Euroopan Unionin Väestö

1. tammikuuta 2023 Euroopan unionin väestö oli noin 448,4 miljoonaa ihmistä. Monien jäsenvaltioiden väestömäärän oletetaan kääntyvän laskuun tulevina vuosikymmenillä, tosin uusia valtioita suunnitellaan liittyvän EU:hun 20 vuoden aikana.

Jäsenmaista asutuin on Saksa, jossa asuu noin 84,4 miljoonaa ihmistä, ja vähiten asuttu on Malta, jossa asuu 0,5 miljoonaa. Euroopan unionin keskimääräinen hedelmällisyysluku on alhainen, 1,6. Korkeimmat hedelmällisyysluvut ovat Irlannilla (16,876 syntymää vuosittain per 1 000 ihmistä) ja Ranskalla (13,013 syntymää vuosittain per 1 000 ihmistä). Matalin hedelmällisyysluku on Espanjalla (8,221 syntymää vuosittain per 1 000 ihmistä).

Euroopan unionin 27 jäsenmaan väkiluku ja pinta-ala (1. tammikuuta 2023)

Jäsenvaltio	Väkiluku	Väkiluku  % EU:sta	Pinta-ala km2	Pinta-ala % EU:sta	Väestötiheys Ihmistä/km2
Euroopan unioni	448 387 872	100	4 225 134	100	106,1
Alankomaat	17 811 291	3,97	37 378	0,88	476,5
Belgia	11 754 004	2,62	30 667	0,73	383,3
Bulgaria	6 447 710	1,44	110 996	2,63	58,1
Espanja	48 059 777	10,72	505 983	11,98	95
Irlanti	5 194 336	1,16	69 947	1,66	74,3
Italia	58 850 717	13,12	302 079	7,15	194,8
Itävalta	9 104 772	2,03	83 878	1,99	108,5
Kreikka	10 394 055	2,32	131 694	3,12	78,9
Kroatia	3 850 894	0,86	56 594	1,34	68
Kypros	920 701	0,21	9 253	0,22	99,5
Latvia	1 883 008	0,42	64 586	1,53	29,2
Liettua	2 857 279	0,64	65 284	1,55	43,8
Luxemburg	660 809	0,15	2 595	0,06	254,6
Malta	542 051	0,12	316	0,01	1 715,4
Portugali	10 467 366	2,33	92 227	2,18	113,5
Puola	36 753 736	8,2	311 928	7,38	117,8
Ranska	68 070 697	15,18	638 475	15,11	106,6
Romania	19 051 562	4,25	238 398	5,64	79,9
Ruotsi	10 521 556	2,35	447 424	10,59	23,5
Saksa	84 358 845	18,81	357 569	8,46	235,9
Slovakia	5 428 792	1,21	49 035	1,16	110,7
Slovenia	2 116 792	0,47	20 273	0,48	104,4
Suomi	5 563 970	1,24	338 411	8,01	16,4
Tanska	5 932 654	1,32	42 925	1,02	138,2
Tšekki	10 827 529	2,41	78 871	1,87	137,3
Unkari	9 597 085	2,14	93 012	2,2	103,2
Viro	1 365 884	0,3	45 336	1,07	30,1

Pääartikkeli: Luettelo Euroopan unionin urbaanialueista väkiluvun mukaan

Euroopan unionin alueella on huomattava määrä maailmankaupunkeja. Sen alueella sijaitsee 13 maailman 60 maailmankaupungista, mukaan lukien Pariisi, Rooma, Madrid ja Bryssel. Alla on lista EU:n kymmenestä suurimmasta kaupunkialueesta. Väkiluvut ovat vuoden 2023 arvioita.

•  
  Rooma
•  
  Milano
•  
  Pariisi
•  
  Berliini
•  
  Madrid
•  
  Barcelona

Muuttoliike

EU:n alueella tapahtuu vuosittain jonkin verran EU:n sisäistä muuttoliikettä, etenkin:

• Teollisuusalueilta Benelux-maista ja Saksasta lämpimille alueille Espanjaan, Portugaliin, Etelä-Ranskaan ja Italiaan
• Itäisen EU:n köyhemmistä valtioista läntisen EU:n rikkaampiin valtioihin (Irlanti, Saksa, Alankomaat, Ranska, Italia, Portugali, Espanja)

Vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan Espanja on länsieurooppalaisten suosituin muuttokohde.

