Sars-Cov-2-Rokotteen Kehittely

Ensimmäisistä rokoteaihioista tuli suppean koeryhmän testituloksia jo toukokuuhun 2020 mennessä. Venäjä ja Kiina hyväksyivät heinä-elokuussa 2020 ensimmäiset rokotteet hätäkäyttöön. Näitä rokotteita ei ollut vielä kokeiltu laajoilla ihmisjoukoilla. Länsimaat hyväksyivät ensimmäiset rokotteet joulukuussa 2020. Tällöin jotkut valtiot aloittivat massarokotukset. Eri rokotteiden kehittely jatkui edelleen. Syynä oli se, että rokotteista oli huutava pula. Myös haluttiin vastata virusmutaatioiden uhkaan.

Uuden rokotteen kehittelyn vaiheet ovat:

1. Prekliininen vaihe, jossa rokotetta testataan eläinkokeilla ja laboratoriossa
2. I-vaihe, jossa rokotetta testataan noin 20-80 ihmisellä, normaaleissa olosuhteissa noin vuoden ajan. Kokeen tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin se suojaa taudilta.
3. II-vaihe, jossa rokotetta testataan sadasta tuhanteen ihmisellä vuodesta kahteen
4. III-vaihe, jossa rokotteen hyötyjä ja haittavaikutuksia testataan 1,5-3 vuotta jopa 60 000 ihmisellä. Tämä on viimeinen vaihe.
5. Kun rokote on todettu turvalliseksi ja hyödylliseksi se voidaan rekisteröidä.
6. Myyntiluvan jälkeen rokoteen hyötyjä ja haittoja testataan suurilla ihmisjoukoilla 1,5-3 vuoden ajan.

Maailmassa kehitettiin syyskuussa 2020 noin kahta-kolmeasataa SARS-CoV-2-rokotetta. 10. joulukuuta 2020 ainakin 86 rokotetta oli esikliinisissä tutkimuksissa, eläinkokeissa. Tällöin myös 39 rokotetta vaiheessa oli 1 (pienen mittakaavan turvallisuustutkimus), 17 vaiheessa 2 (laajempi turvallisuustutkimus) ja 14 vaiheessa 3 (laaja testaus: tehokkuus ja turvallisuus). Viisi rokotetta oli rajatussa käytössä. Kaksi rokotetta oli hyväksytty yleiseen käyttöön. Yksi rokoteaihio oli hylätty. Vasta kolmannen vaiheen kokeet ovat laajoja kokeita turvallisuudesta, mutta niissäkään eivät näy kaikki mahdolliset haittavaikutukset.

Kolme rokotetta hyväksyttiin rajoitettuun käyttöön Venäjällä ja Kiinassa ilman riittäviä^{kenen mukaan?} kokeita. Yhdistynyt kuningaskunta hyväksyi Pfizerin ja Biontechin rokotteen 2. joulukuuta.

Monia rokoteaihioita alettiin testata Yhdysvalloissa laajoilla ihmisjoukoilla vuoden 2020 loppukesällä ja syksyllä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa rokotteen suojavaikutusta testataan vuoden 2021 alussa suppealla vapaaehtoisten joukolla, jotka rokotetaan ensin, ja sitten heille tartutetaan SARS-CoV-2.

Kiinassa ja Venäjällä on hyväksytty aiemmin vuonna 2020 rokotteita. Kriitikoiden mielestä kolmen ensimmäisen rokotteen hyväksyminen oli liian nopeaa, koska kaikkia testejä ei ole tehty.

Länsimaissa ensimmäinen hyväksytty rokote oli Pfizerin RNA-rokote joka sai Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselta käyttöluvat 2. joulukuuta 2020. Ihmisiä alettiin 9. joulukuuta rokottaa järjestyksessä, joissa etusijalla ovat vanhukset, sairaat ja terveydenhuollon henkilökunta.

