Johannes Høsflot Klæbo: Norjalainen maastohiihtäjä

22. lokakuuta 1996 Trondheim) on norjalainen maastohiihtäjä, viisinkertainen olympiavoittaja ja yhdeksänkertainen maailmanmestari, joka edustaa seuratasolla Byåsen IL:ää. Hän on voittanut maailmancupin kokonaiskilpailun neljä kertaa ja sprintticupin viidesti. Yksittäisten osakilpailuvoittojen lukumäärällä mitattuna Klæbo on maailmancuphistorian menestynein mieshiihtäjä. Ilmiömäiset vauhtiominaisuudet ovat tuoneet hänelle Suomessa lempinimen ”Rakettimies”, minkä lisäksi häntä on verrattu Usain Boltiin.

Johannes Høsflot Klæbo
Klæbo Seefeldin MM-kilpailujen palkintoseremoniassa.
Henkilötiedot
Koko nimi	Johannes Høsflot Klæbo
Syntynyt	22. lokakuuta 1996 (ikä 27) Trondheim, Norja
Uran tiedot
Seura	Byåsen IL
Laji	maastohiihto
Maailmancup
Kaudet	2016–
Voitot	83
Palkintokorokkeella	108
Tietolaatikko päivitetty 17. maaliskuuta 2024
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Mitalit
Maa:  Norja
Miesten maastohiihto
Olympialaiset
Kultaa	Pyeongchang 2018	sprintti (p)
Kultaa	Pyeongchang 2018	4×10 km viesti
Kultaa	Pyeongchang 2018	parisprintti (v)
Kultaa	Peking 2022	sprintti (v)
Kultaa	Peking 2022	parisprintti (p)
Hopeaa	Peking 2022	4×10 km viesti
Pronssia	Peking 2022	15 km (p)
MM-kilpailut
Kultaa	Seefeld 2019	sprintti (v)
Kultaa	Seefeld 2019	4×10 km viesti
Kultaa	Seefeld 2019	parisprintti (p)
Kultaa	Oberstdorf 2021	sprintti (p)
Kultaa	Oberstdorf 2021	parisprintti (v)
Kultaa	Oberstdorf 2021	4x10 km viesti
Kultaa	Planica 2023	sprintti (p)
Kultaa	Planica 2023	parisprintti (v)
Kultaa	Planica 2023	4x10 km viesti
Hopeaa	Planica 2023	yhdistelmäkilpailu
Hopeaa	Planica 2023	50 km (p)
Pronssia	Lahti 2017	sprintti (v)

Juuri räjähtävästä nopeudestaan tunnettu Klæbo debytoi maailmancupissa jo 19-vuotiaana, ja hän saavutti ensimmäisen kokonaiskilpailun voittonsa kolmannella kaudellaan 2017–2018. Samana vuonna hänestä tuli kolminkertainen olympiavoittaja. Harvinaisen nuorena ansaitusta menestyksestä johtuen CNN tituloi hänet ”Norjan Justin Bieberiksi”. Vuosien 2019 ja 2021 välillä Klæbo juhli kuutta maailmanmestaruutta ja nosteli maailmancupin kristallipalloa neljä kertaa. Olympiavuoden 2022 alussa hän voitti Tour de Skin yli kahden minuutin erolla ennen Aleksandr Bolšunovia, jota pidettiin hänen vakavimpana kilpailijanaan. Hän saavutti Pekingissä pidetyistä talviolympialaisista lopulta neljä mitalia, mukaan lukien kaksi kultaa sprinttimatkoilta.

Kausi 2022–2023 oli tulosten valossa Klæbon tähänastisen uran menestyksekkäin, kun hän sai kolme kultaa ja kaksi hopeaa Planican MM-kilpailuista. Maailmancupissa hän sivusi Therese Johaugin yhden kauden voittoennätysta.

Asiantuntijoiden välillä vallitsee konsensus, että Klæbo on yksi kaikkien aikojen ylivoimaisimmista hiihtäjistä. Hänet on mainittu Klæbo-juoksun keksijäksi.

Lahden MM-kilpailut 2017

Klæbo saavutti Lahden MM-kilpailuissa 2017 pronssia vapaan hiihtotavan sprintissä. Parisprintissä hän oli Emil Iversenin kanssa neljäs. Ennen loppusuoraa Iversen oli vielä ankkuriosuudellaan ensimmäisenä ennen Iivo Niskasta. Iversen kuitenkin kaatui viimeisessä kaarteessa. Niskanen kompastui norjalaiseen, ja Iversen jäi kilpailussa neljänneksi palkintopallin ulkopuolelle. 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa Klæbo oli viidestoista.

Pyeongchangin olympialaiset 2018 ja Seefeldin MM-kilpailut 2019

 

Klæbo voitti Pyeongchangin olympialaisissa 2018 kultaa perinteisen hiihtotavan sprintissä, 4 × 10 kilometrin viestissä, jossa hiihti ankkuriosuuden sekä vapaan hiihtotavan parisprintissä Martin Johnsrud Sundbyn kanssa. Viestihiihdossa Ranskan ja Venäjän olympiaurheilijoiden ankkurit Adrien Backscheider ja Denis Spitsov pyrkivät vuoroillaan aiheuttamaan väsymystä Klæbolle. Klæbo onnistui jättämään kilpailun ratkaisun loppukirin varaan, jossa hän oli odotetusti vahvin. Hän otti osaa myös 30 kilometrin yhdistelmäkisaan sijoittuen siinä kymmenenneksi. Seefeldin vuoden 2019 MM-kilpailuissa Klæbo voitti kultaa vapaan hiihtotavan sprintissä, perinteisen hiihtotavan parisprintissä ja viestissä.

