Kukkahattutäti: Pilkkanimi
Kukkahattutäti on pilkkanimi, jolla viitataan henkilöön – usein naispuoliseen – joka pilkkaajan mielestä osallistuu julkiseen keskusteluun jakelemalla muille moralistisia, yleensä naiiveja neuvoja.
Nimitys kukkahattutäti juontuu moraalia tiukasti vartioivien entisajan amerikkalaisten hienostorouvien päähinetyylistä.
Toimittaja Saska Saarikosken mukaan kukkahattutädillä ”tarkoitetaan hyväntahtoisen hölmöä naista (tai joskus miestäkin), joka opettaa muille, miten tulee elää”. Esimerkkeinä kukkahattutädeiksi nimitellyistä hän mainitsee Tarja Halosen ja Astrid Thorsin. Toimittaja Ilkka Mattilan mukaan kukkahattutädeiksi kutsutaan verkkokeskusteluissa muun muassa rasististen purkausten arvostelijoita, eläinsuojelijoita, joukkoliikenteen kannattajia sekä yleisesti sosiaalialan työntekijöitä. Helmikuussa 2011 jääkiekkoseura KooKoon päävalmentaja Ismo Lehkonen sai lyhyen toimitsijakiellon nimitettyään Mestiksen vastaavia päättäjiä kukkahattutädeiksi. Paleface kutsuu itseään Luova tuho -albumillaan itseironisesti ”kukkahattudädiksi”.
Kukkahattutäti maahanmuuttokeskustelussa
Tutkijoiden Sundén ja Paasonen mukaan sukupuolittunut käsite “kukkahattutäti” ilmestyi maahanmuuttovastaisille foorumeille 2000-luvulla ilmaisemaan naiivia ja moralisoivaa asennetta maahanmuuttoon. Pääasiassa kukkahattutädit on yhdistetty kulttuurisen moninaisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolustamiseen. Kuten englanninkielisen maailman "sosiaalisen oikeudenmukaisuuden soturit" (SJW eli social justice warriors) kukkahattutädit vastustavat populistista ja nationalistista maahanmuuttovastaisuutta, toivottavat pakolaiset tervetulleeksi ja heiluttavat sateenkaarilippua. Sundén ja Paasonen näkevät negatiivisesti leimatussa käsitteessä yhteyden kriittistä diskurssianalyysia (CDA) edustavan Teun A. van Dijkin näkemykseen, jonka mukaan äärioikeistolaisen median todellisia vihan kohteita eivät ole mustat tai muut vähemmistöt, vaan heitä suojelevat antirasistit.
Katso myös
Lähteet
- Jenny Sundén & Susanna Paasonen: Shameless hags and tolerance whores: feminist resistance and the affective circuits of online hate. Feminist Media Studies, 2018, 18. vsk, nro 4, s. 643-656. doi:10.1080/14680777.2018.1447427. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.11.2022.
- van Dijk, Teun A.: Elite Discourse and Racism. Sage, 1993. ISBN 0-8039-5071-3.
Viitteet
Aiheesta muualla
- Anna Amnell: Seksismiä ja ikärasismia kielessä: kukkahattutäti. Blogisisko 29.5.2006.
- Jukka Hämäläinen: Kukkahattutäti – ja vieläpä ylpeä siitä! (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin uutiset 28.10.2011.
- Riina Klemettinen: Kukkahattu kukkistelee. Kielikello 4/2013.
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Kukkahattutäti, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.