Lääkeyhtiöt aloittivat joulukuussa 2020 tutkimuksia, joissa haluttiin ottaa selville erilaisten rokotteiden yhdistämisen vaikutuksia. Tarkoituksena oli yrittää parantaa rokotteen antamaa immuniteettia. Näitä olivat esimerkiksi kahden adenovirisvektorin, Astra Zenecan rokotteen ja Sputnik V:n yhdistäminen. Britanniassa tutkittiin adenovirusvektorin ja RNA-rokotteen yhdistämistä.

Suomessa oli vuoden 2021 syksyllä kehitteillä kaksi rokotetta: Toinen on adenovirusvektoriin perustuvaa FINCoVac, joka annetaan nenäsumutteena. Toinen, Tampereella kehitettävä rokote perustuu SARS-CoV-2:ta muistuttavaan partikkeliin.

Rokotteen kehittämistä on vaivannut Suomessa rahoituksen puute. Rokote Laboratories Finlandin FINCoVac ei pystynyt aloittamaan testauksia rahapuutteen vuoksi. Rokotteen testausta on hidastanut myös se, että maailmalla yhä useammat ihmiset ovat jo rokotettu, eikä tautia esiinny enää riittävästi rokotteen toimivuuden varmistamiseksi.

FINCoVac

FINCoVac on nenäsuihkeena annettava koronavirusrokote, jota kehittää suomalainen Rokote Laboratories Finland Oy. Rokotekehittelyn rahoituksen saamisessa oli ongelmia alkuvaiheessa. Yhtiö vetosi mediassa Suomen huoltovarmuuteen ja koronan aiheuttamien kustannusten suuruuteen verrattuna vaadittavaan tutkimusrahoitukseen. Rokote on kehitetty tekijänoikeuksista vapaalla periaatteella, joka on tutkijoiden mukaan vähentänyt sijoittajien halua rahoittamiseen.

Heinäkuussa 2021 Rokote Laboratories Finland Oy sai 3,5 miljoonan euron pääomarahoituksen nenäsuihkeena annettavalle koronarokotteelle. Rahoittajina oli muun muassa Suomen kulttuurirahasto. Lisäksi yhtiö sai 5,5 miljoonan euron lainan Business Finlandilta tuotekehittelyyn. Rahoituksella on tarkoitus toteuttaa rokotteen I- ja II-vaiheen kokeet.

FINCoVac pohjautuu adenoviruskuljettimeen. Se perustuu Itä-Suomen yliopiston professorin Seppo Ylä-Herttualan työryhmän tutkimaan geeninsiirtoteknologiaan. Rokote ei sisällä virusta ja on helposti muunneltavissa. Sen tavoitteena on erityisesti toimia erityisesti virusmuunnoksia vastaan. Yrityksen mukaan Kuopiossa Itä-Suomen yliopiston tiloissa toimiva Finvector-yritys olisi kykenevä valmistamaan rokotetta.

Rokote oli onnistunut eläinkokeissa. Rokotteen testaaminen on määrä aloittaa vuodenvaihteessa 2021–2022.

Tampereen yliopiston rokote

Rokote perustuu proteiiniin. Näiden rokotteiden kehittäminen on hitaampaa kuin RNA-pohjaisten rokotteiden, mutta ne ovat olleet perinteisesti turvallisempia käyttää. Rokotteesta puuttuu viruksen RNA, jonka vuoksi se ei kykene aiheuttamaan tautia.

Rokote antaisi ns. steriloivan immuniteetin, joka estäisi taudin saamisen ja tartuttamisen eteenpäin. Yksi ryhmän aihioista on päätynyt eläinkokeisiin asti tällä hetkellä, mutta tutkimustuloksia vaikuttavuudesta ei vielä ollut 2021 tammikuussa. Tutkimusryhmän päämääränä on tulevat epidemiat, eikä se tähtää nykyisen tautitilanteen hoitoon.