Oberstdorfin MM-kilpailut 2021

Oberstdorfin MM-kilpailussa 2021 Klæbo saavutti perinteisen sprintin, vapaan parisprintin ja viestin maailmanmestaruudet. Yhdistelmäkilpailussa hän oli neljäs, ja 50:n kilometrin yhteislähdössä hänet hylättiin. Sprintissä hän voitti karsinnan, puolivälierän, välierän ja finaalin, jossa hän ohitti toiseksi sijoittuneen Erik Valnesin tehokkaan kiihdytyksen ja tempon vaihdoksen avulla loppusuoran alussa. Hän hiihti parisprintin yhdessä juuri Valnesin kanssa. Vaikka Klæbo joutui lähtemään siinä ankkuriosuudelleen neljän sekunnin takaa-ajoasemasta kilpailua johtaneeseen Gleb Retivyhiin nähden, hän hiihti venäläisen kiinni ja nousi tämän ohi radan viimeisessä ylämäessä. Viestissä Klæbo pääsi viimeiselle osuudelle johtoasemassa 35 sekuntia ennen Venäjän hiihtoliiton Aleksandr Bolšunovia. Hän kuitenkin taktikoi ja hellitti menonsa suhteellisen kevyeksi hiihtelyksi, minkä seurauksena Bolšunov saavutti hänet ja otti vastuun vauhdinpidosta. Ratkaisevan eron Bolšunoviin Klæbo teki äkillisellä rytminmuutoksella jälleen kilpailun viimeisessä nousussa.

Myös 50:llä kilometrillä Klæbo kävi voittokamppailun Bolšunovia vastaan ja ylittikin maaliviivan ensimmäisenä. Tuomarineuvoston pitkään kestänyt käsittely tuotti kuitenkin lopputuloksena tulkinnan, jonka mukaan Klæbo oli estänyt loppusuoran ohitushetkellä Bolšunovia ja aiheuttanut tämän sauvan rikkoutumisen, vaikka hän olikin hiihtänyt tilanteessa tätä nopeammin. Harvinainen päätös jakoi mielipiteitä Pohjoismaissa ja Venäjällä: etenkin monet norjalaisurheilijat tukivat Klæboa julkisesti, kun taas Venäjän presidentti Vladimir Putin kutsui Bolšunovia ”kilpailun todelliseksi sankariksi”. Voittajaksi valittu Iversen ja pronssille noussut Simen Hegstad Krüger olivat sitä mieltä, että Klæboa ei olisi pitänyt hylätä. Bolšunov itse sanoi, että mestaruus olisi pitänyt merkitä vain joko hänelle tai Klæbolle, mutta Klæbo ei pettymyksestään huolimatta halunnut valittaa päätöksestä.

Pekingin talviolympialaiset 2022

Klæbo lähti pienoisena ennakkosuosikkina olympialaisten avausmatkalle yhdistelmäkilpailuun. Hän tuli maaliin kuitenkin odotusten vastaisesti vasta 40:ntenä, noin yhdeksän minuuttia voittaja Aleksandr Bolšunovin jälkeen. Tulosta pidettiin suurena pettymyksenä. Sijoituksen alhaisuutta selittää osaltaan se, että pudottuaan kärjen matkavauhdista perinteisen osuudella, Klæbo hidasti säästääkseen energiaa kaksi päivää myöhemmin käytyä vapaan hiihtotavan sprinttikilpailua varten, jonka hän sitten voitti. Siitä huolimatta, että hän jäi sprintin karsinnassa kolmanneksi ja välierässään toiseksi, hän kontrolloi finaalin kulkua. Ja vaikka hän finaalissa horjahti loppusuoran kirin aikana, hän kykeni pitämään hopeaa saavuttaneen Federico Pellegrinon takanaan.

15 kilometrin perinteisen väliaikalähdön Klæbo aloitti verkkaisesti. 1,8 kilometrin kohdalla hän oli 43:nnellä tilalla. Hän kasvatti vauhtiaan loppua kohden, oli 9,3 kilometristä 13,8 kilometriin kaikista nopein hiihtäjä sektoriajoissa ja teki maalissa pohja-ajan. Hänen jälkeensä lähteneistä kilpailijoista ainoastaan Iivo Niskanen ja Bolšunov alittivat hänen aikansa, joten hän sijoittui lopputuloksissa pronssille. Klæbo jäi matkan voittaneesta Niskasesta 37,5 sekuntia. Viestissä Klæbo joutui lähtemään ankkuriosuudelleen 45 sekuntia venäläisen Sergei Ustjugovin perään. Hän lähti kuromaan välimatkaa umpeen ja saavuttikin venäläistä alkumatkasta jättäen muut kärkiajajat pikaisesti taakseen. Koska ero johtajaan ei kuitenkaan kutistunut riittävän nopeasti, Klæbo jäi odottamaan takanaan tullutta Ranskan Maurice Manificatia. Lopullinen irtiotto nähtiin viimeisessä sprinttilaskussa, jossa Klæbo karkasi luistavampien suksiensa avulla. Hän kasvatti maaliviivaan mennessä eroksi yhdeksän sekuntia ja varmisti hopeamitalin. Parisprintin finaalissa Norja uusi mestaruutensa. Klæbo toimi siinä jälkimmäisenä viestinviejänä, kun Erik Valnes hiihti parittomat osuudet. Klæbo, Suomen Joni Mäki ja Venäjän maajoukkueen Aleksandr Terentjev saapuivat viimeiselle stadionin lenkille samaan aikaan, mutta Klæbo iski takasuoraa edeltäneeseen vastamäkeen ja otti voimakkaalla loppuriuhtaisullaan voiton lähes kahden ja puolen sekunnin marginaalilla. Päätöspäivän 30 kilometrin mittaisessa vapaan etenemistyylin yhteislähtökisassa Klæbo ei kestänyt pääjoukon vauhtia, vaan lopahti ja keskeytti. Matkan pituus oli lyhennetty 50 kilometristä 30 kilometriin ankarien sääolojen takia. Suorituksensa jälkeen Klæbo kertoi, että hän oli aloittanut kilpailun vain, koska kisamuotoa oli vaihdettu. 50 kilometrille hän ei olisi osallistunut, sillä hänen vatsansa oli sekaisin ja hän oli kärsinyt edellisenä yönä unettomuudesta.