Maahanmuutto ja maastamuutto

Euroopan unionin alueelle kohdistuva maahanmuutto on suurempaa kuin maastamuutto. Maahanmuutto on yleinen puheenaihe monissa EU:n jäsenmaissa, kuten Belgiassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Italiassa.

Espanja on valtio, jonne muuttaa vuosittain suurin määrä laittomia maahanmuuttajia Afrikasta johtuen sen läheisistä rantaviivoista Marokon kanssa. Afrikkalaiset maahanmuuttajat koittavat päästä maahan laivoilla. Syyskuun 2006 ensimmäisenä viikonloppuna yli 1 300 laitonta maahanmuuttajaa saapui laivalla Kanariansaarille. Arvioiden mukaan 50 000–70 000 laitonta maahanmuuttajaa jatkaa matkaansa Espanjasta eteenpäin muualle Eurooppaan vuosittain. Tämän ongelman takia on rakennettu muureja kuten Ceutan raja-aita. Laiton maahanmuutto on tärkeä kysymys Espanjan politiikassa, ja myös suuri ihmisoikeuskysymys, sillä moni ihminen kuolee matkalla. Espanja on vastaanottanut eniten maahanmuuttajia EU:n alueella ja maahanmuuttajien määrä on noussut 2,8 miljoonaan melko lyhyessä ajassa. Espanjan maahanmuuttajaväestö on auttanut Espanjan taloutta täyttämällä avoimia työpaikkoja.

Esimerkiksi Irlannissa ja Portugalissa maahanmuuttoa ei nähdä suurena puheenaiheesta, mahdollisesti johtuen siitä, että valtioilla on pitkä maastamuuttohistoria. Myös Espanjasta lähti maastamuuttajia erityisesti 1960-luvulla, mutta silti maahanmuutosta keskustellaan valtiossa runsaasti.

Maahanmuuttajia EU:n kansalaisista oli 9 % vuonna 2020. Vuonna 2021 EU:n jäsenmaiden kansalaisuutta haki 827 000 ihmistä. Uusista EU-kansalaisista 30 % oli Marokosta, Syyriasta, Albaniasta, Turkista ja Brasiliasta.

Euroopan unionin alueella on merkittävä määrä erilaisia uskontoja, mikä johtuu alueen värikkäästi historiasta. Alueen suurin uskonto on kristinusko, pääasiassa roomalaiskatolisuus (41 %), ortodoksisuus (10 %) ja protestanttisuus (9 %). Joillakin EU:n jäsenmailla ei ole valtionkirkkoa johtuen ateistien suurestä määrästä (esimerkiksi Tšekki, Viro ja Alankomaat).

Teismi menettää kannatustaan EU:n alueella hitaasti ateismille. Euroopan valtioissa on käynnissä huomattava kirkosta eroaminen, ja hitaampi jumalaan tai jumaliin uskovien ihmisten prosentuaalinen määrän lasku. Eurobarometer 2010 -kyselyssä selvisi, että keskimäärin 51 % EU:n kansalaisista uskoon jumalaan, 26 % henkiin tai elämänvoimaan, 20 % eivät kumpaankaan edellä mainitusta ja 3 % kieltäytyi vastaamasta.

Kirkosta eroaminen on huomattu EU:n jäsenmaista erityisesti Alankomaissa, Belgiassa, Norjassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Tšekissä.

Maahanmuuttajat ovat tuoneet EU:n alueelle muita uskontoja kuten islam, hindulaisuus, buddhalaisuus ja sikhiläisyys. Juutalaisuudella on pitkä historia Euroopassa, ja monissa valtioissa asuu perinteisesti juutalaisvähemmistö. Kirkolla on perinteisesti ollut paljon valtaa Euroopassa, mutta nyt valta on vähenemässä.

