Tšernihivin Alue: Ukrainan alue

Tšernihivin alue (ukr.

Alueen hallinnollinen keskus on 265 000 asukkaan Tšernihiv. Tšernihivin alue rajoittuu idässä Sumyn, etelässä Pultavan ja lounaassa Kiovan alueeseen. Luoteisnaapurina on Valko-Venäjän Homelin alue ja pohjoisessa Venäjän Brjanskin alue.

Tšernihivin alue
Чернігівська область
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Tšernihivin alueen sijainti Ukrainan kartalla
Tšernihivin alueen sijainti Ukrainan kartalla

Koordinaatit: , 31.296°E

Valtio Ukraina
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Tšernihiv
 – suurin kaupunki Tšernihiv (265 471 as.)
Pinta-ala 31 903 km² (3.)
Väkiluku (2021)  () 976 701 (22.)
Kielet ukraina (virallinen), venäjä (merkittävällä osalla äidinkieli)
BKT (2011) 21 165 milj. UAH
(eli 2,0552 mrd. EUR tai 1,6 % Ukrainan BKT:stä)
 – asukasta kohti 19 357 UAH,
noin 1 880 EUR (eli 68 % Ukrainan keskiarvotasosta)
Aikavyöhyke UTC+2
– kesäaika UTC+3
Symbolit
 – lippu Tšernihivin alueen lippu
 – vaakuna Tšernihivin alueen vaakuna
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus Tšernihivin Alue: Historiaa, Aluehallinto, Maantiede CB, IB
 – ISO 3166 UA-74
cg.gov.ua

Tšernihivin alue on tärkeä rauta- ja maantieliikenteen kauttakulkureitti: sen kautta kulkevat tärkeimmät valtatiet ja radat Moskovasta, Pietarista ja Minskistä Kiovaan.

Historiaa

Tšernihivin ja Novhorod-Siverskyin kaupungit mainitaan historiallisissa dokumenteissa jo Kiovan Venäjän aikana. 1100-luvulla Tšernihiv oli omana ruhtinaskuntanaan Kiovan jälkeen valtakunnan tärkeimpiä kaupunkeja.

1239 tataarit valloittivat kaupungin. Alue oli seuraavien vuosisatojen aikana osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa, Moskovan ruhtinaskuntaa ja autonomista Kasakkahetmanaattia ennen kuin siitä tuli osa Venäjän keisarikuntaa. Ukrainan ensimmäisen lyhyen itsenäisyysjakson (1917–21) jälkeen alueesta tuli osa Ukrainan sosialistista neuvostotasavaltaa kunnes Ukraina itsenäistyi vuonna 1991.

Aluehallinto

Tšernihivin alueella oli vuoden 2020 alueuudistuksen jälkeen viisi piiriä (pайон). Piireissä on yhteensä 16 kaupunkia, 29 kaupunkityyppistä taajamaa ja 1 464 kylää tai muuta asuttua paikkaa.

Oheisessa taulukossa on lueteltu alueen piirit asukaslukuineen, pinta-aloineen ja hallintopaikkoineen. Alueen piirikeskuksina toimivat kaupungit ovat Tšernihiv (285 234 as.), Nižyn (66 983 as.), Pryluky (52 553 as.), Novhorod-Siverskyi (12 647 as.) ja Korjukivka (12 409 as.).

Nimi Ukrainalainen nimi,
kyrillinen
Asukkaita
(2021)
Kaupunki-
laiset
(%, 2021)
Pinta-ala
(km²)
Hallintopaikka
(2021 as.luku)
Sijainti-
kartta
Korjukivkan piiri Корюківський район &&&&&&&&&&088329.&&&&0088 329 &&&&&&&&&&&&&051.070000051,7 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.4 600,9 Korjukivka
(12 409 as.)
Tšernihivin Alue: Historiaa, Aluehallinto, Maantiede 
Nižynin piiri Ніжинський район &&&&&&&&&0220640.&&&&00220 640 &&&&&&&&&&&&&057.010000057,1 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.7 219,0 Nižyn
(66 983 as.)
Tšernihivin Alue: Historiaa, Aluehallinto, Maantiede 
Novhorod-Siverskyin piiri Новгород-Сiверський район &&&&&&&&&&063670.&&&&0063 670 &&&&&&&&&&&&&043.040000043,4 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.4 630,4 Novhorod-Siverskyi
(12 647 as.)
Tšernihivin Alue: Historiaa, Aluehallinto, Maantiede 
Prylukyn piiri Прилуцький район &&&&&&&&&0152632.&&&&00152 632 &&&&&&&&&&&&&061.010000061,1 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.5 210,8 Pryluky
(52 553 as.)
Tšernihivin Alue: Historiaa, Aluehallinto, Maantiede 
Tšernihivin piiri Чернігівський район &&&&&&&&&0451430.&&&&00451 430 &&&&&&&&&&&&&077.050000077,5 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.10 203,9 Tšernihiv
(285 234 as.)
Tšernihivin Alue: Historiaa, Aluehallinto, Maantiede 

Tšernihivin alueen sisälle jää enklaavina siihen kuulumaton Slavutytš, joka rakennettiin vuosina 1986-1988 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen saastuneelta alueelta evakuoitujen ihmisten asuinpaikaksi, mutta joka kaupunki kuuluu hallinnollisesti Kiovan alueeseen.