Planican MM-kilpailut 2023

Planican MM-kilpailuissa 2023 Klæbon kisaurakka lähti lupaavasti käyntiin, kun hän voitti perinteisen hiihtotavan sprintissä kultaa. Moni muu ennakkosuosikki ajautui ongelmiin epätavallisen vaikealla radalla. Klæbo sen sijaan onnistui välttämään vahingot ja kaatumiset kaikissa erävaiheissa. Loppukilpailun hän ratkaisi ennen loppukiriä, dominoiden kisan kulkua. Seuraavan päivän yhdistelmäkilpailussa Klæbo saavutti hopeaa. Hän tuli suksien vaihtoon toisella tilalla, heti Iivo Niskasen jälkeen. Pysähdys sujui hitaasti; sen kesto sijoittui mediaanin alapuolelle, ja Klæbo menetti paljon aikaa. Sjur Røthe ja Simen Hegstad Krüger pääsivät sillä välin irtiottoon. Klæbo ajoi heidät kiinni, mutta hänen voimansa tuhlaantuivat yhtäkkiseen vauhdin lisäykseen. Krüger kontrolloi irtiottoa ja piti perusvauhdin niin kovana pitkissä nousuissa, että Klæbo putosi pois voittotaistelusta. Samoin kävi Røthelle viimeistä edellisellä kierroksella. Klæbo tavoitti Røthen laskuvoittoisilla osuuksilla ja ratkaisi hopeamitalin lopussa hyvällä kirinopeudellaan.

Klæbo palasi kultakantaan parisprintissä yhdessä Pål Golbergin kanssa. Golberg antoi Klæbolle ankkuriosuudelle muutaman sekunnin etumatkan italialaiseen Federico Pellegrinoon ja ranskalaiseen Richard Jouveen nähden. Klæbo hieman kasvatti eroa takaa-ajajiin, kunnes Pellegrino otti välimatkan umpeen yllättävällä nykäyksellä kierroksen keskivaiheilla. Klæbo reagoi tähän kiihdyttämällä uudelleen, eikä Pellegrino kyennyt enää vastaamaan vauhdin kiristymiseen. Norjan ja Italian välinen ero oli maalissa 2,48 sekuntia.

15 kilometrin vapaan hiihtotavan väliaikalähdössä Klæbo tuli neljänneksi. Krügerin hallitsemassa kilpailussa hän jäi mitalista 0,9 sekuntia loppuajallaan 32.42,9. Vaikka Klæbon loppuveto oli kisan vahvin, se ei riittänyt Hans Christer Holundia vastaan. Tulos oli hänelle suuri pettymys, sillä hän oli asettanut itselleen kovat odotukset. Kaksi päivää myöhemmin hän hiihti viestissä Holundin ja Krügerin sekä Golbergin kanssa. Kultamitalin kohtalo oli käytännössä sinetöity ennen Klæbon ankkuriosuutta. Hän olisi halunnut antaa Suomen Niko Anttolan kuroa kiinni aiempien viestinviejien luoman noin minuutin eron, mihin Norjan maajoukkueen valmennus ei suostunut. Klæbo oli ankkuriosuuden viidenneksi nopein hiihtäjä, ja se riitti helppoon voittoon. Viestin jälkeen hän osallistui vielä perinteisellä etenemistavalla käytyyn 50 kilometrin yhteislähtöön. Hänellä oli allaan eniten kilpailtuja kilometrejä, mikä oli verottanut häntä merkittävästi. Hän pysytteli pitkään rauhallisena pääjoukossa ja antoi muiden tehdä enemmän vetotöitä. Voitto ratkaistiin lopulta viimeisellä kierroksella seitsemän hiihtäjän kesken. Loppusuoraa edeltäneessä ylämäessä Golberg karkasi muilta ja käynnisti loppukirikamppailun. Klæbo ei jäänyt ihmettelemään, vaan ohitti jäljelle jääneet kilpakumppaninsa. Metrien taittuessa kärkikaksikon väli kasvoi silti niin isoksi, ettei Klæbo enää saanut kaulaa kiinni. Hän sijoittui hopealle kintereillään hurjan nousun tehnyt William Poromaa.

Hän on kolminkertainen maailmanmestari ja viisinkertainen mitalisti nuorten MM-kilpailuista. Vuonna 2015 Almatyssä hän saavutti pronssia sekä sprintistä perinteisellä hiihtotavalla että viestistä. Vuonna 2016 Râșnovissa Klæbo saavutti kultaa vapaan hiihtotavan sprintissä, kymmenen kilometrin perinteisen hiihtotavan kisassa ja viestissä.

Klæbo debytoi maailmancupissa helmikuussa 2016 Drammenin perinteisen kaupunkisprintissä sijoittuen sijalle 15. Näin ollen hän saavutti heti ensimmäiset maailmancupin pisteensä. Ensimmäisen palkintopallisijansa Klæbo saavutti toisessa maailmancup-kilpailussaan oltuaan marraskuussa 2016 kolmas Rukalla perinteisen sprintissä. Seuraavana viikonloppuna hän sijoittui toiseksi Lillehammerin Nordic Opening -tapahtuman kokonaiskilpailussa. Myöhemmin samalla kaudella hän oli kolmas Toblachin vapaan hiihtotavan sprintissä. Ensimmäisen maailmancupvoittonsa hän saavutti Otepään vapaan hiihtotavan sprintissä 18. helmikuuta 2017. Drammenin perinteisen sprintissä hän oli toinen. Hän voitti maailmancupin finaalitapahtumassa Quebecissa 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailun. Hän voitti myös finaalitapahtuman kokonaiskilpailun. Hän voitti kauden 2016–2017 sprintticupin ja sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa neljänneksi.

Klæbo voitti maailmancupkaudella 2017–2018 Rukalla käydyn Nordic Opening -tapahtuman kokonaiskilpailun, perinteisen sprintin ja perinteisen hiihtotavan 15 kilometrin kilpailut. Lillehammerissa hän voitti perinteisen hiihtotavan sprintin ja 30 kilometrin yhdistelmäkilpailun. Davosissa hän voitti vapaan hiihtotavan sprintin, Toblachissa 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan takaa-ajokilpailun. Dresdenin vapaan hiihtotavan sprintissä hän oli toinen. Hän voitti Planicassa perinteisen hiihtotavan sprintin ja oli perinteisen 15 kilometrillä toinen. Seefeldissä hän voitti vapaan hiihtotavan sprintin. Hän oli Lahden vapaan sprintissä kolmas ja voitti Drammennin perinteisen sprintin. Falunin finaalitapahtumassa hän voitti vapaan sprintin. Hän voitti maailmancupin kokonaiskilpailun ja sprintticupin.

