Donetskin Kansantasavalta

Aluetta ei kuitenkaan yleisesti pidetty missään vaiheessa itsenäisenä vaan sen arvioidaan pysyneen pystyssä niin taloudellisesti kuin sotilaallisesti vain Venäjän tuella. Kaukasian turvallisuuspolitiikkaa tutkivan Svante Cornellin mukaan ”Donetskin kansantasavalta on puhtaasti Venäjän salaisten palvelujen luomus”.

Donetskin kansantasavalta Донецкая народная республика Donetskaja narodnaja respublika
lippu vaakuna
DNR:n hallitsemat alueet tummanvihreällä.
Valtiomuoto	Venäjän nukkevaltio
Valtionpäämies	Denis Pušilin
Pääkaupunki	Donetsk
Väkiluku (2019)	2 220 500 (sijalla -)
Viralliset kielet	venäjä, ukraina
Valuutta	Venäjän rupla (RUB)
Aikavyöhyke	UTC+3
Itsenäisyys – julistus – kansanäänestys – liitetty Venäjään	7. huhtikuuta 2014 12. toukokuuta 2014 30. syyskuuta 2022
Lyhenne	DNR
Infobox OKNimi-testi OK

Donetskin kansantasavallan naapurina on vastaava Luhanskin kansantasavalta. Ne muodostivat yhdessä vuoteen 2015 saakka Kansantasavaltojen liitto Novorossijan.

Venäjä tunnusti Donetskin kansantasavallan itsenäisyyden 21. helmikuuta 2022. Venäjä liitti sen laittomasti kolmen muun alueen tapaan osaksi Venäjää syksyllä 2022.

Donetskin kansantasavalta julistettiin perustetuksi aseellisten Venäjä-mielisten separatistijoukkojen ja sotilaiden käynnistämien levottomuuksien aikana 7. huhtikuuta 2014. Aktivistit miehittivät tuolloin Ukrainan aluehallinnon rakennuksia ja Donetskin kaupungintaloa sekä muita alueen kaupunkeja. Itsenäistymisestä järjestettiin pikaiset kansanäänestykset 11. toukokuuta 2014. Näitä äänestyksiä eivät ulkopuoliset tahot tai valtiot ole tunnustaneet. Ukrainan oikeuslaitos piti yhteisöä terroristijärjestönä.

Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat allekirjoittivat 24. toukokuuta 2014 sopimuksen ”Novorossijan liittovaltion” perustamisesta. Euroopan unioni asetti kansantasavallan laittomuuksien takia pakotelistalleen heinäkuussa 2014.

Donetskin kansantasavaltaa johtivat aluksi Venäjän federaatiosta tulleet komentajat: sotilaskomentajana kapinallisalueen ”puolustusministeri” Igor Girkin ja ”pääministerinä” moskovalainen Aleksandr Borodai, mutta nämä vetäytyivät kapinallisryhmien johdosta loppukesällä 2014. Girkinin seuraajaksi tuli ukrainalaissyntyinen Aleksandr Zahartšenko. Borodain seuraajaksi asetettiin kapinallisalue Transnistrian tiedustelupalvelun MGB:n johtajana toiminut Vladimir Antjufejev, ja Borodai siirtyi varapääministeriksi.

Donetskin kansantasavallassa järjestettiin parlamenttivaalit marraskuun alussa 2014. Kansainvälinen yhteisö^selvennä piti vaaleja laittomina, mutta Venäjä oli etukäteen ilmoittanut kunnioittavansa vaalitulosta. Venäjä ei kuitenkaan sittemmin vahvistanut tukeaan vaalitulokselle. Listavaaleissa muiden kuin Moskovalle suosiollisten ryhmittymien ehdokkaiden asettaminen ehdolle oli estetty. Selväksi voittajaksi raportoitiin pääministeri Zahartšenkon lista, ja Zahartšenko itse nimitettiin separatistialueen ”valtionpäämieheksi” 4. marraskuuta 2014.^lähde?

Pääartikkeli: Itä-Ukrainan kriisi

 

Kansantasavallan alueella on ollut ainakin osittainen sotatila, sotilashallinto. ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan satunnaisia tuomioita on annettu erilaisissa separatistien tilapäisissä ja sotilastuomioistuissa. Läntisissä tiedotusvälineissä Itä-Ukrainan separatistisia kansantasavaltoja on luonnehdittu Moskovan ohjauksessa oleviksi nukkehallinnoiksi.

Sotatoimia aluksi johtanut entinen Venäjän asevoimien sotilastiedustelun eversti Girkin arvioi marraskuussa, että alueella ei olisi syttynyt sotaa ilman hänen kokoamiensa joukkojen myötävaikutusta, vaan Itä-Ukrainan kriisi olisi kuivunut kokoon.

