Untuvapilvi: Pilvityyppi

Untuvapilvi muodostuu jääkiteistä. Se saa kuitumaisen muotonsa suihkuvirtausten vaikutuksesta, joka estää tasaisen pilven syntymisen. Untuvapilvet voivat olla lyhytikäisiä laikkuja tai pitkäikäisiä, koko taivaankannen ylittäviä säteittäisiä juovia. Untuvapilvissä voi olla sadejuovia. Ne eivät sada maahan saakka, mutta ne kiihdyttävät sateen muodostumista alemmissa pilvissä. Untuvapilvi kasvaa koko ajan yläosastaan ja haihtuu alaosastaan.

Untuvapilviä syntyy lämpimän rintaman ilman hitaasti kohotessa tai hiipuneen ukkospilven alasimesta. Myös lentokoneiden synnyttämät tiivistymisjuovat yhdistyvät untuvapilviin. Untuvapilvi on kauniin ilman pilvi, mutta etenkin jalaspilvet (Cirrus uncinus) ennakoivat sadetta vuorokauden sisällä.

Pilven nimi cirrus on latinaa ja tarkoittaa hiuskiehkuraa. Nimi johtuu pilven hiuskiehkuramaisesta ulkonäöstä silloin, kun siitä putoavat jäiset sadejuovat yhdessä emopilven kanssa joutuvat kovien tuulten armoille.

Luonnollisesti untuvapilvi voi syntyä kahdella tavalla. Yleisempi syntymätapa on vesihöyryn härmistyminen jääkiteiksi silloin, kun lämpimän rintaman ilma kohoaa hitaasti. Toinen syntymätapa liittyy ukkospilviin, jolloin hiipuva kuuropilvi haihtuu pois jättäen jäljelle vain yläpuolella olevan alasimen mallisen pilven. Joka tapauksessa untuvapilvet muodostuvat jääkiteistä, sillä niiden esiintymiskorkeudella lämpötila on aina kymmeniä asteita pakkasen puolella.

Eräänlaisia untuvapilviä voi syntyä myös ihmisen edesauttamana. Puristuttuaan suihkumoottorin läpi vesihöyry muuttuu jääkiteiksi, jolloin syntyviä pilvivanoja kutsutaan tiivistymisjuoviksi. Näin syntyneet pilvet voivat sopivan kostealla ilmalla levitä laajallekin alueelle, jolloin niitä voi olla vaikea erottaa luonnonmukaisesti syntyneistä pilvistä.

Untuvapilvet eivät pysty muodostamaan suuria ja tasaisia pintoja sen vuoksi, että ne ovat 7–10 kilometrin korkeudessa suihkuvirtausten vaikutusten alaisia. Virtaukset aiheuttavat untuvapilville tyypillisen kuitumaisen ulkonäön. Untuvapilvi uusiutuu muodostamalla yläpuolelleen jatkuvasti uutta pilveä samalla kun alaosa sublimoituu vesihöyryksi täyttäen alla olevaa kuivempaa ilmaa. Pilvisuvun lajeja ovat jalasmainen, kuituinen, tiheä, kokkareinen ja harvemmin tavattava vallinharjamainen. Lisäksi pilvelle tyypillisiä muunnoksia ovat kalanruotomainen, säteittäinen, kietoutunut ja kahden kerroksen muodot. Hetkellisesti untuvapilvet voivat esiintyä pieninä laikkuina, mutta pitkäkestoisempina jopa koko taivaankannen ylittävinä säteittäisinä juovina.

Untuvapilvi on selkeän ja aurinkoisen ilman pilvi, joka yleensä enteilee pilvistyvää säätä. Untuvapilven jalasmainen laji tapaa usein edeltää vuorokauden sisällä saapuvaa sadetta. Untuvapilvetkin voivat sataa, mutta eivät maahan saakka. Sade muodostuu putoavista tai tuulen kuljettamista jääkiteistä, jotka ilmenevät untuvapilvestä lähtevinä sadejuovina. Usein emopilveä on vaikea erottaa sen aiheuttamasta sadejuovasta. Vaikka untuvapilvet itse eivät sada maahan saakka, niistä putoavat jääkiteet kiihdyttävät alla olevien sadepilvien sateen muodostusta.

Jaottelu

 

• Lajit:
  • Cirrus uncinus – jalasmainen
  • Cirrus spissatus – tiheä
  • Cirrus fibratus – kuituinen
  • Cirrus castellanus – vallinharjamainen
  • Cirrus floccus – kokkaremainen
• Muunnokset:
  • Cirrus vertebratus – kalanruotomainen
  • Cirrus intortus – kuidut käyristyneet ja mielivaltaisesti sekaantuneet toisiinsa
  • Cirrus radiatus – säteittäinen
  • Cirrus duplicatus – toisiinsa yhdistyneitä eri korkeuksilla olevia pilviläikkiä
• Lisäpiirteet:
  • Cirrus mammatus – utaremaisia rakenteita
  • Kelvin-Helmholtzin cirruspilvi – spiraalimainen pilvimuodostelma vaakatasossa

• Vartiainen, Juha: Suuri pilvikirja. Helsinki: Readme.fi, 2013. ISBN 978-952-220-669-5.
• Karttunen, Hannu & Koistinen, Jarmo & Saltikoff, Elena & Manner, Olli: Ilmakehä, sää ja ilmasto. Helsinki: Ursa, 2008. ISBN 978-952-5329-61-2.

Viitteet

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta untuvapilvet.

• Cirrus clouds on the planet Mars
• Online guide to meteorology
• Cirrus Clouds and Climate (Arkistoitu – Internet Archive)