Hiihdon maailmancupin kauden 2018–2019 avauskilpailussa Rukalla, Klæbo sijoittui toiseksi miesten sprintissä. Klæbo johti kilpailua loppusuoralla, mutta Aleksandr Bolšunov hiihti takana viereisellä ladulla tasatyöntöä lujaa ja alkoi saavuttaa norjalaista. Ennen maalia Klæbo jostain syystä suoristi selkänsä ja antoi vauhtinsa hyytyä, kun taas Bolšunov jatkoi hiihtämistä ja voitti kauden avaavan sprintin. Klæbo sijoittui kilpailussa toiseksi. Hän voitti samalla kaudella Davosin vapaan hiihtotavan sprintin. Tour de Skillä hän voitti vapaan hiihtotavan sprintit Toblachissa ja Val Müstairissa. Oberstdorfissa hän voitti 15 kilometrin vapaan hiihtotavan takaa-ajokilpailun Sergei Ustjugovia vastaan käymänsä loppukirikamppailun jälkeen. Kiertueen viimeisellä paikkakunnalla Italian Val di Fiemmessä hän juhli niin 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailun kuin kokonaiskilpailunkin voittoa. Toiseksi sijoittunut Ustjugov ylitti loppunousun maaliviivan 16,7 sekuntia myöhemmin. Otepäässä Klæbo voitti perinteisen hiihtotavan sprintin ja Lahdessa vapaan hiihtotavan sprintin. MM-kilpailujen jälkeen hän voitti Drammenin perinteisen hiihtotavan sprintin sekä Falunin vapaan hiihtotavan sprintin, joten hän varmisti sprintticupin voiton jo ennen viimeistä osakilpailua. Kiihkeä kamppailu kokonaiskilpailun kristallipallosta sen sijaan kesti koko kauden ja ratkaistiin Klæbon ja Bolšunovin välillä Quebec Cityn finaalikiertueella. Klæbo onnistui voittamaan finaalitapahtumassa sekä vapaan hiihtotavan sprintin että 15 kilometrin perinteisen yhteislähtökilpailun. Maailmancupin voiton hän otti tulemalla ensimmäisenä maaliin kauden päätösmatkalla, 15 kilometrin vapaan takaa-ajossa. Tuossa kisassa hän päästi ensin Bolšunovin sekä Alex Harveyn edelleen ja antoi heidän pitää vauhtia kärkiryhmässä jättäytyen itse taka-alalle. Taktiikkaveto toimi, ja voimansa oikein jakanut Klæbo ohitti kaksikon nykäyksellä kilpailun viimeisessä nousussa. Täten hän siis voitti maailmancupin kokonaiskilpailun 98 pisteen erolla Bolšunoviin.

 

Kaudella 2019–2020 Klæbo voitti Rukan Nordic Opening -tapahtuman kokonaiskilpailun ja perinteisen hiihtotavan sprintin. Davosissa hän voitti vapaan hiihtotavan sprintin. Tour de Skillä hän voitti Lenzerheiden vapaan hiihtotavan sprintin sekä Val di Fiemmessä perinteisellä hiihtotavalla käydyt 15 kilometrin yhteislähtökilpailun ja sprintin. Tour de Skin kokonaiskilpailussa hän oli kolmas. Nové Městossa hän sijoittui 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan takaa-ajokilpailussa toiseksi. Hän voitti Oberstdorfin perinteisen hiihtotavan sprintin. Ski Tourilla hän voitti Åren vapaan hiihtotavan ylämäkisprintin ja Trondheimin perinteisen hiihtotavan sprintin. Drammenissa hän otti vielä voiton vapaan hiihtotavan sprintistä. Hän voitti sprintticupin neljännen kerran ja sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa toiseksi.

Marraskuussa 2020 Klaebo voitti Nordic opening -tapahtuman Rukalla. Hän voitti myös 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan väliaikalähtökilpailun ja oli perinteisen sprintissä toinen. Falunissa hän oli 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa toinen ja voitti perinteisen hiihtotavan sprintin. MM-kisojen jälkeen hän sijoittui toiseksi Engadinin 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli kolmas.

Kaudella 2021–2022 Klæbo sijoittui Rukan perinteisen hiihtotavan sprintissä toiseksi. Hän voitti Lillehammerin vapaan hiihtotavan sprintin. Davosissa hän voitti vapaan hiihtotavan sprintin ja oli 15 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa toinen. Tour de Ski-kiertueella hän voitti avausosakilpailun Lenzerhaiden vapaan hiihtotavan sprintin, Oberstforfin 15 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailun ja perinteisen hiihtotavan sprintin sekä Val di Fiemmen 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpaiun. Tour de Skin kokonaiskilpailun hän voitti turvallisella kahden minuutin ja kolmen sekunnin erolla Aleksandr Bolśunoviin. Olympialaisten jälkeen hän voitti Lahden vapaan sprintin ja oli 15 kilometrin perinteisellä toinen. Hän voitti maailmancupin kokonaiskilpailun sekä oli sprintticupissa toinen ja normaalimatkojen cupissa kolmas.

