Konstantinuksen dynastia
Konstantinus Suuri Hagia Sofian mosaiikissa. Konstantinus Suuri yhdisti Rooman valtakunnan yhden hallitsijan alaiseksi ja perusti uuden pääkaupungin Konstantinopolin .
Julianus Apostatan kuoleman jälkeen armeija valisti keisariksi Jovianuksen, joka oli keisarin henkivartioston komentaja.
Jovianuksen kuoleman jälkeen Länsi-Rooman keisari Valentinianus I nimitti veljensä Valensin Itä-Rooman keisariksi.
Theodosiuksen dynastia
Kun Valens kuoli vuonna 378 nimitti Länsi-Rooman keisari Gratianus Theodosiuksen Itä-Rooman keisariksi. Theodosius oli viimeinen keisari joka hallitsi koko Rooman valtakuntaa. Hänen poikansa Arkadius ja Honorius jakoivat valtakunnan keskenään, tällä kertaa jaosta tuli lopullinen.
Theodosius I (Flavius Theodosius , 346–395, hallitsi 379 –395 ) Arcadius (Flavius Arcadius , 377–408, hallitsi 395 –408 ), Theodosiuksen poika Theodosius II (Flavius Theodosius , 401–450, hallitsi 408 –450 ), Arcadiuksen poika Marcianus (Flavius Marcianus , 392–457, hallitsi 450 –457 ), Theodosius II:n siskon Pulcherian aviomies Leon dynastia
Leo I:ä esittävä patsas. Marcianuksen kuoleman jälkeen magister militum Aspar teki Leosta keisarin.
Leo I (Valerius Leo , 401–474, hallitsi 457 –474 ) Leo II (Flavius Leo , 467–474, hallitsi 474 ), Leo I:n tyttären poika Zenon (Flavius Zeno , 425–491, hallitsi 474 –475 ), Leo II:n isä Basiliscus (Flavius Basiliscus , ???–476, hallitsi 475 –476 ), Leo I:n vaimon Aelia Verinan aviomies Zenon (toiseen kertaan 476 –491 ) Zenonin kuoleman jälkeen hänen vaimonsa Ariadne meni naimisiin Anastasioksen kanssa ja nimitti hänet keisariksi.
Justinianuksen dynastia
Justinianus I Ravennassa sijaitsevassa mosaiikissa. Anastasioksen kuoleman jälkeen keisarillisen kaartin komentaja Justinus nousi keisariksi.
Justinus I (Flavius Iustinus , 450–527, hallitsi 518 –527 ) Justinianus I (Flavius Petrus Sabbatius Iustinianus , 482–565, hallitsi 527 –565 ), Justinuksen sisarenpoika Hypatius (usurpaattori vuonna 532 ), Anastasios I:n siskonpoika Justinus II (Flavius Iustinius Iunior , 520–578, 565 –578 ), Justinianuksen sisarenpoika Tiberius II Constantinus (Flavius Tiberius Constantinus , 540–582, hallitsi 578 –582 ), Justinuksen adoptiopoika Maurikios (Flavius Mauricius Tiberius , 539–602, hallitsi 582 –602 ), Tiberiuksen adoptiopoika Fokas kaappasi vallan Maurikiokselta vuonna 602.
Herakleioksen dynastia
Justinianus II:n aikainen solidus -raha. Herakleios kaappasi vallan Fokakselta vuonna 610.
Herakleios (Ἡράκλειος , 575–641, hallitsi 610 –641 ) Konstantinos III (Κωνσταντῖνος , 612–641, hallitsi 641 ), Herakleioksen poika Heraklonas (Ἡρακλωνάς , 626–641, hallitsi 641 ), Herakleioksen poika Konstans II Pogonatos (Κώνστας , 630–668, hallitsi 641 –668 ), Konstantinos III:n poika Mezezius (usurpaattori vuosina 668–669) Konstantinos IV (Κωνσταντῖνος , 649–685, hallitsi 668 –685 ), Konstans II:n poika Justinianus II Rhinotmetus (Ἰουστινιανός Ῥινότμητος , 668–711, hallitsi 685 –695 ), Konstantinos IV:n poika Leontios kaappasi vallan Justianianukselta ja pakotti tämän maanpakoon. Apsimaros kaappasi puolestaan vallan Leontiokselta ja hallitsi nimellä Tiberius III.
Justinianus palasi maanpaosta vuonna 705 ja syrjäytti Tiberius III:n.
Justinianus syrjäytettiin toisen kerran vuonna 711. Hänen seuraajakseen tuli armenialainen Filippikos.
Filippikoksen kuoleman jälkeen hänen kirjurinsa Artemios nousi keisariksi nimellä Anastasios II.
Anastasios syrjäytettiin ja hänen tilalleen nousi verojen kerääjän aikaisemmin toiminut Theodosios III.
Isaurialainen dynastia
Leo III ja Konstantinos V Anatolian teeman komentaja Leo syrjäytti Theodosius III:n ja perusti isaurialaisen eli syyrialaisen dynastian.
