Christiane Rochefort: Ranskalainen kirjailija

heinäkuuta">17. heinäkuuta 1917 Pariisi − 24. huhtikuuta 1998 Pradet) oli ranskalainen kirjailija. Joissain teoksissaan hän käytti myös salanimeä Dominique Féjos.

Rochefort aloitti kirjoittamisen runoilijana, mutta hänen tuotantonsa pääosa koostuu romaaneista. Hän opiskeli Sorbonnen yliopistossa useita aineita ja harrasti kuvataiteita.

Soturin lepo (1958) on Rochefortin ensimmäisiä romaaneja. Se on kuvaus ”hullusta rakkaudesta” ja alkoholismista mutta myös sopeutumisesta yhteiskuntaan. Romaanin päähenkilö on nuori yliopisto-opiskelija Geneviève, joka asettaa koko entisen elämänsä vaakalaudalle rakastuttuaan Jean-Renaud’hon, irrallista elämää viettäneeseen tyhjäntoimittajaan.

Romaani jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa kuvaa Genevièven intohimoista, vastarakkautta vaille jäävää rakkautta ja hänen nöyrtymistään yhä syvemmälle Renaud´n oikkujen edessä.

Toisen osan alussa psyykeltään kompleksinen Renaud joutuu lopulta tunnustamaan oman rakkautensa, mikä ainakin väliaikaisesti tasapainottaa suhdetta. Romaanin lopussa he tutustuvat poikatyttömäiseen Raphaëleen, joka on eräänlainen Renaud´n alter ego. Toisessa osassa Renaud myös luopuu lopulta itsetuhoisesta hybriksestään ja nöyrtyy osaansa ihmisenä. Onko loppuratkaisu päähenkilöitten suhteen tasapainoinen, riippuu siitä tavasta, millä lukija tulkitsee koko romaanin aloittavan, moniselitteisen aloituskappaleen.

Romaani on saanut nimensä monologista, jossa Renaud kuvaa suhdettaan Genevièveen (s. 193):

»Rakkaus on se mikä on mahdotonta. Minä olen hyvin väsynyt. Lepää. Sinä olet soturin lepo, väsyneen soturin, pelkurimaisen soturin lepo: Pyhä äiti, joka suojelet kaikkia luopioita, armahda minua. Minä tahdon nukkua-kuolla, ja siinä systeemissä nainen on paras. Rakkaus on tuskaton kuolema. Tuudita minua, pane minut takaisin äitini kohtuun, toisin sanoen rakasta minua. Ei siinä muu auta.»

Soturin lepo herätti ilmestyessään pahennusta seksuaalisuuden kuvauksellaan. Romaanille myönnettiin Prix de la Nouvelle Vague -palkinto, vaikka sen yhteydet aikansa uuteen romaaniin ovat vähäiset. Roger Vadim ohjasi 1962 teoksen pohjalta elokuvan Sotilaan lepo (Le Repos de guerrier), pääosassa Genevièven roolissa Brigitte Bardot.

• Soturin lepo, (Le Repos de guerrier, 1958), romaani, suom. Outi Nyytäjä, Tammi, 1963. (Keltainen kirjasto, 49.)
• Vuosisatamme lapset, (Les petits enfants du siècle, 1961), romaani, suom. Georgette Vuosalmi, Tammi, 1964.
• Sivuovi, (La Porte du fond, 1988), romaani, suom. Marja Luoma, Art House, 1989. Teokselle on myönnetty Prix Médicis -palkinto 1988.

• Esittely Christiane Rochefortin tuotannosta (ranskaksi)