Sputnik V

 

Venäjä julkisti elokuussa maailman ensimmäisenä hyväksyneensä käyttöön Gamaleja-instituutin rokotteen. Gam-Covid-Vac-kehitysnimellä kulkeneen rokotteen kaupalliseksi nimeksi annettiin Sputnik V. Alustavien, ensimmäisen vaiheen tutkimusten mukaan rokote tuottaa vastustuskyvyn SARS-CoV-2:ta vastaan ja on turvallinen. Rokote pohjautuu adenovirusvektoriin. Se ei sovi lapsille, eikä sitä saa antaa vanhuksille, jotka ovat COVID-19-riskiryhmää. Sputnik V -rokotteella suunniteltiin aloitettavan rokotukset jo lokakuussa 2020, mutta rokotteen tehosta ja turvallisuudesta ei vieläkään ole täyttä varmuutta. Rokote herätti kritiikkiä myös Venäjällä. Ensimmäisiä kokeita johtaneen Vadim Tarasovin mukaan rokote on turvallinen, mutta sen tehosta ei ole varmuutta.

Rokotetta ei ollut 1. syyskuuta mennessä testattu kolmanteen vaiheeseen asti. Rokote on aiheuttanut merkittäviä sivuvaikutuksia, kuten voimattomuutta, huonovointisuutta, kuumeilua, kurkkukipua, päänsärkyä ja ripulia. Arvostettu lääketieteen lehti The Lancet julkaisi 4. syyskuuta kriittisen tutkimuksen, jonka mukaan rokotetutkimusten koetulokset olisivat osin väärennettyjä.

Syyskuussa rokotetta alettiin testata yli 35 000 vapaaehtoisella. Marraskuussa saapui ensimmäinen, 70 000 rokotteen erä jakeluun. Sillä oli määrä alkaa rokottaa vain riskiryhmiä, ei väestöä yleisesti. Rokotteen tuotanto on vuonna 2020 hidasta. Venäjä alkoi joulukuussa 2020 rokottaa riskiryhmiä, terveydenhuollon henkilöstöä ja opettajia ensin Moskovassa, sitten muualla Venäjällä.

Epi-Vac-Corona

Venäjä hyväksyi peptidipohjaisen Eip-Vac-Corona-rokotteen 14. lokakuuta ilman kolmannen vaiheen testejä.

Comirnaty (Biontech ja Pfizer)

 

Hyväksyttyään rokotteen ensimmäisenä maana Yhdistynyt kuningaskunta alkoi rokottaa terveydenhuollon henkilöstöä ja riskiryhmiä 8. joulukuuta 2020. Ensimmäisessä erässä oli 800 000 annosta Biontechin ja Pfizerin rokotetta. Se riittää 400 000 ihmisen rokottamiseen, koska yksi henkilö tarvitsee kaksi annosta. Ensimmäisen rokoteannoksen sai 90-vuotias Margaret Keenan. Tämän jälkeen myönnettiin käyttölupa neljässä muussa maassa.

Yhdysvallat hyväksyi Pfizerin rokotteen 12. joulukuuta 2020. Maa aloitti rokotukset 14. joulukuuta rokottamalla terveydenhuollon työntekijöitä ja hoitokotien asukkaita. Kanada hyväksyi rokotteen 9. joulukuuta ja alkoi rokottaa muutama päivä Yhdysvaltain jälkeen.

Saksa pyrki samaan EU:n hyväksymään rokotteen käytön jo ennen joulua 2020. Euroopan lääkevirasto ja komissio hyväksyivät rokotteen 21. joulukuuta 2020.

Haittavaikutukset

Tavallisimmat haittavaikutukset ovat pistosalueen paikallisoireet, kuten punoitus ja turvotus, sekä yleisoireet, kuten kuumereaktiot ja erilaiset säryt. Ne ovat tyypillisiä rokotettaessa ja häviävät yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Vuoden 2020 aikana vakavia haittavaikutuksia ei ole havaittu. 11.1.2021 mennessä 30 000:sta rokotetusta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle oli tullut kahdeksan haittavaikutusilmoitusta, joista kolme oli vakavia.

