Tulvatasanko on suhteellisen tasaista maata jokiuoman molemmin puolin.
Tulvatasangolle nousee tulvavesi, mikäli reunavalleja ei koroteta.
Tulvatasangot ovat maanviljelyskulttuurin syntypaikkoja. Säännöllisesti tulvivien jokien liete lannoittaa maata ja turvaa hyvät sadot. Tulvavesi myös huuhtoo kasteluvedestä maahan jääneen suolan mukaansa ja täydentää maaperän vesivarastoja. Toisaalta tulvatasankojen toistuvat tulvat ovat aiheuttaneet myös paljon vahinkoa ja kuolemia.
Tulvatasangot kuuluvat maailman monimuotoisimpiin ja dynaamisimpiin ekosysteemeihin.
Maapallon maapinta-alasta tulvatasankoja on noin kaksi prosenttia. Tulvatasankoja on esimerkiksi Amazonin, Brahmaputran, Niilin, Nigerin ja Kongon sekä Siperian jokien rannoilla. Bangladeshista noin 80 prosenttia on tulvatasankoa, ja Euroopan ja Japanin väestöistä noin puolet elää entisillä tulvatasangoilla. Euroopan ja Yhdysvaltojen alkuperäisistä tulvatasangoista yli 90 prosenttia on käytännössä kadonnut, kun ne on muutettu pelloiksi ja kaupunkialueiksi.
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Tulvatasanko, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.