Kuutiomeduusat: Meressä elävien polttiaiseläinten pääjakson luokka

Kuutiomeduusat (Cubozoa) on yksi meressä elävien polttiaiseläinten pääjakson (Cnidaria) luokista.

Varsinaisia meduusoita paremmin uivat kuutiomeduusat ovat saaneet nimensä kuutiomaisen muotoisesta uimakellostaan.

Kuutiomeduusat
Australiankuutiomeduusa (Chironex fleckeri)
Australiankuutiomeduusa (Chironex fleckeri)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Polttiaiseläimet Cnidaria
Luokka: Kuutiomeduusat
Cubozoa
Werner, 1975
Lahko: Cubomedusae
Haeckel, 1877
Heimot
  • Chirodropidae
  • Carybdeidae
Katso myös

 Kuutiomeduusat: Meressä elävien polttiaiseläinten pääjakson luokka Kuutiomeduusat Wikispeciesissä
 Kuutiomeduusat: Meressä elävien polttiaiseläinten pääjakson luokka Kuutiomeduusat Commonsissa

Kuutiomeduusat tunnetaan erityisesti joistakin hyvin myrkyllisistä lajeista, joiden polttiaissolujen myrkky on erittäin voimakasta ja ihmisellekin kohtalokasta. Näistä Australian rannikkovesissä elävä australiankuutiomeduusa (Chironex fleckeri) on aiheuttanut eniten kuolintapauksia ja myrkytyksiä. Toinen vaarallinen laji on irukandji (Carukia barnesi).

Kuutiomeduusojen neljä pyyntilonkeroa saattavat olla jopa kymmeniä kertoja niiden uimakelloa pidempiä. Irukandjin halkaisija on 12–25 millimetriä, mutta pyyntilonkerot saattavat olla jopa metrin pituiset. Pienen koon takia vahvasti myrkyllistä lajia on vaikea havaita ja epäilläänkin, että monet irukandjin aiheuttamat myrkytykset on aikaisemmin luokiteltu väärin muiden syiden aiheuttamiksi.

Toisin kuin varsinaisilla meduusoilla, kuutiomeduusoiden planula-toukasta kehittyy vain yksi polyyppiyksilö. Kuutiomeduusoiden luokassa on vain yksi lahko, Cubomedusae, johon kuuluu kaksi heimoa.

Ensiapu

Ensiapuna viinietikka on auttanut pelastamaan tuhansia ihmishenkiä myrkkymeduusan pistoilta. Meduusan pistokohtaan tulisi mahdollisimman pian kaataa ainakin 30 sekunnin ajan viinietikkaa, jonka hapot estävät myrkyn kulkeutumista verenkiertoon. Tunnettuja oireita ovat voimakas kipu, pahoinvointi, päänsärky, oksentelu, ripuli; ihon haavaumat, pistokohdan turpoaminen; hengitys- sekä nielemisvaikeudet, hikoilu; epätasainen pulssi, sydänoireet.

Lähteet

Tags:

Luokka (biologia)MeduusatPolttiaiseläimetPääjakso

🔥 Trending searches on Wiki Suomi:

Ensimmäinen maailmansotaPentti ArajärviKetiapiiniLuettelo automerkeistäEminemMilanoHelatorstaiBehm (laulaja)Juice LeskinenTallinnaSinisorsaSuuret nälkävuodetPamela TolaMauno KoivistoVille HaapasaloValeri PopovitšMarja KorhonenEppu NormaaliMikko KoivuLuettelo Suomen pääministereistäFasismiRiikka PurraYhdysvaltain osavaltiotKirkaKööpenhaminaRuandaBodominjärven murhatCarl Gustaf Emil MannerheimInstagramPoroKuoviSupercellLuettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaanNeuvostoliittoKäärijäViktoria (Iso-Britannia)Berliinin muuriAlexander StubbPalestiina (valtio)Åke LindmanJaakko SaloMyrskyluodon Maija (elokuva)Aspergerin oireyhtymäLuettelo suomalaisten näyttelijöiden äänirooleista M–QMaalaiskomediaSuomen rataverkkoGettomasaEspoo Metro AreenaKajaaniMurha paratiisissaLapin sotaSami HurmerintaNikolai IIKansallinen KokoomusPekka PuskaMichael JacksonIntersukupuolisuusOlli KeskinenMarinin hallitusEutanasiaEleonoora KauhanenJääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut 2024O. J. SimpsonSMC LähiörotatNoora LouhimoSeppo ToiviainenSäästöpankkiTelkkäMika MyllyläJeffrey DahmerSanni SeppoLepraWolfgang PauliEero MilonoffFinnkinoAfrikka🡆 More