Kaudella 2022–2023 Klæbon hiihto kulki entisen lailla. Vaikka hän oli joutunut kuntouttamaan takareittään monia kuukausia, loukkaantuminen ei pahemmin vaikuttanut hänen asemaansa lajin supertähtenä. Hän voitti Rukan perinteisen hiihtotavan sprintin, kymmenen kilometrin perinteisen kilpailun ja 20 kilometrin vapaan hiihtotavan takaa-ajokilpailun. Takaa-ajossa häneltä ei löytynyt lainkaan vetohalukkuutta, koska hän tahtoi säästää voimiaan viimeisen nousun ratkaisuhetkeä varten. Lillehammerin vapaan hiihtotavan sprintissä hän teki ratkaisunsa jo ennen loppusuoraa ja vei voiton. Kaksi viikkoa myöhemmin hän sijoittui yllättäen "vasta" toiseksi vapaan hiihtotavan sprintissä Davosissa, kun hän taipui maalisuoran kirissä Federico Pellegrinolle 15 sekunnin sadasosalla. Tour de Skillä hän voitti Val Müstairin sprintin hyvien laskulinjojensa ansiosta. Hän voitti Val Müstairissa myös kymmenen kilometrin takaa-ajon. Oberstdorfissa Klæbo voitti kymmenen kilometrin perinteisen hiihtotavan väliaikalähtökilpailun. Hän voitti Oberstdorfissa myös normaalimatkaa seuranneen 20 kilometrin vapaan hiihtotavan takaa-ajokilpailun. Hän koki pääjoukon luoman uhan niin korkeaksi, että hänen oli järkevintä päästää heidät mukaansa ja hoitaa kisan voitto totutusti maksimaalisella kirillä. Val di Fiemmessä hän voitti perinteisen hiihtotavan sprintin ja 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailun. Sijoituttuaan viimeisen etapin vapaan yhteislähtökilpailussa kuudenneksi hän voitti Tour de Skin lähes minuutin erolla Simen Hegstad Krügeriin. Hän voitti Livignon vapaan hiihtotavan sprintin. Les Roussesin perinteisen hiihtotavan sprintissä Klæbo sijoittui toiseksi. Hän hiihti Richard Jouven peesissä loppusuoralle ja yritti ohitse juuri ennen maaliviivaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Les Roussesin 20 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailun hän taas voitti vahvan loppukirinsä turvin. Hän voitti myös pilvisissä olosuhteissa käydyn vapaan hiihtotavan sprintin Toblachissa. Kymmenen kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa hän sijoittui kolmanneksi. Hän voitti Drammenissa perinteisen hiihtotavan sprintin, Falunissa 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailun ja vapaan sprintin, Tallinnan vapaan hiihtotavan kaupunkisprintin sekä Lahdessa perinteisen hiihtotavan sprintin ja 20 kilometrin perinteisen yhteislähtökilpailun. Hän voitti maailmancupin kokonaiskilpailun ja sprintticupin sekä oli normaalimatkojen cupissa toinen. Kaudella 2023–2024 hän sijoittui Rukan perinteisen hiihtotavan sprintissä kolmanneksi. Hän voitti Östersundin perinteisen hiihtotavan sprintin. Hän voitti Trondheimin vapaan hiihtotavan sprintin, 20 kilometrin yhdistelmäkilpailun ja 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan väliaikalähtökilpailun. Hän voitti Gomsin vapaan hiihtotavan sprintin ja 20 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailun. Hän voitti Canmoren vapaan hiihtotavan sprintin ja perinteisen hiihtotavan sprintin. Lisäksi hän sijoittui 20 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa toiseksi. Hän voitti Minneapolisin vapaan hiihtotavan sprintin. Hän voitti Lahden 20 kilometrin perinteisen hiihtotavan väliaikalähtökilpailun ja vapaan hiihtotavan sprintin. Hän voitti Oslon 50 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailun. Hän voitti Drammenin perinteisen hiihtotavan sprintin. Hän voitti Falunin perinteisen hiihtotavan sprintin, 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan väliaikalähtökilpailun ja 20 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailun. Hän sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa ja normaalimatkojen cupissa toiseksi sekä voitti sprintticupin.

 

 

Klæbolla on valmiudet hiihtää kiperiä kurveja taitavasti. Kuvat ovat vuosilta 2017–2018.

Klæbon poikkeuksellisia vahvuuksia ovat huippunopeus, korkean intensiteetin kirikyky, taktinen älykkyys sekä välineiden hallinta erityisesti käännöksissä, myötäleissä ja loivissa nousuissa. Hän popularisoi ylämäkien erikoistekniikan, jossa edetään juoksemalla ladun vieressä sekä käytetään polvia korkealla ja jalkoja ylhäällä vartalon takana. Siinä hyödynnetään lyhyttä voimantuottoaikaa saattamalla ”suksen alle kova hetkellinen paine, jolla saadaan pito paremmaksi”.

Vuoden 2022 talviolympialaisten alla Reijo Jylhä huomautti, että Klæbo kykenee rytminvaihto- ja koordinaatiokykyjensä avulla hyödyntämään energiaansa ja tuottamiaan tehoja kokonaiskuormitukseen nähden ”paremmin kuin kukaan aiemmin”. Yhteislähtö- ja takaa-ajomuotoisten kilpailujen voitot Klæbo on miltei aina pyrkinyt ratkaisemaan nopeilla iskuilla lähellä maaliviivaa. Hänen hapenottokapasiteettinsa ja kestävyysominaisuutensa ovat myös maailman absoluuttista huipputasoa, joten häneltä on lähes mahdotonta päästä irti. Kansainvälisen uran aivan alkuvuosina hänen jaksamistasonsa oli heikompi kuin muutamilla muilla eliittihiihtäjillä. Vapaa hiihtotapa on tuottanut hänelle enemmän haasteita kuin perinteinen.

Päivitetty 30. joulukuuta 2023.

Nuorten Norjan mestaruuskilpailut

Neljä mitalia (kaksi kultaa, yksi hopea ja yksi pronssi).

Nuorten maailmanmestaruuskilpailut

Viisi mitalia (kolme kultaa ja kaksi pronssia).

Norjan mestaruuskilpailut

Seitsemän mitalia (kolme kultaa, kaksi hopeaa ja yksi pronssi).

Olympialaiset

Kuusi mitalia (neljä kultaa, yksi hopea ja yksi pronssi).

Maailmanmestaruuskilpailut

12 mitalia (yhdeksän kultaa, kaksi hopeaa ja yksi pronssi).

