Kuninkaallinen Teknillinen Korkeakoulu: Yliopisto Tukholmassa

Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu (ruots.

Se perustettiin vuonna 1827 ja on Ruotsin vanhin ja suurin teknillistä opetusta tarjoava yliopisto. Se kouluttaa diplomi-insinöörejä, insinöörejä ja arkkitehtejä sekä tekee sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävää teknis-luonnontieteellistä tutkimusta.

Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu
Kungliga Tekniska högskolan
Kuninkaallinen Teknillinen Korkeakoulu: Koulutustarjonta, Ruotsin ensimmäinen ydinreaktori, Lähteet
Kuninkaallinen Teknillinen Korkeakoulu: Koulutustarjonta, Ruotsin ensimmäinen ydinreaktori, Lähteet
engl. KTH Royal Institute of Technology
Motto Tieto ja taito (ruots. Vetenskap och konst)
Perustettu 1827
Tyyppi Julkinen
Rehtori Professori Sigbritt Karlsson
Henkilökunta n. 2 000
Opiskelijoita n. 12 000
Jatko-opiskelijoita n. 1 600
Sijainti Tukholma, Kuninkaallinen Teknillinen Korkeakoulu: Koulutustarjonta, Ruotsin ensimmäinen ydinreaktori, Lähteet Ruotsi (, 18°04′19″E)
Osoite Brinellvägen 8
Sivusto www.kth.se

Vuodesta 1917 asti KTH:n kampus on sijainnut Pohjois-Djurgårdenilla. Nykyään KTH:n toimintaa on myös muuallakin Tukholman alueella: Kistassa, Haningessa, Flemingsbergissä ja Södertäljessä.

Yliopiston rehtori on 12. marraskuuta 2016 alkaen professori Sigbritt Karlsson. Kuningas Kaarle XVI Kustaa on yliopiston suojelija.

Yliopiston nimi oli vuoteen 1993 asti Tekniska högskolan i Stockholm. Nimestään huolimatta KTH on juridisesti yliopisto, koska sillä on oikeus tohtorien nimittämiseen.

Yliopiston kirjasto on perustettu samanaikaisesti yliopiston kanssa vuonna 1827. Nykyisin se keskittyy sähköisen julkaisupankin ylläpitämiseen, jonka materiaalista osa on julkisesti tarkasteltavissa. Kirjasto on kuitenkin yhä myös suosittu opiskelupaikka ja ennen digitalisoitumista syntyneen aineiston keskus.

Koulutustarjonta

Arkkitehtuuri

Arkkitehtikoulutuksen kesto on viisi vuotta, ja se koostuu 300 opintopisteestä.

Diplomi-insinöörikoulutus

Diplomi-insinöörikoulutusten (ruots. civilingenjör) kesto on viisi vuotta, ja ne koostuvat 300 opintopisteestä.

  • Ajoneuvotekniikka (ruots. Farkostteknik)
  • Biotekniikka (ruots. Bioteknik)
  • Diplomi-insinööri- ja opettajakoulutus (ruots. Civilingenjör och lärare)
  • Informaatiotekniikka (ruots. Informationsteknik)
  • Kestävä teollisuustekniikka (ruots. Industriell teknik och hållbarhet)
  • Konetekniikka (ruots. Maskinteknik)
  • Materiaalisuunnittelu (ruots. Materialdesign)
  • Mediatekniikka (ruots. Medieteknik)
  • Sähkötekniikka (ruots. Elektroteknik)
  • Tekninen fysiikka (ruots. Teknisk fysik)
  • Tekninen kemia (ruots. Teknisk kemi)
  • Terveysteknologia (ruots. Medicinsk teknik)
  • Tietotekniikka (ruots. Datateknik)
  • Tuotantotalous (ruots. Industriell ekonomi)
  • Tuotesuunnittelu ja -tuotanto (ruots. Design och produktframtagning)
  • Yhteiskuntasuunnittelu (ruots. Samhällsbyggnad)
  • Ympäristö- ja energiatekniikka (ruots. Miljö och energi)
  • Avoin yliopisto (ruots. Öppen ingång)

Insinöörikoulutus

Insinööriohjelmien (ruots. högskoleingenjör) kesto on kolme vuotta, ja ne koostuvat 180 opintopisteestä.