Zahartšenko kertoi jo elokuun 2014 lopulla separatistien riveissä taistelevan 3 000–4 000 sotilasta Venäjältä, ja lisäksi oli paljon ”lomaansa veljiensä rinnalla viettäviä”, Venäjältä ”Donbassin vapauden” puolesta taistelemaan tulleita sotilaita. Venäjän sotilaiden ja aseiden osallisuutta konfliktiin pidetään lännessä yleisesti tosiasiana. Venäjä on jatkuvasti kiistänyt tämän ja vaatinut todisteiden esittämistä, joita viralliset tahot eivät ole konkreettisessa muodossa toimittaneet.

Minskin tulitaukosopimuksessa sovittiin 5. syyskuuta 2014, että Ukraina myöntää osittaisen itsehallinnon Ukrainan itäosien tuolloisille separatistisalueille. Tulitaukosopimusta rikottiin jatkuvasti eikä autonomia edennyt.

Seuraavasta tulitauosta sovittiin Minskissä Ukrainan, Saksan, Ranskan ja Venäjän kesken helmikuussa 2015, ja sen piti astua voimaan 15. helmikuuta 2015. Tätäkin tulitaukoa rikottiin välittömästi, ja Venäjän tukemat separatistit valtasivat Ukrainalta sen hallussa olleen Debaltseven seudun.

21. helmikuuta 2022 Venäjä tunnusti Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat itsenäisiksi. Samana päivänä solmittu YYA-sopimus kansantasavaltojen ja Venäjän välillä mahdollistaa myös sotilaallisen avun tasavalloille. Kolme päivää myöhemmin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Johan Bäckman ilmoitti blogissaan heinäkuussa 2014, että Suomeen on perustettu Donetskin kansantasavallan diplomaattiedustusto Donetskin kansantasavallan korkeimman neuvoston 16. heinäkuuta 2014 antamalla valtakirjalla. Johan Bäckman toimi edustuston johtajana ja sen lehdistösihteerinä porilainen kunnallispoliitikko Evgenia Hildén-Järvenperä. SDP, jonka nimissä Evgenia Hildén-Järvenperä toimii poliitikkona, sanoutui irti hänen käsityksistään. Suomen ulkoministeriön Moskovan-suurlähetystön mukaan ”Donetskin kansantasavaltaa” ei ole olemassa Suomen tunnustamana valtiona, eikä sillä voi olla suurlähetystöä tai muuta virallista edustustoa Suomessa. Suurlähetystön mukaan myöskään YK, EU tai ETYJ eivät tunnusta Itä-Ukrainan separatistisia ryhmiä valtioksi.

Kesällä 2014 edustusto ilmoitti tarvitsevansa taistelijoita, sairaanhoitajia, lääkäreitä, kokkeja ja autonkuljettajia ”Novorossijan antifasistiselle kansanrintamalle”. Bäckman ilmoitti blogissaan heinäkuussa 2015 suomalaisten vapaaehtoisten saapuneen Donbassiin, jossa he liittyvät Donetskin kansantasavallan kansanarmeijaan.

Edustusto ilmoitti lähettäneensä Suomen kansanedustajille tiedonannon, johon sisältyy luottamuksellinen kirje ja Matti Rossin kirja Raunioista nousee Donbass. Edustuston mukaan tietopaketissa käsitellään Donbassin humanitaarista tilannetta ja kehotetaan Suomea noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia ja lopettamaan aseiden vienti Ukrainan armeijalle. Lisäksi kirjeessä Suomea kehotetaan luopumaan edustuston mukaan kansainvälisen oikeuden vastaisesta ja hyödyttömästä (Venäjän) pakoterintamasta, jolla ei ole YK:n hyväksyntää.

Suomalaisen Janus Putkosen rooli on merkittävä Donetskin kansantasavallassa. Aiemmin Suomessa Verkkomedia-nimistä vastamediaa pyörittänyt Putkonen johtaa Donetskissa kapinallisalueen lehdistökeskusta ja uutistoimistoa, jonka kautta kulkevat yhteydet suurten kansainvälisten medioiden ja kapinallisten välillä.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Donetskin kansantasavalta Wiki Commonsissa

• Fight Club, Donetsk. Meet eastern Ukraine's emerging warlords. (6/2014) (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (foreignpolicy.com)
• Eastern Ukraine: Questions and Answers about the Laws of War (9/2014) (englanniksi) (hrw.org)
• YK: Lähes tuhat kuollut Itä-Ukrainassa tulitauon aikana (20.11.2014) (kaleva.fi)
• Arno Rydman, 19.1.2015: Video: Venäjän merijalkaväki hyökkäsi Donetskin lentokentälle Ukrainassa (verkkouutiset.fi)