Rokotteen sisältämän polyetyleeniglykolin epäillään voivan aiheuttavan kyseiselle ainesosalle allergisille vakavan allergisen reaktion. Vuoden 2020 loppuun mennessä epäiltyjä tapauksia oli havaittu kuudella henkilöllä 272 000 rokotetusta Yhdysvalloissa. Iso-Britannia oli raportoinut kahdesta tapauksesta.

Kiinan ensimmäiset rokotteet (SinoVac)

Syyskuun 2020 alussa käyttöön oli alustavasti hyväksytty myös vielä kehitteillä olevat Cansino Biologicsin adenovirusvektoriin ja Sinovac Biotechin inaktivoituun SARS-CoV-2:teen perustuva rokote.

Modernan rokote

Yhdysvaltain lääkevirasto totesi 15. joulukuuta 2020 Modernan RNA-rokotteen turvalliseksi. Se hyväksyi rokotteen 18. joulukuuta. Modernan rokote ei vaadi Pfizerin rokotteen tavoin erittäin kylmiä säilytys- ja kuljetusolosuhteita, vaikka onkin myös RNA-rokote. Euroopan unioni hyväksyi Modernan rokotteen myyntiluvan 6. tammikuuta 2021.

Oxfordin ja Astra Zenecan rokote

Yhdistynyt kuningaskunta hyväksyi Astra Zenecan adenovirusvektorirokotteen SARS-CoV-2:ta vastaan. Rokotukset alkoivat tammikuun 2021 alussa. EU saattaa hyväksyä rokotteen tammikuussa tai helmikuussa 2021. Astra Zeneca ja Saksan terveysministeriö kiistivät tammikuussa 2021 lehdistössä esitetyt väitteet, joiden mukaan rokote olisi yli 65-vuotaille lähes tehoton. Ne pohjautuivat väärinkäsitykseen.

Tunnetuimpia kliinisiin testeihin edenneitä COVID-19-rokote-ehdokkaita on mainittu alla olevassa taulukossa.^lähde?