Maailmancup

Kausisijoitukset

13 kristallipalloa (neljä kokonaiskilpailun, viisi sprintticupin ja kaksi alle 23-vuotiaiden cupin voittoa).

Kausi	Ikä	Sarjat				Kiertuemuotoiset kilpailut
		Kokonaiskilpailu	Normaalimatkat	Sprintit	U23	Ruka Nordic	Tour de Ski	Ski Tour	Sprint Tour	Finaalit
2016	19	110.	—	68.	12.	—	—	—	—	—
2017	20	4.	29.	1.	1.	2.	—	—	—	1.
2018	21	1.	7.	1.	1.	1.	—	—	—	25.
2019	22	1.	9.	1.	1.	14.	1.	—	—	1.
2020	23	2.	6.	1.	—	1.	3.	6.	—	—
2021	24	3.	8.	8.	—	1.	—	—	—	—
2022	25	1.	3.	2.	—	—	1.	—	—	—
2023	26	1.	2.	1.	—	—	1.	—	—	—

Henkilökohtaiset palkintopallisijoitukset

72 voittoa (45 MC:sta, 27 etapeilta) ja yhteensä 95 palkintopallisijoitusta (64 MC:sta, 31 etapeilta).

N:o	Kausi	Ajankohta	Sijainti	Kilpailumuoto	Kilpailu	Sijoitus	Lähde
1.	2016–2017	26. marraskuuta 2016	Rukatunturi, Suomi	perinteisen tyylin sprintti (1,4 km)	maailmancup	3.
2.		2.–4. joulukuuta 2016	Norja	kiertueen lopputulokset	Nordic Opening	2.
3.		14. tammikuuta 2017	Toblach, Italia	vapaan tyylin sprintti (1,2 km)	maailmancup	3.
4.		18. helmikuuta 2017	Otepää, Viro	vapaan tyylin sprintti (1,4 km)	maailmancup	1.
5.		8. maaliskuuta 2017	Drammen, Norja	perinteisen tyylin sprintti (1,2 km)	maailmancup	2.
6.		18. maaliskuuta 2017	Quebec City, Kanada	perinteisen tyylin yhteislähtö (15 km)	finaalit	1.
7.		17.–19. maaliskuuta 2017	Kanada	finaalien lopputulokset	finaalit	1.
8.	2017–2018	24. marraskuuta 2017	Rukatunturi, Suomi	perinteisen tyylin sprintti (1,4 km)	Ruka Nordic	1.
9.		25. marraskuuta 2017	Rukatunturi, Suomi	perinteisen tyylin väliaikalähtö (15 km)	Ruka Nordic	1.
10.		24.–26. marraskuuta 2017	Rukatunturi, Suomi	kiertueen lopputulokset	Ruka Nordic	1.
11.		2. joulukuuta 2017	Lillehammer, Norja	perinteisen tyylin sprintti (1,5 km)	maailmancup	1.
12.		3. joulukuuta 2017	Lillehammer, Norja	yhdistelmähiihto (15 km + 15 km)	maailmancup	1.
13.		9. joulukuuta 2017	Davos, Sveitsi	vapaan tyylin sprintti (1,5 km)	maailmancup	1.
14.		17. joulukuuta 2017	Toblach, Italia	perinteisen tyylin takaa-ajo (15 km)	maailmancup	1.
15.		13. tammikuuta 2018	Dresden, Saksa	vapaan tyylin sprintti (1,2 km)	maailmancup	2.
16.		20. tammikuuta 2018	Planica, Slovenia	perinteisen tyylin sprintti (1,6 km)	maailmancup	1.
17.		21. tammikuuta 2018	Planica, Slovenia	perinteisen tyylin väliaikalähtö (15 km)	maailmancup	2.
18.		27. tammikuuta 2018	Seefeld, Itävalta	vapaan tyylin sprintti (1,4 km)	maailmancup	1.
19.		3. maaliskuuta 2018	Lahti, Suomi	vapaan tyylin sprintti (1,6 km)	maailmancup	3.
20.		7. maaliskuuta 2018	Drammen, Norja	perinteisen tyylin sprintti (1,2 km)	maailmancup	1.
21.		16. maaliskuuta 2018	Falun, Ruotsi	vapaan tyylin sprintti (1,4 km)	finaalit	1.
22.	2018–2019	24. marraskuuta 2018	Rukatunturi, Suomi	perinteisen tyylin sprintti (1,4 km)	maailmancup	2.
23.		15. joulukuuta 2018	Davos, Sveitsi	vapaan tyylin sprintti (1,5 km)	maailmancup	1.
24.		29. joulukuuta 2018	Toblach, Italia	vapaan tyylin sprintti (1,3 km)	Tour de Ski	1.
25.		1. tammikuuta 2019	Val Müstair, Sveitsi	vapaan tyylin sprintti (1,4 km)	Tour de Ski	1.
26.		3. tammikuuta 2019	Oberstdorf, Saksa	vapaan tyylin takaa-ajo (15 km)	Tour de Ski	1.
27.		5. tammikuuta 2019	Val di Fiemme, Italia	perinteisen tyylin yhteislähtö (15 km)	Tour de Ski	1.
28.		29. joulukuuta 2018 – 6. tammikuuta 2019	Keski- ja Etelä-Eurooppa	kiertueen lopputulokset	Tour de Ski	1.
29.		19. tammikuuta 2019	Otepää, Viro	perinteisen tyylin sprintti (1,6 km)	maailmancup	1.
30.		9. helmikuuta 2019	Lahti, Suomi	vapaan tyylin sprintti (1,6 km)	maailmancup	1.
31.		12. maaliskuuta 2019	Drammen, Norja	perinteisen tyylin sprintti (1,2 km)	maailmancup	1.
32.		16. maaliskuuta 2019	Falun, Ruotsi	vapaan tyylin sprintti (1,4 km)	maailmancup	1.
33.		22. maaliskuuta 2019	Quebec City, Kanada	vapaan tyylin sprintti (1,6 km)	finaalit	1.
34.		23. maaliskuuta 2019	Quebec City, Kanada	perinteisen tyylin yhteislähtö (15 km)	finaalit	1.
35.		24. maaliskuuta 2019	Kanada	kiertueen lopputulokset	finaalit	1.
36.	2019–2020	29. marraskuuta 2019	Rukatunturi, Suomi	perinteisen tyylin sprintti (1,4 km)	Ruka Nordic	1.
37.		30. marraskuuta 2019	Rukatunturi, Suomi	perinteisen tyylin väliaikalähtö (15 km)	Ruka Nordic	2.
38.		29. marraskuuta – 1. joulukuuta 2019	Rukatunturi, Suomi	kiertueen lopputulokset	Ruka Nordic	1.
39.		14. joulukuuta 2019	Davos, Sveitsi	vapaan tyylin sprintti (1,5 km)	maailmancup	1.
40.		28. joulukuuta 2019	Lenzerheide, Sveitsi	vapaan tyylin yhteislähtö (15 km)	Tour de Ski	2.
41.		29. joulukuuta 2019	Lenzerheide, Sveitsi	vapaan tyylin sprintti (1,5 km)	Tour de Ski	1.
42.		3. tammikuuta 2020	Val di Fiemme, Italia	perinteisen tyylin yhteislähtö (15 km)	Tour de Ski	1.
43.		4. tammikuuta 2020	Val di Fiemme, Italia	perinteisen tyylin sprintti (1,5 km)	Tour de Ski	1.
