Hengehenga

Ko e hengehenga ko e manupuna ia, ʻilo ʻi Tongá ni pē.

Ka ʻoku ne nofo pē ʻi Late pea mo e ngaahi motu siʻisiʻi pē ʻi Vavaʻu.

Hengehenga
fakamolemole, hala faitā
Fakafaʻafaʻahinga fakasaienisi
Puleʻanga:monumanu
Vahe:monumanu filo siliva
Haʻa:manupuna
Holongā:passeriformes
Kāinga:PACHYCEPHALIDAE
Kāinga ofi:Pachycephala
Faʻahinga:jacquinoti
Hingoa kakato lōua
Pachycephala jacquinoti Bonaparte, 1850
Hingoa lea fakapilitānia: Tongan whistler
Spacies
Spacies
Vakai ki he tala fakalahi:
Wikispecies

Ko hono lahi ko e senitimita ʻe 20.

Tataku

  • D. Watling, Tohi talateu ki he manupuna ʻo Tonga
Hengehenga  Ko e kupu ʻeni ko e potuʻi ia (stub). ʻIo, ko koe, kātaki tokoni mai ʻi hono ngāue fatu fakalahi.

Tags:

Category:VavaʻuLate

🔥 Trending searches on Wiki faka Tonga:

FalanisēKatāKolomipiaTongaLonitoniLea fakapilitāniaSikotilaniTalasiuHaʻakioLileKainikaveaPuleʻanga fakatahataha ʻAmelika/enTēvungaTominikaKōlea TongaLafu ʻileʻilaʻOtumotu Tuki mo KaikosiAu o ʻUvea/enToloa (manupuna)Monumanu filo silivaʻOtumotu KeimeniPolaniKiuLepupelika TominikaKāinga ofi/enʻUo moʻoniMosekouLauVietināmiHuni kulaHanaKīkisitaniMalinoa/enLepanoniFukaveLapanuiKulukulu (manupuna)ʻUvea mo FutunaTasikitaniFinauvalevale FinefeuiakiFeuʻuFehimuliMoimoiʻangahāʻAmelikaFetaʻuToloa (pupunga)/enSiosateki FaletauFetoaAhiNanasiKatafa ʻuliTokiukameaPaleiniTūkimenisitaniKOVITI-19LeulaSiasi ʻo Tonga tauʻatāina/enʻAsenitina🡆 More