Leo III Isaurialainen (Λέων Ἴσαυρος , 675–741, hallitsi 717 –741 ) Konstantinos V Kopronymos (Κωνσταντίνος Κοπρώνυμος , 718–775, hallitsi 741 ), Leo III:n poika Artabasdos Ikonofilos (Ἀρτάβασδος Εἰκονόφιλος , hallitsi 741 –743 ), Leo III:n vävy Konstantinos V Kopronymos (toiseen kertaan 743 –775 ) Leo IV Kasaari (Λέων Χαζάρος , 750–780, hallitsi 775 –780 ), Konstantinos V:n poika Konstantinos VI (771–797, hallitsi 780 –797 ), Leo IV:n poika Irene (Εἰρήνη , 755–803, hallitsi 797 –802 ), Leo IV:n vaimo, Konstantinos VI:n äiti Valtiovarainministeri Nikeforos syrjäytti Irenen ja nousi tämän jälkeen valtaistuimelle.
Leo syrjäytti Mikael I:n vuonna 813.
Leo V Armenialainen (Λέων Ἀρμένιος , 775–820, hallitsi 813 –820 ) Amorionilainen dynastia Fryygian Amorionista kotoisin oleva Mikael syrjäytti Leo V:n ja perusti amorionilainen eli fryygialaisen dynastian.
Makedonialainen dynastia Basileios II Romanos IV ja keisarinna Eudokia Makrembolitissa. Basileios I (Βασίλειος , 811–886, hallitsi 867 –886 ), meni naimisiin Mikael III:n lesken kanssa Leo VI Viisas (Λέων Σοφός , 866–912, hallitsi 886 –912 ), Basileioksen tai Mikael III:n poika Aleksanteri III (Ἀλέξανδρος , 870–913, hallitsi 912 –913 ), Basileioksen poika Konstantinos VII Porfyrogennitos (Κωνσταντίνος Πορφυρογέννητος ), 905–959, hallitsi 913 –959 ), Leo VI:n poika Romanos I Lekapenos (Ῥωμανός Λεκαπηνός , 870–948, hallitsi 919 –944 ), Konstantinos VII:n appi Romanos II Porfyrogennitos (Ῥωμανός Πορφυρογέννητος , 939–963, hallitsi 959 –963 ), Konstantinos VII:n poika Nikeforos II Fokas (Νικηφόρος Φωκάς , 912–969, hallitsi 963 –969 ), meni naimisiin Konstantinos VII:n lesken kanssa Johannes I Tzimiskes (Ἰωάννης Τσιμισκής , 925–976, hallitsi 969 –976 ), Romanos II:n lanko Basileios II Bulgaroktonos (Βασίλειος Βουλγαροκτόνος , 958–1025, hallitsi 976 –1025 ), Romanos II:n poika Konstantinos VIII Porfyrogennitos (Κωνσταντῖνος , 960–1028, hallitsi 1025 –1028 ), Romanos II:n poika Zoe Porfyrogenita (Ζωή , 978–1050, hallitsi 1028 –1050 ), Konstantinos VIII:n tytär Romanos III Argyros (Ῥωμανός Ἀργυρός , 968–1034, hallitsi 1028 –1034 ), Zoen ensimmäinen aviomies Mikael IV Paflagonialainen (Μιχαήλ Παφλαγών , 1010–1041, hallitsi 1034 –1041 ), Zoen toinen aviomies Mikael V Kalafates (Μιχαήλ Καλαφάτης , 1015–1042, hallitsi 1041 –1042 ), Mikael IV:n veljenpoika, Zoen ottolapsi Konstantinos IX Monomakhos (Κωνσταντῖνος Μονομάχος , 1000–1055, hallitsi 1042 –1055 ), Zoen kolmas mies Theodora Porfyrogenita (Θεοδώρα , 980–1056, hallitsi 1055 –1056 ), Konstantinos VIII:n tytär Mikael VI Stratiotikos (Μιχαήλ Στρατιωτικός , hallitsi 1056 –1057 ), Theodoran valitsema seuraaja Komnenosten dynastia Isaak Komnenos syrjäytti Mikael VI:n ja perusti Komnenosten hallitsijasuvun . Isaak erosi kuitenkin virastaan, mutta Komnenoksen pääsivät valtaan uudelleen vuonna 1081.
Dukasten dynastia Mikael Pselloksen ansiosta uudeksi keisariksi nousi Konstantinos Dukas.
