Jari Olavi Hiltunen: Suomalainen kulttuurijournalisti ja tietokirjailija

13. lokakuuta 1968 Laukaa) on Ulvilan Vanhassakylässä asuva suomen kielen opettaja, kirjallisuuskriitikko, kulttuurijournalisti ja tietokirjailija.

Jari Olavi Hiltunen
Jari Olavi Hiltunen Radio Dein toimituksessa 2019
Henkilötiedot
Syntynyt	13. lokakuuta 1968 (ikä 55)
Kansalaisuus	suomalainen
Ammatti	opettaja, kirjallisuuskriitikko
Siviilisääty	naimisissa
Puoliso	Anne Hiltunen
Muut tiedot
Aktiivisena	1995–
Aiheesta muualla
Kotisivu
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Hiltunen on avustanut kirja-arvosteluilla suomalaisia lehtiä vuodesta 1995. Hän on kirjoittanut arvosteluja muun muassa Satakunnan Kansaan, Suomen Kuvalehteen, Opettaja-lehteen, Parnassoon, Hiidenkiveen, Äidinkielen opettajain liiton Virke-jäsenlehteen ja kirjallisuuskritiikin verkkolehteen Kiiltomato.net. Hiltunen on ollut myös tuottelias kirja-artikkelien tuottaja. Hän on koonnut kirja-arvostelujaan ja -artikkeleitaan blogisivustoon nimeltä ”Vetus Et Nova – artikkeleita ja arvosteluja uusista ja vanhoista kirjoista”. Hiltunen on ollut mukana Vuoden kristillinen kirja -kilpailun esiraadissa useana vuonna.

Koulutukseltaan Hiltunen on suomen kielen ja kirjallisuuden maisteri. Hän toimii äidinkielen lehtorina Länsirannikon Koulutus Oy WinNovassa Porissa. Hiltunen on naimisissa, ja hänellä on kolme lasta. Hiltunen on kotoisin Piikkiöstä Varsinais-Suomesta ja asunut pitkään myös Porissa.

Uutuuskirjojen arvioinnin ohella Hiltunen on kirjoittanut erityisesti Kiiltomatoon suomalaisista ja ulkomaalaisista klassikkoromaaneista ja -kirjailijoista. Kiiltomadon pääkirjoituksissaan hän on sivunnut klassikkoaiheita ja muun muassa arvioinut suomalaisia nykykirjailijoita menneitä klassikoita vasten. Hän on eritellyt myös kirjallisuuskritiikin kyvyttömyyttä tunnistaa tulevia klassikoita. Huhtikuussa 2016 Hiltunen käsitteli yhdysvaltalaisrunoilija Walt Whitmanin kautta kysymystä elämän mittaisten teosten merkityksestä eli siitä, kannattaisiko kirjailijoiden aiempaa yleisemmin kirjoittaa elämänsä aikana ainoastaan 1-5 kirjaa eikä esimerkiksi julkaista kirjaa vuoden tai kahden välein. Pääkirjoituksessaan 28.7.2018 Hiltunen nousi puolustamaan ruotsalaisten kykyä valita Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja Ruotsin Akatemiaan liittyneestä kohusta huolimatta.

Kiiltomadon klassikkoarvosteluissaan Hiltunen on käsitellyt seuraavia klassikkokirjailijoita:

Kirjoittamansa klassikkokritiikin myötä Hiltunen julkaisi maaliskuussa 2020 tietokirjan Romuluksen sielu (Warelia), jossa hän luonnosteli ensimmäisen niteen ns. galaktista runousoppia. Romuluksen sielu käsittelee 15 klassikkokirjailijaa, muun muassa Aleksis Kiveä, Väinö Linnaa, J. K. Rowlingia, Plutarkhosta, Homerosta ja Aisoposta. Galaktinen runousoppi perustuu ideaan, että klassikkokirjailijoita verrataan taivaalla tuikkiviin tähtiin ja niiden esittämiä ajatuksia ja aatteita tähtien heijastamaan valoon. Galaktisen runousopin toinen osa Theseuksen henki ilmestyi maaliskuussa 2021. Tässä teoksessa Hiltunen käsitteli yhdeksää uutta kirjailijaa, muun muassa George R. R. Martinia, Platonia, Friedrich Nietzscheä, Leo Tolstoita, J. R. R. Tolkienia ja Umberto Ecoa. Huhtikuussa 2022 Hiltunen julkaisi galaktisen runousopin kolmannen osan nimeltä Abrahamin korpus, joka keskittyi aiempaa enemmän uskonnollistaustaisiin kirjailijoihin. Teoksen kirjailijaesseissä esiteltiin Avicenna, Mika Waltari, Søren Kierkegaard, Salman Rushdie, Miguel de Cervantes, Dante Alighieri, Baruch Spinoza ja Mihail Bulgakov.

Tietokirjailija tuotti kesällä 2020 Radio Dei-radiokanavalle viikkosarjan Suuret kirjailijat Romuluksen jäljillä, joka perustui Romuluksen sielu -kirjan kirjailijaesseisiin. Myös Theseuksen henki sai oman radio-ohjelman kesällä 2021 ja Abrahamin korpus vuonna 2022.

Jari Hiltunen debytoi esikoisromaanillaan Ahmatova 30. syyskuuta 2023 Turun Kirjamessuilla. Maagisrealistinen romaani kertoi venäjänukrainalaisen Anna Ahmatovan (1889-1966) elämäntarinan. Kriitikko Kari Heino näkee romaanissa selvän viittaussuhteen kirjailijan aikaisemmin luonnostelemaan galaktiseen runousoppiin. Hiltunen käytti romaanissa hyväkseen ns. sokraattista dialogia, joka on yksi maailman vanhimmista kirjallisuudenlajeista. Varsinainen esikuva löytyi Mihail Bulgakovin romaanista Saatana saapuu Moskovaan.

Hiltunen julkaisi helmikuussa 2024 toisen romaaninsa nimeltä Teho-osasto. Autofiktiivinen pienoisromaani kertoo Hiltusten perheen tyttären vakavasta sairastumisesta ja pitkästä hoitojaksosta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa keväällä 2012.

• Romuluksen sielu. Galaktista runousoppia kosmologeille ja muille tähtien tarkkaajille. Warelia, 2020. ISBN 978-952-5940-73-2.
• Theseuksen henki. Galaktista runousoppia antiikin kreikkalaisten tähtipoluilla. Warelia, 2021. ISBN 978-952-5940-08-4.
• Abrahamin korpus. Galaktista runousoppia suurten kertomusten tähtisumuista. Warelia, 2022. ISBN 978-952-3870-14-7.
• Ahmatova. Maagisrealistinen kertomus venäjänukrainalaisesta runoilijasta Neuvostoliitossa. Warelia, 2023. ISBN 978-952-3870-574.
• Teho-osasto. Aikamedia, 2024. ISBN 978-952-2527-70-7.

• Vetus Et Nova -blogi
• Laine, Helena: Kriitikko havittelee paitaa. Satakunnan Kansa 25.1.2004.
• Laine, Helena: Toinen kriitikoista pinnistelee vielä Alastalon salissa.. Satakunnan Kansa 2.4.2004.
• Hammarberg, Eija: Juokseva kirjallisuuskriitikko lukee Atomipommimestaria. Ulvilan Seutu 19.11.2015.
• Kättö, Outi: Jari O. Hiltunen lukemattomien teosten äärellä. Ristin Voitto 14/2009.
• Kritiikin Uutiset
• Lähikuvassa kirjailija Jari Hiltunen. Tarinavirta