Epäsuora Vaalitapa: Vaalitapa
Epäsuora vaalitapa on prosessi, jossa äänestäjä ei vaalissa äänestä suoraan ehdokastaan, vaan hän äänestää valitsijamiestä, jotka vaalien jälkeen tekevät valinnan ehdokkaiden väliltä.
Epäsuoraa vaalitapaa käytetään useissa presidentinvaaleissa, kuten Yhdysvalloissa, Italiassa, Saksassa, Kreikassa, Unkarissa, Virossa, Latviassa ja Tšekissä. Ranskassa ja Irlannissa parlamentin ylähuoneen valitsee valitsijamieskokous. Yhdysvaltain presidenttiä lukuun ottamatta epäsuorasti valituilla presidenteillä ja senaateilla ei yleensä ole suurta valtaa.
Suomen tasavallan presidentti valittiin valitsijamiesten äänestyksellä viimeisen kerran presidentinvaalissa 1988. Silloisen hallitusmuodon mukaan presidentinvaalien ensimmäinen kierros käytiin suorana henkilövaalina, ja toinen kierros valitsijamiesten kesken, koska kukaan ei saanut ensimmäisellä kierroksella yli viittäkymmentä prosenttia kansan äänistä.
Yhdysvalloissa presidentinvaalien epäsuoruutta perustellaan perustuslaissa osavaltioiden tasapuolisella vaikutusmahdollisuudella sekä sillä, että presidentin valintaa ei jätettäisi asioista huonosti tietävälle kansalle. Valitsijamiehet kuitenkin käytännössä yleensä äänestävät vaalipiirinsä tahdon mukaisesti.
Lähteet
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Epäsuora vaalitapa, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.