Elokuvakäsikirjoitus

Vallitsee monenlaisia käsityksiä siitä, onko käsikirjoitus itsenäinen teos, kuten esimerkiksi näytelmä. Usein käsikirjoitus ei ole pysyvä, vaan sitä voidaan muokata sitä mukaa, kun koetaan tarpeelliseksi. Valmiita käsikirjoituksia filmataan joskus useampaan kertaan, tällöin uuden valmistuvan elokuvan terminä on remake. Elokuvakäsikirjoituksella voi siis olla myös samanlainen teosluonne kuin näytelmätekstillä. Käsikirjoituksia on myös useita erilaisia, muun muassa kuvakäsikirjoitus.

Käsikirjoituksen rakenne vaihtelee suuresti tarkoituksen ja tekijän mukaan. Se voi olla suorasanainen kertomus tai sovitun formaatin mukaan tarkasti muodostettu ohje. Erilaisten käsitteiden ilmaisemiseksi on vakiintunut tiettyjä termejä, joista osa on käytössä monissa eri kielissä, mutta osa puolestaan on kielikohtaisia.

Käsikirjoitus sisältää tavallisesti kullekin kohtaukselle määriteltynä seuraavat asiat.

• Otsikon muotoa:

INT. tai EXT. TAPAHTUMAPAIKKA - AIKA, missä INT. tarkoittaa sisätilaa ja EXT. ulkotilaa.

• Itse kohtauksesta mainitaan kaikki asiat, joilla on merkitystä käsikirjoittajan mielestä. Näitä ovat yleensä:
  • miljöön yleisilme ja tärkeät yksityiskohdat
  • näyttelijöiden repliikit
  • näyttelijöiden liikkeet ja eleet (parenteesit).
• Tarvittaessa mutta harvemmin voidaan mainita myös:
  • kuvakoko ja kameran liikkeet
  • äänitehosteet ja musiikki.

Käsikirjoituksen lyhentämiseksi asiat mainitaan tavallisesti vain kerran.

Televisiossa monikameratuotannossa käytettävän käsikirjoituksen muoto on aina kaksipalstainen, koska vasemmalle palstalle pitää jäädä runsaasti tilaa kuvamerkinnöille. Yleensä palstoitus tehdään seuraavasti:

• Oikealle kirjoitetaan kaikki ääneen liittyvät asiat: Dialogi, juonnot, laulujen tekstit, musiikkinumeron rakenne alkusoittoineen, välisoittoineen ja loppusoittoineen, äänitehosteet jne.
• Vasemmalle tulevat kuvaan liittyvät asiat: Kunkin kohtauksen alkuun kuvaus miljööstä, vuorokaudenajasta yms. Lisäksi sinne merkitään esiintyjien kuten näyttelijöitten asemat ja asemien muutokset. Näyttelijöitten toimintaan liittyvät huomautukset ns. parenteesit voidaan myös kirjoittaa dialogin väliin oikealle. Kuvakäsikirjoituksessa (ns. ohjaajan käsikirjoitus tai kuvausvalmis käsikirjoitus) vasemmalle palstalle tulevat sitten kuvamerkinnät. Kuvamerkintöihin kuuluvat kuvan numero, kameran numero, kuvakoko, kuvakoon muutokset, kameran mahdollinen liike ja mahdollinen objektiivin polttovälin muutos eli zoomaus .

Käsikirjoituksen tarina eli se, mitä elokuvassa tulee tapahtumaan, voi pohjautua käsikirjoittajan omaan ideaan tai olla tulkinta jonkun muun tarinasta. Elokuvia on tehty perinteisesti kirjojen pohjalta tai jonkun henkilön tai historiallisen tapahtuman pohjalta. Uudempia elokuvan pohjia ovat videopelit ja sarjakuvat. Elokuva voi kuitenkin olla myös täysin itsenäinen teos.

• Storyboard
• Synopsis

• Burrows/Wood:: Television Production disciplines and techniques. Dubuque, Iowa: Wm. C. Brown Company Publishers, 1978,1982.
• Ashton, Brad:: How to write comedy. London: Elm Tree Books, 1983,1987.
• Kelsey, Gerald:: Writing for television. London: A & C Black, 1990.

Viitteet

• Ray, Nicholas: ”Tarinasta käsikirjoitukseksi”. Filmihullu 7–8/1979.

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Elokuvakäsikirjoitus.

• Käsikirjoitus Elokuvantaju-verkkosivustossa
• The 'Grammar' of Television and Film (englanniksi)