  • Elektroniikka- ja tietokonetekniikka (ruots. Elektronik och datorteknik)
  • Kemiantekniikka (ruots. Kemiteknik)
  • Konetekniikka (ruots. Maskinteknik)
  • Mediatekniikka (ruots. Medieteknik)
  • Rakennustekniikka ja -suunnittelu (ruots. Byggteknik och design)
  • Sähkötekniikka (ruots. Elektroteknik)
  • Tekniikka ja talous (ruots. Teknik och ekonomi)
  • Tietotekniikka (ruots. Datateknik)
  • Tuotantotalous ja -huolto (ruots. Industriell teknik och produktionsunderhåll)

Tekniikan kandidaattiohjelmat

Kandidaattiohjelmien kesto on kolme vuotta.

  • Informaatio- ja viestintätekniikka (engl. Information and Communication Technology)
  • Kiinteistötalous (ruots. Fastighet och finans)
  • Kiinteistökehitys ja -välitys (ruots. Fastighetsutveckling m. fastighetsförmedling)

Tekniikan maisteriohjelmat

Maisteriohjelmien kesto on kaksi vuotta, ja suurin osa niistä on englanninkielisiä.

  • Soveltava logistiikka (ruots. Tillämpad logistik)
  • Tekniikka-, terveys- ja työ-ympäristösuunnittelu (ruots. Teknik, hälsa och arbetsmiljöutveckling)
  • Lukuisia englanninkielisiä

Muu koulutustarjonta

Ruotsin ensimmäinen ydinreaktori

Ruotsin ensimmäinen ydinreaktori R1, Reaktori 1, sijaitsi reaktorihallissa 25 metriä maan alla KTH:n alapuolella. Se käynnistyi ensimmäisen kerran 13. heinäkuuta 1954 kello 18.59, ja se sammutettiin vuonna 1970.

Lähteet

Aiheesta muualla

Kuninkaallinen Teknillinen Korkeakoulu: Koulutustarjonta, Ruotsin ensimmäinen ydinreaktori, Lähteet 
Commons
Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu.
Tämä koulutukseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Tags:

Kuninkaallinen Teknillinen Korkeakoulu KoulutustarjontaKuninkaallinen Teknillinen Korkeakoulu Ruotsin ensimmäinen ydinreaktoriKuninkaallinen Teknillinen Korkeakoulu LähteetKuninkaallinen Teknillinen Korkeakoulu Aiheesta muuallaKuninkaallinen Teknillinen KorkeakouluArkkitehtiDiplomi-insinööriInsinööri (ylempi AMK)Ruotsin kieliTukholmaYliopisto

🔥 Trending searches on Wiki Suomi:

Parkinsonin tautiKristiinaViherpeippoMummola (vuoden 2023 elokuva)Spede PasanenJoe BidenSotaKesäaikaRonja, ryövärintytärKristoffer KolumbusCristiano RonaldoPunkstooTimo T. A. MikkonenKaisa MäkäräinenMaakotkaGolgataElina GustafssonLuettelo suomalaisten opiskelijahaalarien väreistäKansainvälinen yksikköjärjestelmäMoskovan joukkoampuminen 2024Anja RäsänenTalvisotaM/S Silja SerenadePaastoSuomen kieliPetteri JussilaFinntrollTöyhtöhyyppäNapoleon IElvis PresleyAleksanteri II (Venäjä)Mikkelin JukuritNorjan iskut 2011Eurooppa-liigan kauden 2016–2017 lohkovaiheKemoterapiaRyhmä HauJumalainen näytelmäPentti LinnosvuoRobert De NiroJääkiekkoSeinäjokiRichard GereMinkkiVenäjäLasse PöystiApostoliKikkaHelluntaiherätysKummeli (televisiosarja)GetsemaneHindulaisuusTuhkakeskiviikkoBaltimoreRMS TitanicAbbaLiljankukka (kappale)Helsingin alueellinen jakoMauritaniaJarkko ElorantaDingo (yhtye)MämmiRonald ReaganTiktokSentencedNew YorkRichard SerraJapaniArchie CruzIndonesiaSuomen maisemamaakunnatMaaAlkuaineDaniel LehtonenVirvontaHeikki HelaOsmanien valtakuntaVarsinais-Suomen maakuntaAfganistanin sota (2001–2021)🡆 More