Euroopan unionilla on 24 virallista kieltä, eli sen 27 jäsenvaltion puhutuimmat kielet. Iiri, bulgaria ja romania saivat virallisen kielen aseman kun kaksi viimeksi mainittua liittyivät unioniin 1. tammikuuta 2007. Kroatia sai virallisen kielen aseman, kun Kroatia liittyi unioniin 1. heinäkuuta 2013.

Englanti on EU:n puhutuin kieli, sillä vuoden 2020 arvion mukaan 29 prosenttia EU:n asukkaista ovat englannin kielen taitoisia. Saksa puolestaan on EU:n puhutuin äidinkieli, sillä sitä puhuu vuoden 2020 arvion mukaan äidinkielenään 16 % unionin väestöstä.

Arvioiden mukaan Euroopan unioni saattaa joutua tulevaisuudessa vaikeuksiin ikääntyvän väestön ja yleisen väkiluvun laskemisen takia.

EU:n keskimääräinen hedelmällisyysluku on matala, vain 1,62, sillä jatkuvan väestönkasvun ylläpitämiseen vaaditaan hedelmällisyysluvuksi noin 2. Euroopan unionin väkiluku alkaa siis luultavasti laskemaan, ja keskimääräinen ikä puolestaan nousemaan. Väestömäärän laskua on pyritty rajaamaan ottamalla EU:n alueelle maahanmuuttajia, mistä on ollut paljon kiistelyä. Kuitenkin, vuonna 2008 keskimääräisesti vuodessa syntyneitä per 1 000 ihmistä oli 10,9, mikä on 0,3 enemmän kuin vuonna 2008. Tämä luku on noussut hitaasti vuodesta 2004 kaikissa jäsenmaissa Saksaa lukuun ottamatta. Keskimääräisesti vuodessa kuolleita per 1 000 ihmistä on 9,7. Tämä luku on pysynyt melko vakaana useiden vuosien ajan.

Matalan hedelmällisyysluvun takia Euroopan unionin eläköityneitä työntekijöitä ei voida aina korvaamaan nuorilla työntekijöillä. Lähitulevaisuudessa EU:n alueella syntynee ns. "eläkepommi", jolloin eläköityneen väestön määrä kasvaa hyvin nopeasti.

Matala hedelmällisyysluku merkitsee myös tulevaisuudessa EU:n väkiluvun kääntymistä laskuun, mikäli maahanmuuttoa ei oteta lukuun. Tämä voi tarkoittaa talouskasvun taantumista tai jopa talouskriisejä. Myös media, YK ja joidenkin maiden hallitukset ovat huomanneet ongelman.

Jos Turkki liittyisi EU:hun, sillä olisi jäsenmaista toiseksi korkein väkiluku Saksan jälkeen.

• Väestörakenne (2020)
  • 0–14 vuotta: 15,05 % (miehiä 34 978 216/naisia 33 217 600)
  • 15–64 vuotta: 10,39 % (miehiä 24 089 260/naisia 22 990 579)
  • 65 vuotta ja enemmän: 20,5 % (miehiä 39 834 507/naisia 53 020 673)
• Syntymiä (2020): 9,5 syntymää/1 000 asukasta
• Kuolemia (2021): 10,7 kuolemaa/1 000 asukasta
• Nettomaahanmuutto (2021): -2,85 maahanmuuttajaa/1 000 asukasta
• Avioliittomäärä (2007): 4,9 avioliittoa/1 000 asukasta
• Eromäärä (2005): 2,0 eroa/1 000 asukasta
• Sukupuolijakauma (2020):
  • Syntymiä: 1,06 mies(tä)/nainen
  • Alle 15 vuotta: 1,05 miestä/nainen
  • 15–64 vuotta: 1,05 miestä/nainen
  • Yli 65 vuotta: 0,75 miestä/nainen
  • Yhteensä: 0,95 miestä/nainen
• Imeväiskuolleisuusluku (2021): 3,47 kuollutta/1 000 elävänä syntynyttä
• Eliniänodote (2021):
  • Keskimääräinen: 77,63 vuotta
  • Miehet: 72,98 vuotta
  • Naiset: 82,51 vuotta

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Euroopan unionin väestö.

• Berliner Morgenpost: Wo Europas Bevölkerung wächst – und wo sie schrumpft (kartta väkiluvun muutoksista alueittain 2001–2011)