Taiyuan: Shanxin maakunnan pääkaupunki Kiinassa

Kaupungin pinta-ala on 6 959 neliökilometriä ja väkiluku noin 4,2 miljoonaa (vuonna 2010).

Taiyuan (kiin. 太原市, Tàiyuán Shì)
Taiyuanin sijainti (punaisella) Shanxissa (oranssilla).
Koordinaatit: , 112°33′37″E
Valtio	Kiina
Maakunta	Shanxi
Hallinto
– Hallinnon tyyppi	prefektuuritason kaupunki
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	6 959 km²
Väkiluku (2010)	4 201 592
Aikavyöhyke	UTC+8
Postinumero	030000
Suuntanumero(t)	0351
Rekisterikilpi	晋A
www.taiyuan.gov.cn
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Taiyuan sijaitsee hedelmällisessä Fenjoen laaksossa. Kaupunkia ympäröivät Taihangvuoret idästä ja Lüliangvuoret lännestä.

Taiyuanissa on lämmin ja mantereinen ilmasto. Vuoden keskilämpötila on 9,3 astetta. Kesät Taiyuanissa ovat kuumia, sateisia ja kosteita. Talvet puolestaan kylmiä ja kuivia. Heinäkuu on lämpimin kuukausi, ja keskilämpötila silloin on 24 astetta. Tammikuun keskilämpötila on –6 astetta. Keväät ovat tuulisia, ja silloin kaupunkiin saattaa iskeä myös hiekkamyrskyjä.

Taiyuan perustettiin noin vuonna 500 eaa., jolloin sen nimi oli Jinyang. Se oli Jin- ja Zhao-valtioiden merkittävä kaupunki. Qinin vallattua 331 Zhoun ja monia muita Kiinan valtioita Jinyangista tuli oman hallintoalueensa pääkaupunki. Itäisen Han-dynastian aikana (25–220 jaa.) se oli Bingin provinssin pääkaupunki. Se kasvoi selvästi 500-luvulla, ja siitä tuli myös buddhalaisuuden keskus.

Tang-dynastian perustajat olivat kotoisin Jinyangista, ja siitä tulikin dynastian aikana pohjoinen pääkaupunki ja merkittävä sotilastukikohta. Tangin kaaduttua Song-dynastia yhdisti Kiinan jälleen 960. Jinyang kuitenkin vastusti uutta dynastiaa, ja se tuhoutui vuoden 979 taisteluissa. Uusi kaupunki perustettiin 982 Fenjoen varrelle lähelle vanhaa kaupunkia.

Jinyang raunioitui jälleen pahoin vuoden 1125 taisteluissa, mikä pysäytti kaupungin kehityksen useiksi vuosisadoiksi. Ming-dynastian alkuvaiheissa 1300-luvulla kaupungille annettiin uusi nimi, Taiyuan Fu. Koska kaupunki sijaitsi strategisesti tärkeällä paikalla, sen puolustusjärjestelmästä pidettiin koko ajan huolta ja kaupunginmuurit rakennettiin uudelleen 1568.

Taiyuan kehittyi taloudelliseksi keskukseksi, ja se oli 1800-luvulla Kiinan pankkimaailman merkittävimpiä kaupunkeja. Länsimaisen pankkijärjestelmän kotiuduttua maahan ja Shanghain noustua maan talouskeskukseksi Taiyuan ajautui rappiolle. Taiyuanin merkitys kasvoi uudestaan, kun sieltä rakennettiin 1907 junayhteys Shijiazhuangiin.

Kiinan tasavallan perustamisen jälkeen 1912 Taiyuan nimettiin Yangquksi, jona se tunnettiin vuoteen 1927. Se oli 1913–1948 sotaherra Yan Xishanin alaisuudessa. Japanilaiset onnistuivat 1943 valtaamaan kaupungin, mutta Yan sai sen takaisin 1947. Kommunistit valtasivat sen Yanilta seuraavana vuonna.

Kommunistihallinto kehitti 1950-luvulla kaupunkia merkittäväksi teollisuuskeskukseksi, ja kaupunki levisi Fenjoen rantoja pitkin. Erityisesti rauta- ja terästeollisuus alkoi kukoistaa paikallisten hiilivarojen ansiosta. Vuosisadan loppupuolella elektroniikkateollisuutta alettiin myös kehittää.

Piirikuntatasolla kaupunki jaetaan kuuteen kaupunkipiiriin, yhteen piirikuntatason kaupunkiin ja kolmeen piirikuntaan.

•  
  Taiyuanin rautatieasema vuonna 2007.
•  
  Taiyuan Wusun kansainvälinen lentoasema.
•  
  Pagodit Yongzuo-temppelissä.
•  
  Jinci-temppeli.
•  
  Kungfutselainen temppeli Taiyuanissa.

• Taiyuan Encyclopædia Britannica. 2012. Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 13.7.2012. (englanniksi)
• World and Its Peoples: China and Mongolia, s. 1011–1159. Tarrytown, New York: Marshall Cavendish Corporation, 2008. ISBN 978-0-7614-7631-3. Google-kirjat (viitattu 12.7.2012). (englanniksi)

Viitteet

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taiyuan.

• Travelchinaguide.com: Taiyuan Travel Guide (englanniksi)