Fanerotsooinen eoni on geologinen ajanjakso, joka alkoi paleotsooisen maailmankauden ja kambrikauden alusta noin 570–540 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kaudelta löytyy runsaasti monisoluisten eliöiden fossiileja ja elämän kehitystä eli evoluutiota voidaan yrittää hahmottaa. Kambrikaudella tapahtui monisoluisten eläinten räjähdysmäinen evoluutio. Eliöille kehittyivät kalkkikuoret. Syntyi muun muassa äyriäisiä ja nilviäisiä. Tällöin olivat olemassa lähes kaikki eläinkunnan 50 pääjaksoa. Maakasveja oli jo kambrikaudella, enemmän siluurikaudella. Ensimmäiset maakasvit lienevät olleen leviä tai jäkäliä. Tällöin ilmakehässä oli happea suunnilleen 15 % ja hiilidioksidia noin 1 % (noin 7000 ppm).
Samalla alkoi paleotsooinen maailmankausi, jolloin elämä oli alussa merissä, esimerkiksi sienieläimiä, meduusoja ja äyriäisiä. Ensimmäiset levinneemmät maakasvit olivat sammalen, kortteen ja lieon tapaisia. Maalle vaelsivat joskus siluurikaudella skorpionit ja ehkä hämähäkkieläimet. Selkäjänteiset syntyivät ordovikikaudella, selkärankaiset luukalat siluurikaudella. Selkärankaiset valloittivat maan devonikaudella, jolloin kalasammakko oli ensimmäinen sammakkoeläin. Kalat kehittyivät voimakkaasti siluuri- ja devonikaudella. Kivihiilikaudella kehittyivät matelijat sammakkoeläimistä. Matelijat kehittyivät triaskaudella huippuunsa hirmuliskoiksi, jotka hävisivät liitukauden lopulla.
Nisäkkäät jotka olivat joskus triaskaudella kehittyneet nisäkäsmaisista matelijoista, valtasivat nopeasti dinosaurusten jättämät ekologiset lokerot. Tapahtui jälleen kerran sopeutumislevittäytyminen, adaptiivinen radiaatio. Liitukauden lopulla olivat saaneet muotonsa myös nykyiset linnut. Nisäkkäät kehittyivät suunnilleen nykyiseen muotoonsa tertiäärikaudella. Kvartäärikausi merkitsi ihmisen kehittymistä ihmisapinoista ja apinaihmisistä. Nyt elämme jääkauden jälkeistä holoseenikautta.
Mannerliikuntojen aiheuttamat muutokset merivirroissa ovat määränneet fanerotsooisen kauden ilmaston. Mannerliikunnot ovat ajaneet Maan jääkausijaksoihin. Suurimman osan fanerotsooisen kauden historiasta maapallolla ei ole ollut suuria jäätiköitä. Maapallon keskilämpötila on vaihdellut 12 ja 22 °C:n välillä. Nykyisin Maa on painumassa kylmään tilaan vuosimiljoonien kuluessa, ja sen keskilämpötila on 15 °C.
Fanerotsooisella ajalla on sattunut yli 20 isompaa ja pienempää joukkosukupuuttoa, jotka ovat tuhonneet eläin- ja kasvilajistoa. Tunnetuimmat ovat liitukauden ja permikauden lopun joukkosukupuutot. Liitukauden lopun joukkosukupuutto johtui suuresta asteroiditörmäyksestä.
Fanerotsooinen aikakausi jaetaan näin
Eoni | Maailmankausi | Kausi | Epookki | Vaihe | Milloin oli (miljoonaa vuotta sitten) |
---|---|---|---|---|---|
Fanerotsooinen | Kenotsooinen | Kvartääri | Holoseeni | 0 – 0,0115 | |
Pleistoseeni | Veiksel | 0,0115 – 0,11 | |||
Eem | 0,11 – 0,15 | ||||
Saale | 0,15 – 0,38 | ||||
Holstein | 0,38 – 0,40 | ||||
Elster | 0,40 – 0,42 | ||||
Cromer | 0,42 – 0,85 | ||||
Bavel | 0,85 – 1,07 | ||||
Menap | 1,07 – 1,20 | ||||
Waal | 1,20 – 1,45 | ||||
Eburon | 1,45 – 1,80 | ||||
Tiglia | 1,80 – 2,40 | ||||
Pre-Tiglia | 2,40 – 2,588 | ||||
Neogeeni | Plioseeni | Piacenza | 2,588 – 3,60 | ||
Zancla | 3,60 – 5,332 | ||||
Mioseeni | Messina-vaihe | 5,332 – 7,246 | |||
Tortona | 7,246 – 11,608 | ||||
Serravalle | 11,608 – 13,65 | ||||
Langhe | 13,65 – 15,97 | ||||
Burdigala | 15,97 – 20,43 | ||||
Akvitania | 20,43 – 23,03 | ||||
Paleogeeni | Oligoseeni | Khatt | 23,03 – 28,4 | ||
Rupel | 28,4 – 33,9 | ||||
Eoseeni | Priabona | 33,9 – 37,2 | |||
Barton-vaihe | 37,2 – 40,4. | ||||
Lutetia-vaihe | 40,4 – 48,6 | ||||