Rokoteaihio	Kehitysvaihe 1.9.2020	Yritys	Maa	Tyyppi	Muuta
Sputnik V (Gam-COVID-Vac, Gam-COVID-Vac Lyo)	III, käytössä Venäjällä ja muutamissa muissa maissa	Gamaleya Research Institute	Venäjä	Adenovirusvektori, ei-jakautuva	Ensimmäisten kokeiden mukaan rokote on turvallinen. Aiheuttaa vuorokauden kestävät flunssaoireet. Venäjä hyväksyi rokotteen massatuotantoon elokuussa 2020. Rokotteella aletaan rokottaa jo lokakuussa, vaikka sen suojaustehosta ei ole varmuutta. III-vaiheen kokeet vielä tekemättä. Rokote herättänyt laajaa arvostelua myös Venäjällä. Onnistuessaan rokote olisi maailman ensimmäinen yleiseen käyttöön tarkoitettu SARS-CoV-2-rokote. Kahdessa erässä annettava rokote soveltuu vain 18–60-vuotiaille, ja sillä on yli 100 haittavaikutusta. Venäjä alkaa marraskuussa rokottaa terveydenhuoltohenkilöstöä ja riskiryhmiä. Venäjällä on todettu COVID-19 kolmella rokotteen saaneella terveydenhuollon työntekijällä. Venäjä on julistanut rokotteensa 92 % tehokkaaksi. Tätä on selitetty immuunivasteen hitaalla muodostumisella: SARS-CoV-2 on ehtinyt tarttua ennen vastustuskyvyn syntyä.
BNT162	III/Hyväksytty monissa länsimaissa	Biontech, Fosun Pharma, Pfizer	Saksa	RNA-rokote	Rokote kehittää vasta-aineita SARS-CoV-2:ta vastaan. Tuottaa myös T-soluvasteen. Rokotetta on testattu syyskuun puolivälissä jo 30 000 ihmisellä, ja tavoitteena on testata sitä vielä 44 000 ihmisellä. Tutkimus on laajentumassa yli 16-vuotiaisiin nuoriin ja riskiryhmään kuuluviin. Pfizer aloitti rokotteiden valmistuksen 20. lokakuuta 2020 ennen rokotteen hyväksymistä.Alustavien 3. vaiheesta saatujen tietojen mukaan rokote on riittävän hyvä, estää 90 % sairastumisista. Ei ole silti tietoa, sopiiko rokote vaikkapa vanhuksille. Rasite on rokotteen kylmäsäilytyksen vaatima kallis hinta. Haittojakaan ei vielä täysin tunneta. Rokote tulee jakeluun Yhdysvalloissa joulukuussa. Yhdistynyt kuningaskunta alkoi rokottaa tällä ensimmäisenä länsimaana SARS-CoV-2:ta vastaan 8. joulukuuta 2020. Rokote aiheuttaa jossain tapauksissa allergisia reaktioita, jotka eivät ole vaarallisia.
mRNA-1273	III/Hyväksytty Yhdysvalloissa, Euroopassa	Moderna	Yhdysvallat	RNA-rokote	Ensimmäisen vaiheen ihmiskokeet onnistuneet. Rokote aiheuttaa lieviä flunssaoireita, ja tuottaa vasta-aineita, muttei tiedetä kehittääkö se immuniteetin ihmisillä. Rokotteen laajemmat ihmiskokeet alkoivat heinäkuussa. Näiden kokeiden mukaan rokote on luultavasti turvallinen ja laukaisee immuunireaktion 18–71-vuotiaissa.Alustavien III vaiheen testitulosten mukaan rokote toimii 94,5 prosentin varmuudella. Ei torju itse virusta, vain sen vakavat oireet. Toisen vaiheen tulosten mukaan rokote toimii hyvin myös ikäihmisillä.
AZD1222 (sama kuin ChAdOx1 nCoV-19)	III/hyväksytty Yhdistyneessä kuningaskunnassa	Oxfordin yliopisto, Astra Zeneca, Serum Institute of India	Yhdistynyt kuningaskunta	Adenovirus-pohjainen vektorirokote. Ei-jakautuva.	Rokotteen on testattu tuottavan vasta-aineita kuudella reesusmakakilla. Rokote tuottaa vahvan immuunivasteen. Koerokote ei kuitenkaan estänyt virusinfektiota. Rokote tuottaa myös SARS-CoV-2:ta tuhoavia T-soluja. 60 %:lla rokotteen saaneista saa kuumetta, päänsärkyä ja muita flunssaoireita. Rokote luo yhtä vahvan immuniteetin vanhuksille ja nuorille. Rokote on lupaava, muttei varma. Rokotetta testataan kesällä-syksyllä 2020 monissa maissa laajassa III vaiheen testissä Intialainen lääkeyhtiö, maailman suurin rokotevalmistaja Serum Institute of India aloitti rokotteen valmistuksen ennen kliinisten kokeiden tuloksia. Samoin Astra Zeneca lääkeyhtiö aikoo tuottaa rokotetta, vaikka sitä ei ole vielä hyväksytty.. Astra Zeneca keskeytti syyskuun alussa koerokotukset alle viikoksi, koska yksi rokotteen saaneista sai selkäydintulehduksen. Astra Zeneca testaa rokotetta parhaillaan useissa maissa, joissa COVID-19:a esiintyy runsaasti (mm. Yhdysvalloissa ja Brasiliassa). 