Konstantinos X Dukas (Κωνσταντῖνος Δούκας , 1006–1067, hallitsi 1059 –1067 ) Mikael VII Dukas (Μιχαήλ Δούκας Παραπινάκης , 1050–1090, hallitsi 1067 –1078 ), Konstantinos X:n poika Romanos IV Diogenes (Ῥωμανός Διογένης , 1032–1072, hallitsi 1067 –1071 ), meni naimisiin Konstantinos X:n lesken kanssa Nikeforos III Botaniates (Νικηφόρος Βοτανειάτης , 1001–1081, hallitsi 1078 –1081 ), meni naimisiin Mikael VII:n vaimon kanssa Komnenosten dynastia Aleksios I Komnenos Aleksios I Komnenos (Ἀλέξιος Κομνηνός , 1057–1118, hallitsi 1081 –1118 ), Isaak I:n veljenpoika Johannes II Komnenos Kaunis (Ἰωάννης Κομνηνός ὁ Καλός , 1087–1143, hallitsi 1118 –1143 ), Aleksioksen poika Manuel I Komnenos (Μανουήλ Κομνηνός , 1118–1180, hallitsi 1143 –1180 ), Johanneksen poika Aleksios II Komnenos (Ἀλέξιος Κομνηνός , 1169–1183, hallitsi 1180 –1183 ), Manuelin poika Andronikos I Komnenos (Ἀνδρόνικος Κομνηνός , 1118–1185, hallitsi 1183 –1185 ), Johannes II:n veljenpoika, meni naimisiin Aleksios I:n lesken kanssa Angelosten dynastia Isaak II Angelos (Ἰσαάκιος Ἄγγελος , 1156–1204, hallitsi 1185 –1195 ), Aleksios I:n tyttären Theodoran pojanpoika. Aleksios III Angelos (Ἀλέξιος Ἄγγελος , 1153–1211, hallitsi 1195 –1203 ), Isaak II:n veli Aleksios IV Angelos (Ἀλέξιος Ἄγγελος , 1182–1204, hallitsi 1203 –1204 ), Isaak II:n poika Isaak II Angelos (hallitsi 1203 –1204 ) Aleksios V Dukas Murzurflus (Ἀλέξιος Δούκας Μούρτζουφλος ), 1140–1204, hallitsi 1204 ), Aleksios III:n vävy Laskaristen dynastia Maanpaossa Nikaiassa Latinalaisen keisarikunnan aikana.
Theodoros I Laskaris (Θεόδωρος Λάσκαρης , 1174–1222, hallitsi 1204 –1222 ), Aleksios III:n vävy Johannes III Dukas Vatatzes (Ἰωάννης Δούκας Βατάτζης , 1192–1254, hallitsi 1222 –1254 ), Theodoros I:n vävy Theodoros II Laskaris (Θεόδωρος Δούκας Λάσκαρης , 1221–1258, hallitsi 1254 –1258 ), Johannes III:n poika Johannes IV Laskaris (Ἰωάννης Δούκας Λάσκαρης , 1250–1305, hallitsi 1258 –1261 ), Theodoros II:n poika Palaiologosten dynastia Mikael Palaiologos toimi aluksi nuoren Johannes IV:n holhoojana, mutta hänet kruunattiin kanssahallitsijaksi vuonna 1259.
Mikael VIII Palaiologos (Μιχαήλ Παλαιολόγος , 1224–1282, hallitsi 1259 –1282 ) Andronikos II Palaiologos Vanhempi (Ἀνδρόνικος Γέρος , 1258–1332, hallitsi 1282 –1328 ), Mikael VIII:n poika Andronikos III Palaiologos Nuorempi (1297–1341, hallitsi 1328 –1341 ), Andronikos II:n poila Johannes V Palaiologos (Ἰωάννης Παλαιολόγος , 1332–1391, hallitsi 1341 –1376 ), Andronikos III:n poika Johannes VI Kantakuzenos (Ἰωάννης Καντακουζηνός , 1295–1383, hallitsi 1347 –1354 ), Johannes V:n appi Andronikos IV Palaiologos (Ἀνδρόνικος Παλαιολόγος , 1348–1385, hallitsi 1376 –1379 ), Johannes V:n poika Johannes V Palaiologos (toiseen kertaan 1379 –1391 ) Johannes VII Palaiologos (Ἰωάννης Παλαιολόγος , 1370–1408, 1390 ), Andronikos IV:n poika Manuel II Palaiologos (Μανουήλ Παλαιολόγος , 1350–1425, hallitsi 1391 –1425 ), Johannes V:n poika Johannes VII Palaiologos (toiseen kertaan, 1399 –1402 ) Johannes VIII Palaiologos (Ἰωάννης Παλαιολόγος , 1392–1448, hallitsi 1425 –1448 ), Manuel II:n poika Konstantinos XI Dragases (Κωνσταντίνος Δραγάσης , 1405–1453, hallitsi 1449 –1453 ), Manuel II:n poika Vuonna 1453 Mehmed II otti itselleen caesarin arvonimen, ja hänen seuraajansa jatkoivat tätä tapaa. Katso: Osmaanien valtakunta
Katso myös Lähteet Georg Ostrogorsky: History of the Byzantine State . Rutgers University Press, 1969. ISBN 0-8135-1198-4 . John Julius Norwich: Byzantium: The Early Centuries . Viking, 1991. ISBN 0-394-53778-5 . John Julius Norwich: Byzantium: The Apogee . Viking, 1991. ISBN 0-394-53779-3 . John Julius Norwich: Byzantium: The Decline and Fall . Viking, 1991. ISBN 0-679-41650-1 . John Robert Martindale: The Prosopography of the Later Roman Empire . Cambridge University Press, 1980. ISBN 9780521201599 . (englanniksi) Viitteet
Aiheesta muualla
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Luettelo Bysantin keisareista , which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0") ; additional terms may apply (view authors ). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0 , ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses. ®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.