44.		28. joulukuuta 2019 – 5. tammikuuta 2020	Sveitsi ja Italia	kiertueen lopputulokset	Tour de Ski	3.
45.		19. tammikuuta 2020	Nové Město, Tšekki	perinteisen tyylin takaa-ajo (15 km)	maailmancup	2.
46.		26. tammikuuta 2020	Oberstdorf, Saksa	perinteisen tyylin sprintti (1,6 km)	maailmancup	1.
47.		18. helmikuuta 2020	Åre, Ruotsi	vapaan tyylin sprintti (700 m)	Ski Tour	1.
48.		20. helmikuuta 2020	Meråker, Norja	vapaan tyylin yhteislähtö (34 km)	Ski Tour	2.
49.		22. helmikuuta 2020	Trondheim, Norja	perinteisen tyylin sprintti (1,5 km)	Ski Tour	1.
50.		4. maaliskuuta 2020	Drammen, Norja	vapaan tyylin sprintti (1,6 km)	maailmancup	1.
51.	2020–2021	27. marraskuuta 2020	Rukatunturi, Suomi	perinteisen tyylin sprintti	Ruka Nordic	2.
52.		28. marraskuuta 2020	Rukatunturi, Suomi	perinteisen tyylin väliaikalähtö (15 km)	Ruka Nordic	1.
53.		27. – 29. marraskuuta 2020	Rukatunturi, Suomi	kiertueen lopputulokset	Ruka Nordic	1.
54.		30. tammikuuta 2021	Falun, Ruotsi	perinteisen tyylin yhteislähtö (15 km)	maailmancup	2.
55.		31. tammikuuta 2021	Falun, Ruotsi	perinteisen tyylin sprintti	maailmancup	1.
56.		13. maaliskuuta 2021	Engadin, Sveitsi	perinteisen tyylin yhteislähtö (15 km)	maailmancup	2.
57.	2021–2022	26. marraskuuta 2021	Rukatunturi, Suomi	perinteisen tyylin sprintti	maailmancup	2.
58.		3. joulukuuta 2021	Lillehammer, Norja	vapaan tyylin sprintti	maailmancup	1.
59.		11. joulukuuta 2021	Davos, Sveitsi	vapaan tyylin sprintti	maailmancup	1.
60.		12. joulukuuta 2021	Davos, Sveitsi	vapaan tyylin väliaikalähtö (15 km)	maailmancup	2.
61.		28. joulukuuta 2021	Lenzerheide, Sveitsi	vapaan tyylin sprintti	Tour de Ski	1.
62.		30. joulukuuta 2021	Oberstdorf, Saksa	vapaan tyylin yhteislähtö (15 km)	Tour de Ski	1.
63.		1. tammikuuta 2022	Oberstdorf, Saksa	perinteisen tyylin sprintti	Tour de Ski	1.
64.		3. tammikuuta 2022	Val di Fiemme, Italia	perinteisen tyylin yhteislähtö (15 km)	Tour de Ski	1.
65.		28. joulukuuta 2021 – 4. tammikuuta 2022	Keski- ja Etelä-Eurooppa	kiertueen lopputulokset	Tour de Ski	1.
66.		26. helmikuuta 2022	Lahti, Suomi	vapaan tyylin sprintti	maailmancup	1.
67.		27. helmikuuta 2022	Lahti, Suomi	perinteisen tyylin väliaikalähtö (15 km)	maailmancup	2.
68.	2022–2023	25. marraskuuta 2022	Rukatunturi, Suomi	perinteisen tyylin sprintti	maailmancup	1.
69.		26. marraskuuta 2022	Rukatunturi, Suomi	perinteisen tyylin väliaikalähtö (10 km)	maailmancup	1.
70.		27. marraskuuta 2022	Rukatunturi, Suomi	vapaan tyylin takaa-ajo (20 km)	maailmancup	1.
71.		3. joulukuuta 2022	Lillehammer, Norja	vapaan tyylin sprintti	maailmancup	1.
72.		17. joulukuuta 2022	Davos, Sveitsi	vapaan tyylin sprintti	maailmancup	2.
73.		31. joulukuuta 2022	Val Müstair, Sveitsi	vapaan tyylin sprintti (1,5 km)	Tour de Ski	1.
74.		1. tammikuuta 2023	Val Müstair, Suomi	perinteisen tyylin takaa-ajo (10 km)	Tour de Ski	1.
75.		3. tammikuuta 2023	Oberstdorf, Saksa	perinteisen tyylin väliaikalähtö (10 km)	Tour de Ski	1.
76.		4. tammikuuta 2023	Oberstdorf, Saksa	vapaan tyylin takaa-ajo (10 km)	Tour de Ski	1.
77.		6. tammikuuta 2023	Val di Fiemme, Italia	perinteisen tyylin sprintti (1,2 km)	Tour de Ski	1.
78.		7. tammikuuta 2023	Val di Fiemme, Italia	perinteisen tyylin yhteislähtö (15 km)	Tour de Ski	1.
79.		31. joulukuuta 2022 – 8. tammikuuta 2023	Keski- ja Etelä-Eurooppa	kiertueen lopputulokset	Tour de Ski	1.
80.		22. tammikuuta 2023	Livigno, Italia	vapaan tyylin sprintti (1,2 km)	maailmancup	1.
81.		28. tammikuuta 2023	Les Rousses, Ranska	perinteisen tyylin sprintti (1,3 km)	maailmancup	2.
82.		29. tammikuuta 2023	Les Rousses, Ranska	perinteisen tyylin yhteislähtö (20 km)	maailmancup	1.
83.		3. helmikuuta 2023	Toblach, Italia	vapaan tyylin sprintti	maailmancup	1.
84.		4. helmikuuta 2023	Toblach, Italia	vapaan tyylin väliaikalähtö (10 km)	maailmancup	3.
85.		14. maaliskuuta 2023	Drammen, Norja	perinteisen tyylin sprintti	maailmancup	1.
86.		17. maaliskuuta 2023	Falun, Ruotsi	perinteisen tyylin väliaikalähtö (10 km)	maailmancup	1.
87.		18. maaliskuuta 2023	Falun, Ruotsi	vapaan tyylin sprintti	maailmancup	1.
88.		21. maaliskuuta 2023	Tallinna, Viro	vapaan tyylin sprintti	maailmancup	1.
89.		25. maaliskuuta 2023	Lahti, Suomi	perinteisen tyylin sprintti	maailmancup	1.
90.		26. maaliskuuta 2023	Lahti, Suomi	perinteisen tyylin yhteislähtö (20 km)	maailmancup	1.
91.	2023–2024	24. marraskuuta 2023	Rukatunturi, Suomi	perinteisen tyylin sprintti	maailmancup	3.
92.		9. joulukuuta 2023	Östersund, Ruotsi	perinteisen tyylin sprintti	maailmancup	1.
93.		15. joulukuuta 2023	Trondheim, Norja	vapaan tyylin sprintti	maailmancup	1.
94.		16. joulukuuta 2023	Trondheim, Norja	yhdistelmähiihto (20 km)	maailmancup	1.
95.		17. joulukuuta 2023	Trondheim, Norja	perinteisen tyylin väliaikalähtö (10 km)	maailmancup	1.