Ypres-vaihe | 48,6 – 55,8 | ||||
Paleoseeni | Thanet | 55,8 – 58,7 | |||
Selandia-vaihe | 58,7 – 61,7 | ||||
Dania-vaihe | 61,7 – 65,5 | ||||
Mesotsooinen | Liitukausi | Myöhäisliitu | Maastricht-vaihe | 65,5 – 70,6 | |
Campania-vaihe | 70,6 – 83,5 | ||||
Santonum-vaihe | 83,5 – 85,8 | ||||
Coniacum-vaihe | 85,8 – 89,3 | ||||
Turonia-vaihe | 89,3 – 93,5 | ||||
Cenomanum-vaihe | 93,5 – 99,6 | ||||
Varhaisliitu | Alba-vaihe | 99,6 – 112,0 | |||
Apt-vaihe | 112,0 – 125,0 | ||||
Barreme-vaihe | 125,0 – 130,0 | ||||
Hauterive-vaihe | 130,0 – 136,4 | ||||
Valangin-vaihe | 136,4 – 140,2 | ||||
Barrias-vaihe | 140,2 – 145,5 | ||||
Jurakausi | Myöhäisjura | Tithonos-vaihe | 145,5 – 150,8 | ||
Kimmeridge-vaihe | 150,8 – 155,0 | ||||
Oxford-vaihe | 155,0 – 161,2 | ||||
Keskijura | Callovia-vaihe | 161,2 – 164,7 | |||
Bathonia-vaihe | 164,7 – 167,7 | ||||
Bajocae-vaihe | 167,7 – 171,6 | ||||
Aalen-vaihe | 171,6 – 175,6 | ||||
Varhaisjura | Toarcis-vaihe | 175,6 – 183,0 | |||
Pliensbach-vaihe | 183,0 – 189,6 | ||||
Sinemurum-vaihe | 189,6 – 196,5 | ||||
Hettange-vaihe | 196,5 – 199,6 | ||||
Triaskausi | Myöhäistrias | Rhaetia-vaihe | 199,6 – 203,6 | ||
Noricum-vaihe | 203,6 – 216,5 | ||||
Carinthia-vaihe | 216,5 – 228,0 | ||||
Keskitrias | Ladini-vaihe | 228,0 – 237,0 | |||
Anisus-vaihe | 237,0 – 245,0 | ||||
Varhaistrias | Olenjok-vaihe | 245,0 – 249,7 | |||
Indus-vaihe | 249,7 – 251,0 | ||||
Paleotsooinen | Permikausi | Zechstein | Changxing-vaihe | 251,0 – 253,8 | |
Wuchiaping-vaihe | 253,8 – 260,4 | ||||
Capitan-vaihe | 260,4 – 265,8 | ||||
Word-vaihe | 265,8 – 268,0 | ||||
Road-vaihe | 268,0 – 270,6 | ||||
Rotliegend | Kungur-vaihe | 270,6 – 275,6 | |||
Arti-vaihe | 275,6 – 284,4 | ||||
Sakmara-vaihe | 284,4 – 294,6 | ||||
Assel-vaihe | 294,6 – 299,0 | ||||
Kivihiilikausi | Sleesia | Saint-Étienne-vaihe | 299,0 – 303,9 | ||
Westfalen-vaihe | 303,9 – 313,0 | ||||
Namur-vaihe | 313,0 – 326,4 | ||||
Dinantian | Visé-vaihe | 326,4 – 345,3 | |||
Tournai-vaihe | 345,3 – 359,2 | ||||
Devoni | Myöhäisdevoni | Famenne-vaihe | 359,2 – 374,5 | ||
Frasne-vaohe | 374,5 – 385,3 | ||||
Keskidevoni | Givet-vaihe | 385,3 – 391,8 | |||
Eifel-vaihe | 391,8 – 397,5 | ||||
Varhaisdevoni | Ems-vaihe | 397,5 – 407,0 | |||
Praha-vaihe (Siegenien) | 407,0 – 411,2 | ||||
Lochkov-vaihe (Gedinien) | 411,2 – 416,0 | ||||
Siluuri | Pridoli | 416,0 – 418,7 | |||
Ludlow | Ludford-vaihe | 418,7 – 421,3 | |||
Gorsty-vaihe | 421,3 – 422,9 | ||||
Wenlock | Homer-vaihe | 422,9 – 426,2 | |||
Sheinwood-vaihe | 426,2 – 428,2 | ||||
Llandovery | Telych-vaihe | 428,2 – 436,0 | |||
Aeron-vaihe | 436,0 – 439,0 | ||||
Rhuddian-vaihe | 439,0 – 443,7 | ||||
Ordoviki | Myöhäis | Hirnantian | 443,7 – 445,8 | ||
445,8 – 455,8 | |||||
455,8 – 460,9 | |||||
Keski | Darriwil-vaihe | 460,9 – 468,1 | |||
468,1 – 471,8 | |||||
Varhais | 471,8 – 478,6 | ||||
Tremadoc-vaihe | 478,6 – 488,3 | ||||
Kambri | Furongian | 488,3 – ? | |||
Paibian | ? – 501,0 | ||||
Keski | 501,0 – ? | ||||
? – 513,0 | |||||
Varhais | 513,0 – ? | ||||
? – 542,0 |
Hadeeinen aioni (4 567–4 000 mvs) |
| ||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Arkeeinen aioni (4 000–2 500 mvs) | eoarkeeinen (4 000–3 600 mvs) • paleoarkeeinen (3 600–3 200 mvs) • mesoarkeeinen (3 200–2 800 mvs) • neoarkeeinen (2 800–2 500 mvs) | ||||||
Proterotsooinen aioni (2 500–541 mvs) | paleoproterotsooinen (2 500–1 600 mvs) • mesoproterotsooinen (1 600–1 000 mvs) • neoproterotsooinen (1 000–541 mvs) | ||||||
Fanerotsooinen aioni (541 mvs – nykyaika) |
|
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Fanerotsooinen eoni, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.