6. lokakuuta rokote oli Euroopan lääkeviraston nopeutetussa arvioinnissa. Rokotteen teho on alustavien tietojan mukaan annoksesta riippuen 62–90 %, mitä pidetään hyvänä. Rokote on halvempi kuin RNA-rokotteet, ja sen jakelu on niitä helpompaa, koska se säilyy jääkaappilämpötilassa. Rokotteen puolikas-täysi annos, yli 90 % teho on vain alle 55-vuotiaille. Tarvitaan uusia kokeita. Yhdysvallat ei hyväksynyt tätä rokotetta, koska se ei ole kyllin tehokas verrattuna Modernan rokotteeseen. Yhdistynyt kuningaskunta hyväksyi rokotteen 30. joulukuuta 2020.
Ad5-nCoV	III, alustavassa käytössä	CanSino Biologics	Kiina	Adenovirus-pohjainen vektorirokote, ei-jakautuva	Rokote tuottaa ihmisillä vasta-aineita ja T-soluja. Sivuvaikutus: flunssaoireet. Rokotetta ei toistaiseksi ole osoitettu toimivaksi. Hyväksytty suppeaan käyttöön.
Coronavac	III, alustavassa käytössä	Sinovac	Kiina	Inaktiivinen SARS-CoV-2.	Rokote kehittää vasta-aineita apinoilla ja 90 prosenttia ihmisistä. Rokotteella ei ole merkittäviä sivuvaikutuksia. Hyväksytty suppeaan käyttöön. Rokotteen teho yli 50 %.
Covaxin (BBV152)	I-II, hyväksytty	Bharat Biotech	Intia		Intia hyväksyi rokotteen ilman riittävää testausta, mikä herätti arvostelua.lähde?
Epi-Vac-Corona	I-II	Vektor State Research Center of Virology and Biotechnology	Venäjä	Peptidi (proteiini aliyksikkö)	Venäjä hyväksyi rokotteen toisena Sputnik V:n jälkeen, ennen laajoja kokeita.
Covac-1	II	Imperial College	Yhdistynyt kuningaskunta	saRNA-rokote	Rokote on lähellä hyväksyntää, jos se toimii ilman haittavaikutuksia.
Wuhan/Sinopharm(BBIBP-CorV)	III	Wuhan institute of biological products/Sinopharm	Kiina	Inaktivoitu SARS-CoV-2	Rokotteen teho yli 79 %.
Beijing/Sinopharm	III	Beijing institute of biological products/Sinopharm	Kiina	Inaktivoitu SARS-CoV-2
JNJ-78436735 (Ad26.COV2.S)	III	Janssen, Johnson & Johnson	Yhdysvallat	Adenovirusvektori (Ad26)	Toisin kuin kilpailijansa, J&J tutkii mahdollisuutta rokottaa vain yhdellä rokotuskerralla, ei kahdella.. J&J keskeytti 13. lokakuuta kokeet toistaiseksi koehenkilön sairastumisen takia. Yhtiö jatkoi 3. vaiheen testausta lokakuun lopusta alkaen.
NVX-CoV2373	III	Novavax	Australia,   Yhdysvallat	Piikkiproteiini nanohiukkanen	Kehittää vasta-aineita ja T-soluja. Joillekin flunssaoireita.
ZF2001 (RBD-Dimer)	III	Anhui Zhifei Longcom Chinese Academy of Sciences		Piikkiproteiini
INO-4800	II	Inovio Pharmaceuticals, CEPI, Korea National Institute of Health, International Vaccine Institute	Etelä-Korea,   Yhdysvallat	DNA-plasmidi, joka toimitetaan elektroporaatiolla.	Eläinkokeet ovat onnistuneet. Ensimmäisen vaiheen ihmiskoe on onnistunut. 94 prosentille koehenkilöistä kehittyi immuunivaste SARS-CoV-2:ta vastaan.
CVnCoV	I	Curevac	Saksa	RNA-rokote	I-vaiheen kokeet lupaavia.
CoVLP	II-III	Medicago, Sanofi, Glaxo Smith Cline	Kanada	Virusta muistuttava partikkeli, adjuvantti	Kehitystyö hidastuu, koska rokoteaihio ei antanut kokeissa riittävää suojaa yli 50-vuotiaille ihmisille.
COV1-VAC	I	Codagenix	Yhdistynyt kuningaskunta	Heikennetty virus, nenäsuihke	Eläinkokeet onnistuneet. Ei vaadi kylmäkuljetusta. Annetaan nenäsuihkeena. Yksi rokotuskerta riittää.