Late

Ko Late ko e motu lahi ia (taiamita: kilomita ʻe 6), ʻi he hihifo ʻo Vavaʻu, tuʻu ʻi he tuʻahivi fakamoʻungaafi ʻo Tonga.

Ko e moʻungaafi ia, naʻe puna ʻa e afi ʻi 1790 pea fakamuimui ʻi 1854. Hono māʻolunga ko ʻe mita ʻe 540. Naʻe ʻikai te ne laku ʻi 1854, ko Fonualei pē ia.

Late
Late (motu)

ʻI muʻa ʻene aʻu mai ki Vavaʻu, ko e papālangi ʻuluaki ia, naʻe folau ʻa Don Francisco Antonio Maurelle ki Late ʻi Fēpueli 1781, ʻosi ʻene ʻaʻahi ki Fonualei. Naʻe tali ia ʻe he kakai, kae naʻe ʻikai te ne maʻu ha inu vai. Monū, ko hono aʻu hoko, ko Vavaʻu ia, naʻe lahi sai ange.

ʻOku ʻikai nofo ha tokotaha ʻi Late he taimi ni. Ko e hako ʻo ʻene kakai nofo ʻi Hunga (Vavaʻu) he taimi ni.

ʻOku pununga pē he taimí ni ko e kōkī (kakā) mei ʻEua, naʻe ʻomi ki hē ʻi 1994.

Late Ko e kupu ʻeni ko e potuʻi ia (stub). ʻIo, ko koe, kātaki tokoni mai ʻi hono ngāue fatu fakalahi.

ʻOku toe ha faitā ʻo Late ʻi he kupu ʻo e Home Island.

Tags:

Category:VavaʻuFonualeiTuʻahivi fakamoʻungaafi ʻo Tonga

🔥 Trending searches on Wiki faka Tonga:

Sione Tupou MateialonaTapanaNukuʻalofaVietināmiHaʻakioSiapaniTominikaʻAsenitinaColubrina asiaticaTūkimenisitaniPelalusiMoana PasifikiLongolongoFetonginauna maʻunimāMalinoa/enHeuʻifanga VeikuneFinauvalevale FinefeuiakiKulukulu (manupuna)Au o ʻUvea/enPelehakeTalatāʻUvea mo FutunaPaleiniSilōveniaʻOtumotu KeimeniHuni melanisiaTalafoʻouFetoaTēvungaFangu/enFasi fakafonuaKolovaiMonumanuTaloFangafeʻatuToloa (pupunga)/enPitikeniFuivaNukunuku/enMolotovaMalativisiʻOkalaniPolaniTenimaʻakePengilātesiNiuFatafehi Lapaha Tuita (Tupou)AhiFeuʻuKisikisiMikolonisiaLapanuiLonitoniSipeiniHefaKatā🡆 More