Maantiede

Suurin osa Tšernihivin alueesta on Dnepr-joen valuma-alueen viljavaa ja osin soista tasankoa. Kesäisin keskilämpötila on 18–19 celsiusastetta, talvella noin –7 astetta. Vuotuinen sademäärä on noin 570 mm. Alueen kasvukausi on noin 190–200 vuorokautta. Ukrainan halki virtaava Dnepr-joki on alueen luontainen länsiraja. Tšernihivin alue pohjoinen raja on samalla Ukrainan ja Valko-Venäjän valtakunnanraja. Dnepr-joen sivuhaara Desna virtaa alueen halki idästä länteen, ja on sen merkittävin vesireitti. Tšernihivin alueesta noin 20 % on metsän peittämää.

Väestö

Tšernihivin alueen väkiluku on 2,3 prosenttia Ukrainan väestöstä. Vuoden 2021 väestönennusteen mukaan Tšernihivin alueella oli 976 701 asukasta, joista 642 237 asui kaupunkikeskuksissa ja 334 464 maaseudulla. Vuoden 2001 väestölaskennassa 93,5 % alueen väestöstä oli etniseltä taustaltaan ukrainalaisia.

1900-luvulla Tšernihivin alue kärsi kahdesta vakavasta väestökadosta. Vuosien 1932–1933 Josif Stalinin politiikan aiheuttaman holodomor-nälänhädän aikana alueen väkiluku laski noin kahdesta miljoonasta 1 777 000 asukkaaseen. Myös toinen maailmansota oli alueelle kova isku, ja vuonna 1959 alueen väkiluku oli 1 554 000 asukasta. Alueen väestömäärä on laskenut hitaasti 1960-luvulta lähtien yhteiskuntarakenteen muutoksen seurauksena. Varsinkin maaseutu on tyhjentynyt hitaasti ihmisistä sisäisen muuttoliikkeen vuoksi, eikä alueen kaupunkien väkiluvun lievä kasvu ole riittänyt kompensoimaan väestön vähenemistä. Nykyisin Tšernihivin alue on harvimmin asuttu kaikista Ukrainan hallintoalueista.

Talous

Tšernihivin alueen osuus Ukrainan vuoden 2011 BKT:stä oli 1,6 prosenttia eli 21,165 miljardia Ukrainan hryvniaa (UAH) tai vuoden lopun virallisella vaihtokurssilla 2,06 miljardia euroa. Jokaista alueen asukasta kohti kansantuotetta syntyi yhteensä 19 357 UAH eli 1 880 euroa. Tämä oli 68 prosenttia Ukrainan keskiarvosta. Vuonna 2013 keskimääräinen kuukausipalkka oli alueella eurooppalaisin alhainen 2 504 UAH tai 243 euroa, mikä oli alle Ukrainan keskiarvon (296 euroa).

Tšernihivin Alue: Historiaa, Aluehallinto, Maantiede 
Panoraamakuva Rudkivkasta Tšernihivin alueella

Lähteet


Aiheesta muualla

Tšernihivin Alue: Historiaa, Aluehallinto, Maantiede 
Commons
Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tšernihivin alue.

Tags:

Tšernihivin Alue HistoriaaTšernihivin Alue AluehallintoTšernihivin Alue MaantiedeTšernihivin Alue VäestöTšernihivin Alue TalousTšernihivin Alue LähteetTšernihivin Alue Aiheesta muuallaTšernihivin AlueBrjanskin alueHomelin alueKiovan aluePultavan alueSumyn alueTšernihivUkrainaUkrainan kieliValko-VenäjäVenäjä

🔥 Trending searches on Wiki Suomi:

MerikotkaPerussuomalaisetFbSuomen jääkiekkomaajoukkueRovaniemiLahtiVarisPunakylkirastasJarno SaarinenTurun Palloseura (jääkiekko)Emil HemmingMirella (laulaja)Aliisa SyrjäMikko SipolaNatsi-SaksaAnton LevtchiVästäräkkiPirkanmaan maakuntaToni LähteenmäkiUusi-SeelantiIsraelVeikko SinisaloPafKalevalaLepraAlma (laulaja)Mahatma GandhiMari Rantanen (poliitikko)Pippa LaukkaSaimaa (yhtye)Suomen suuriruhtinaskuntaAntti IkonenMatti KeinonenMartti AhtisaariMatrix (elokuva)Heikki VihinenKärppäKuopion PalloseuraJammu SiltavuoriCheekMatti MörttinenJalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 2024EntropiaAntti RailioHurriganesHollihakaOolannin sotaSeppukuErikoisjoukot (televisiosarja)OravaJärvi-SuomiRuotsiTytöt tytöt tytötPunatulkkuVatikaaniSakari PuistoNeilikkavallankumousMona BlingViljo VesterinenSkinheadSimaHanna KinnunenJanne PesonenKalle RovanperäJere KaralahtiElisabet IIIntiaanitMartti LutherLuettelo suomalaisten näyttelijöiden äänirooleista T–ÖTuure KilpeläinenVivi WahlströmHakaristiEiffel-torniLuettelo alkuaineistaAbbaSuomen sisällissota🡆 More