahmadinežad.

•   Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Ahmadinežad: Wikileaks-paljastus psykologista sodankäyntiä
• Ahmadinežadin viralliset kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive) (arabiaksi), (englanniksi), (ranskaksi)
• Iranin presidentin verkkosivu (englanniksi)