Djembe: Suuren pikarin muotoinen rumpu

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Djembejä on eri kokoisia, niiden korkeus vaihtelee 15 ja 70 cm välillä, ja kalvon halkaisija voi olla 35 cm. Pikarinmuodon ja vuohennahan ansiosta djembellä voidaan tuottaa vaihtelevia ääniä. Nahkakalvon iskeminen lähellä rummun keskustaa tuottaa bassonuotin, iskettäessä kehän lähelle saadaan tekniikasta riippuen aikaan joko korkea soinnillinen ääni tai läpsähdysääni.

Djembe on alun perin peräisin 1100-luvulta malinke- ja bambara-heimoilta Länsi-Afrikasta nykyisten Guinean, Burkina Fason, Malin ja Norsunluurannikon alueilta, mutta on viime vuosina levinnyt koko maailmaan, ja on nykyään hyvin suosittu soitin rumpalipiireissä.

Djemben sanotaan sisältävän kolme henkeä: puun hengen, nahkansa antaneen eläimen hengen ja rummuntekijän hengen.

Djemben puuaines voi olla erilaisista puista veistetty riippuen, mistä rumpu on peräisin. Käytettyjä puuaineksia ovat muun muassa lenke (Afzelia africana), dugura ja Jala (Afrikkalaisia mahonkilajeja), kasia (Cassia), tweneboa (Afrikan seetri) ja mangopuu. Jotkut rumpalit eivät ekologisista syistä suosi harvinaistuvista trooppisista puista rakennettuja rumpuja vaan ostavat esimerkiksi yleisestä afrikanseetristä tehtyjä soittimia.

Herra Heinämäen Lato-orkesteri on levyttänyt kappaleen ”Djembe”.

• Kari Kääriäinen: "Basic Technique for Djembe"; 2003 (Arkistoitu – Internet Archive)