Muut palkintopallisijoitukset

Neljä voittoa ja neljä palkintopallisijoitusta.

N:o	Kausi	Ajankohta	Sijainti	Kilpailumuoto	Kilpailu	Sijoitus	Joukkuekaverit	Lähteet
1.	2019	10. helmikuuta 2019	Lahti, Suomi	perinteisen tyylin parisprintti (6 × 1,6 km)	maailmancup	1.	Emil Iversen
2.	2020	1. maaliskuuta 2020	Lahti, Suomi	viestihiihto (4 × 7,5 km)	maailmancup	1.	Pål Golberg, Hans Christer Holund ja Sjur Røthe
3.	2022	5. marraskuuta 2021	Lillehammer, Norja	viestihiihto (4 × 7,5 km)	maailmancup	1.	Erik Valnes, Emil Iversen ja Simen Hegstad Krüger
4.	2023	3. huhtikuuta 2023	Lahti, Suomi	vapaan tyylin parisprintti	maailmancup	1.	Erik Valnes

Tulokset kilpailuittain

voitto (1.); toinen sija (2.); kolmas sija (3.); ei aloittanut (DNS); keskeytti (KESK); hylättiin (HYL); kilpailu peruttiin (P.); punaisella ympyröity osakilpailu merkitsee kiertueen päätösetappia; lihavoitu numero yläindeksissä viittaa sprinttikarsinnan sijoitukseen (niistä jaettiin pisteitä ensimmäisen kerran kaudella 2021–2022)

Kausi	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12	13	14	15	16	17	18	19	20	21	22	23	24	25	26	27	28	29	30	31	32	33	34	35	Pisteet	Loppusijoitus
2015–2016																																		—		16	110.
	—		—	—												—	—		15.	—													—
2016–2017																													—							884	4.
	3.	—	11.	10.	2.4.	—									—	3.	—	5.	—			1.	—	2.	—	5.	1.	1.16.
2017–2018																													—							1 409	1.
	1.	1.	1.51.	1.	1.	1.	—	10.	1.	—			P.	—		—	2.	1.	2.	1.	—	3.	7.	1.	40.	1.	22.	25.47.
2018–2019																														—						1 715	1.
	2.	9.	11.	22.	14.28.	—	1.	—	1.	12.	1.	9.	1.	1.	1.27.	—	1.	—		1.	—		38.	1.	1.	19.	1.	1.	1.12.
2019–2020																																				1 726	2.
	1.	2.	1.9.	4.	1.	—		2.	1.	17.	10.	1.	1.	3.21.	—	7.	2.	KESK	1.	—		31.	25.	1.	2.	1.	6.5.	8.	1.	15.	P.
2020–2021																																—				663	3.
	2.	1.	1.32.	P.			—											—	—		7.	2.	1.	—	P.		2.	4.	P.
2021–2022																															—					1 375	1.
	2.3.	9.	DNS	1.1.	12.	1.	1.1.	2.	—		1.1.	4.	1.	1.1.	1.	1.5.	P.					1.2.	2.	—				P.
2022–2023																															—					2 715	1.
	1.1.	1.	1.29.	DNS	1.1.	—			2.2.	5.	1.1.	1.12.	1.	1.42.	1.1.	1.	1.6.	1.1.	8.	2.1.	1.	1.1.	3.	7.	1.1.	1.	1.2.	1.2.	1.1.	1.
2023–2024																																				734	1.
	3.4.	14.	21.	—	1.1.	7.	1.1.	1.	1.	—						—

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johannes Høsflot Klæbo Wiki Commonsissa